Tietotekniikan laitos
Tietotekniikka yhdistää kaikkia aloja. Aalto-yliopistossa tietotekniikan tutkimus yhdistyy tieteen käytännönläheisiin sovelluksiin.
Tutkimus näyttää, miten Venäjän hyökkäys Ukrainaan muutti suomalaisten Nato-keskustelua Twitterissä
Juuri julkaistu tutkimus osoittaa, miten suomalaiset vasemmistolaisiksi määritellyt keskustelijat lähentyivät Natoon myönteisesti suhtautuvia käyttäjiä Twitterissä Venäjän hyökkäyksen jälkeen. Sen sijaan salaliittoteorioista ja disinformaatiosta ammentavat keskustelijat pysyivät omassa kuplassaan hyökkäyksestä huolimatta.
Venäjän laajamittainen hyökkäys Ukrainaan helmikuussa 2022 aloitti valtavan mullistuksen eurooppalaisessa turvallisuusarkkitehtuurissa. Suomessa kansalaismielipide muuttui nopeasti tukemaan jäsenyyttä puolustusliitto Natossa. Ennen hyökkäystä Nato-jäsenyyden kannattajien osuus oli noin 20–30 prosenttia, ja näkemykset olivat jakautuneet varsin selkeästi vasemmisto-oikeisto-akselille.
Aalto-yliopiston ja Helsingin yliopiston uudessa tutkimuksessa on nyt selvitetty tätä kansalaismielipiteen depolarisaatiota Twitter-keskusteluissa ennen hyökkäystä ja sen jälkeen. Depolarisaatiolla tutkijat tarkoittavat vastakkaisten yhteiskunnallisten näkemysten lähentymistä. Käyttäjät luokiteltiin ideologisiin leireihin analysoimalla heidän viestiensä sisältöjä sekä sitä, keiden viestejä he jakoivat eteenpäin.
”Tutkimalla uudelleentwiittausten trendejä, löysimme kolme erillistä käyttäjäryhmää ennen hyökkäystä: Nato-myönteiset, Nato-vastaiset vasemmistolaisiksi määritellyt sekä salaliittoteorioista ammentavat Nato-vastaiset käyttäjät”, kertoo väitöskirjatutkija Yan Xia Aalto-yliopiston tietotekniikan laitokselta.
”Hyökkäyksen jälkeen Nato-vastainen vasemmistolainen ryhmä rikkoi oman uudelleentwiittauskuplansa ja lähentyi Nato-myönteistä ryhmää aiemmista vasemmisto-oikeisto-jakolinjoista huolimatta. Sen sijaan Nato-vastaisen salaliittoteoreetikoiden ryhmän kohdalla tällaista muutosta ei havaittu, vaan tämä ryhmä pysyi pääosin omassa uudelleentwiittauskuplassaan”, Xia jatkaa.
Toisiaan lähentyneitä Nato-vastaisia vasemmistolaisiksi määriteltyjä ja Nato-myönteisiä käyttäjiä yhdisti Venäjän hyökkäyksen tuomitseminen sekä jaetut demokraattiset normit. Ulkoinen uhka voi tutkijoiden mukaan purkaa yhteiskunnallisia jakolinjoja, mutta salaliittoteorioihin sekä disinformaatioon perustuvat somekuplat saattavat sietää vakaviakin ulkoisia uhkia.
“Näiden kuplien pysyvyyttä selittää todennäköisesti kommunikaatioverkoston rakenne: disinformaatiokuplissa elävät ihmiset kommunikoivat muiden kanssa vain vähän, ja näkevät siksi etupäässä puheenvuoroja, jotka vahvistavat heidän aiempia uskomuksiaan”, sanoo Helsingin yliopiston valtio-opin apulaisprofessori Tuomas Ylä-Anttila.
”Ihmisillä, joilla on vahvempia ja valtavirrasta enemmän poikkeavia mielipiteitä on myös usein vahvempi taipumus pitää kiinni mielipiteistään. He ovat siis alttiimpia vahvistusharhalle, eli ohittavat herkemmin omien mielipiteidensä vastaiset puheenvuorot silloinkin, kun törmäävät niihin”, Ylä-Anttila toteaa.
Ylä-Anttilan mukaan kuplautuminen ei rajoitu pelkästään Nato-keskusteluun.
“Demokraattisen päätöksenteon kannalta on tärkeä ymmärtää, että tällaiset disinformaatiokuplat ovat osa poliittista todellisuutta myös Suomessa ja että tahot, jotka niiden olemassaolosta hyötyvät – esimerkiksi Kremlin propagandakoneisto – pyrkivät myös todennäköisesti aktiivisesti ruokkimaan niitä.”
Miten Nato-kantoja ja somekuplia mitattiin?
Tutkimusryhmässä oli Aalto-yliopiston verkostotietelijöitä sekä Helsingin yliopiston politiikan tutkijoita. Verkostotieteen avulla on mahdollista tarkastella sosiaalisen median käyttäjien vuorovaikutusten rakennetta ja muutosta, politiikan tutkijoiden sisältöanalyysilla havainnot tulkitaan ja asetetaan kontekstiin. Menetelmiä yhdistämällä tutkijat voivat hyödyntää niin tietotekniikan kuin politiikan tutkimuksen tietämystä.
”Verkostoteoreettisin menetelmin voidaan mitata keskustelun rakenteellista polarisaatiota, ja löytää automaattisesti erilaisia kuplia ja muita rakenteita sosiaalisen median keskusteluissa”, kertoo tietotekniikan apulaisprofessori Mikko Kivelä Aalto-yliopistosta.
”Erityisen kiinnostavaa esimerkiksi kyselytutkimuksiin verrattuna tästä tekee sen, että voimme seurata kaiken keskustelun kehitystä ajassa tarkasti myös jälkikäteen, mikä mahdollisti tämänkin tutkimuksen ajoittamisen tarkasti Venäjän hyökkäystä edeltävään sekä sen jälkeiseen aikaan. Lisäksi tällä tavalla voimme seurata suoraan julkista keskustelua, johon osallistuu poliittista eliittiä kuten poliitikkoja ja muita vaikuttajia”, Kivelä pohtii.
Tutkimus on äskettäin julkaistu European Physical Journal Data Science -tiedelehdessä.
Tutkimus: Xia, Y., Gronow, A., Malkamäki, A. et al. The Russian invasion of Ukraine selectively depolarized the Finnish NATO discussion on Twitter. EPJ Data Sci. 13, 1 (2024). https://doi.org/10.1140/epjds/s13688-023-00441-2
Botit olivat laiskoja Twitterissä kuntavaalien alla
ELEBOT-2021-tutkimushankkeen loppuraportin mukaan sosiaalisessa mediassa toimivien automatisoitujen bottitilien yritykset vaikuttaa kevään kuntavaaleihin jäivät vähäisiksi.
Yan Xia
Lue lisää uutisia
Aalto-yliopisto paransi jälleen sijoitustaan arvostetussa THE-yliopistovertailussa
Sijoitus nousi 12 pykälää viime vuodesta ja on nyt 183.
E-aineistojen koulutuksia syksyllä 2026
Tutustu e-aineistoihin kustantajien pitämissä koulutuswebinaareissa.
Energiatehokkuus vaikuttaa jo asuntolainaasi – seuraavaksi katse kääntyy ilmastoriskeihin
Tuoreen tutkimuksen mukaan kiinteistön energialuokalla on jo nyt vaikutusta asuntolainapäätökseen. Hyvä energialuokka voi oikeuttaa vihreään lainaan tai muihin etuihin, kun taas heikko energialuokka voi tehdä kohteesta pankin silmissä rahoituskelvottoman. Tulevaisuudessa lainapäätökseen voivat vaikuttaa myös esimerkiksi tulva- ja muut ilmastoriskit.