Avustajakoira tulkitsee sanattomasti hoivaamansa ihmisen tarpeita

Avustajakoirat ovat aktiivisia hoivan tarjoajia, osoittaa Aalto-yliopiston ja Turun yliopiston tutkimus, jossa tarkasteltiin ihmisten ja avustajakoirien välistä yhteistyötä. Koirat tekevät näkymätöntä hoivatyötä esimerkiksi ennakoimalla ihmisten terveydellisiä tilanteita, ohjaamalla liikkumista ja tarjoamalla emotionaalista tukea usein tavoilla, joita ihminen tai robotti ei voisi korvata.

Tutkimuksen keskeinen havainto on, että avustajakoiran tarjoama hoiva rakentuu vahvalle luottamukselle ja jatkuvalle hoivattavan ihmisen lukemiselle, mikä tapahtuu ilman puhetta. Ihminen ja koira oppivat tulkitsemaan toistensa pieniä eleitä, liikkeitä ja reaktioita ilman sanoja.

“Avustajakoirat eivät vain reagoi ohjeisiin, vaan osaavat myös ennakoida tilanteita ja toimia oma-aloitteisesti ihmisen rinnalla”, kertoo apulaisprofessori Astrid Huopalainen Aalto-yliopistosta. “Usein puhutaan ihmisen luottamuksesta koiraan, mutta myös koiran on opittava luottamaan ihmiseen. Kun luottamus on vahvaa molemmin puolin, myös keskinäinen ymmärrys syvenee – koira oppii tunnistamaan ihmisen tunnetiloja ja tarpeita yhä herkemmin”.

“Hoivatyö syntyy kehojen välisessä vuorovaikutuksessa, eli pienissä eleissä ja työkoiran herkkyydessä tulkita ihmistä ja vastata apua kaipaavan ihmisen tarpeisiin”, kuvaa johtamisen ja organisoinnin apulaisprofessori Suvi Satama Turun yliopistosta.

Tutkimuksen toteuttivat 15 vuotta yhteistyötä tehneet johtamisen apulaisprofessori Astrid Huopalainen Kauppakorkeakoulusta ja apulaisprofessori Suvi Satama. Heidän mukaansa tämä monilajisen hoivatyön sanattomuus ja kehollinen luonne tekee näkyväksi hoivan hienovaraisia ulottuvuuksia sekä siihen liittyviä valtasuhteita, jotka jäävät usein huomaamatta ihmisten välisessä hoivassa.

Tutkimuksessa analysoitiin 13 avustajakoiran ja heidän ihmiskumppaneidensa arkea haastattelujen, etnografisen havainnoinnin ja valokuvien avulla.

Ihminen luottaa avustajakoiran arvioon

Tutkimus tuo esiin, että avustajakoirat työskentelevät eräänlaisina hoivatyön asiantuntijoina, joiden ohjeita ihmisen täytyy kuunnella. Joissakin tilanteissa ihminen joutuu luottamaan koiran arvioon enemmän kuin omaansa.

“Esimerkiksi diabetesta sairastavan ihmisen on luotettava koiraan, kun koira haistaa verensokerin muutokset. Kun ihminen reagoi koiran antamaan merkkiin ja tarkistaa verensokerinsa tai kuuntelee koiran käskyä ottaa tarvittava lääke ajoissa, vakavilta tilanteilta voidaan välttyä”, Suvi Satama sanoo.

Tutkijoiden mukaan asetelma kääntää ympäri perinteisen ihmisen ja koiran välisen hoivasuhteen: hoiva ei ole yksisuuntaista tai sellaista, jossa ihminen hoivaa koiraa.

“Avustajakoirat hoivaavat ihmisiä ja myös ihmiset hoivaavat parhaansa mukaan avustajakoiriaan. Näin haavoittuvuudesta tulee suhteissa rakentuvaa, kun molemmat osapuolet sekä antavat että vastaanottavat hoivaa”, Suvi Satama painottaa.

Tutkijat toivovat keskustelua eläinten roolista yhteiskunnassa

Tutkijat haastavat ihmiskeskeisen ajattelun, jossa eläimet nähdään passiivisina tai pelkkinä resursseina. Tutkimuksen aineistossa avustajakoirat näyttäytyvät aktiivisina, älykkäinä ja tuntevina yksilöinä, joilla on oma, täysin uniikki roolinsa työelämässä ja yhteiskunnassa.

Heidän mukaansa tutkimusta tehdessä oli mielenkiintoista huomata, miten työkoirat hyödyntävät toimijuuttaan: työkoirat tietävät, milloin ovat tauolla ja käyttävät vapauttaan esimerkiksi välillä jekuttamalla ihmisiä tai toimimalla toisinaan hieman oman päänsä mukaan.

“Olin havainnoimassa esimerkiksi yhtä näkövammaisten ihmisten kokousta, jossa avustajakoirat olivat mukana. Koirien oli käsketty pysyä ihmisten vierellä lattialla. Yhtäkkiä yksi avustajakoira lähti ryömimään toista koiraa ja hajuja kohti, eikä ihminen huomannut mitään, koska oli sokea. Tulkitsin, että koira toteutti tässä omaa toimijuuttaan”, Suvi Satama kertoo.

Tutkijat toivovat, että tutkimus herättäisi keskustelua eläinten monimuotoisista rooleista ja työhyvinvoinnista organisaatioissa.

“Kun eläimet toimivat hoivatyöntekijöinä, niiden terveyden ja hyvinvoinnin on oltava etusijalla kaikessa ihmisen ja eläimen välisessä vuorovaikutuksessa sekä eläimiä koskevissa työympäristöissä”, Astrid Huopalainen painottaa.

Tutkimus on osa Suomen Akatemian rahoittamaa People and Animal Wellbeing at Work and in Society (PAWWS)-tutkimushanketta (2023–2027), jonka vastuullisena tutkijana toimii apulaisprofessori Astrid Huopalainen. Hanke tarkastelee ihmisten ja eläinten välistä yhteistyötä ja yhteistä hyvinvointia työelämässä. Sen tavoitteena on ymmärtää, miten eläimet osallistuvat työhön, millaisia rooleja niille rakentuu yhteiskunnassamme ja millaisia eettisiä kysymyksiä tähän liittyy.

Lue Human Relations -lehdessä julkaistu tutkimusartikkeli:“He gives me everything all the time, and I feel bad that I can’t even throw him the ball”: Relational care agency in interspecies care work