Uutiset

Tutkimus: Musiikin vaikutus näkyy kehossa samanlaisena ympäri maailmaa

Turun PET-keskuksen, Aalto-yliopiston ja kiinalaisen UESTC-yliopiston tutkimus osoitti, että musiikki herättää samanlaisia tunteita ja kehollisia tuntemuksia eri puolilla maapalloa.
Bodily maps of musical sensations across cultures, illustration by Vesa Putkinen.
Kuva: Vesa Putkinen, video: Maya Rassouli.

Musiikin voi tuntea suoraan kehossa. Kuullessamme tarttuvan lempikappaleemme meidät valtaa halu liikkua musiikin tahdissa. Musiikki voi aktivoida autonomisen hermostomme ja aiheuttaa jopa vilunväristyksiä. Juuri julkaistu tutkimus osoittaa nyt, että tunteita herättävä musiikki aiheuttaa samanlaisia kehollisia tuntemuksia eri kulttuureissa.

”Erilaisia tunteita, kuten iloa, surua tai pelkoa herättävä musiikki tuntuu kehossa eri tavalla. Esimerkiksi iloinen ja tanssittava musiikki tuntui tutkimuksessamme käsissä ja jaloissa, hellä ja surullinen musiikki taas sydänalassa”, toteaa akatemiatutkija Vesa Putkinen Turun PET-keskuksesta.

Musiikin herättämät tunteet ja keholliset tuntemukset olivat samanlaisia länsimaissa ja Aasiassa. Kehon tuntemukset liittyivät myös voimakkaasti musiikin mielessä herättämiin tunteisiin.

”Tietyt musiikin akustiset piirteet liittyivät samoihin tunteisiin sekä länsimaissa että Aasiassa.  Selkeärytminen musiikki koettiin iloiseksi ja tanssittavaksi, riitasointuinen musiikki taas aggressiiviseksi. Koska tuntemukset ovat samanlaisia eri kulttuureissa, musiikin aiheuttamat tunteet ovat todennäköisesti kulttuurista ja oppimisesta riippumattomia ja periytyviin biologisiin mekanismeihin perustuvia”, sanoo professori Lauri Nummenmaa Turun PET-keskuksesta. 

”Musiikin vaikutus kehoon on yleismaailmallista. Kaikissa kulttuureissa liikutaan musiikin tahdissa. Musiikki on saattanut syntyä ihmisen lajikehityksessä edistämään sosiaalista kanssakäymistä ja yhteenkuuluvuuden tunnetta tahdistamalla kuuntelijoiden kehoja ja tunteita”, Putkinen jatkaa.

Aalto-yliopiston professori Mikko Samsin mukaan on yllättävää, että länsimainen ja aasialainen pop-musiikki tuottavat samanlaisia tuntemuksia.

”Oletan, että musiikissa on jokin yleinen komponentti, joka vaikuttaa samalla tapaa kulttuurista riippumatta, ja joka itse asiassa voi auttaa ihmisiä ymmärtämään toinen toisiaan ympäri maailman”, Sams sanoo. 

Professori Mikko Sams ryhmineen tutkii yhteistyössä Helsingin yliopiston kanssa parhaillaan tunteiden kokemusta muinaisessa Mesopotamiassa nuolenpääkirjoituksia hyödyntäen.

Musiikkitutkimus toteutettiin yhdessä Aalto-yliopiston ja kiinalaisen UESTC-yliopiston kanssa verkossa toteutettuna kyselytutkimuksena. Yhteensä 1 500 länsimaista ja aasialaista osallistujaa arvioi länsimaisten ja aasialaisten kappaleiden synnyttämiä tunteita ja kehollisia tuntemuksia.

Tutkimusta rahoitti Suomen Akatemia. Tulokset julkaistiin 25.1.2023 Yhdysvaltain tiedeakatemian Proceedings of The National Academy of Sciences of The United States of America (PNAS) -tiedejulkaisussa.

Alkuperäinen tiedote Turun yliopiston sivuilla

Lisätietoja:

  • Päivitetty:
  • Julkaistu:
Jaa
URL kopioitu

Lue lisää uutisia

Talotekniikka2030.jpg
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Tervetuloa Talotekniikka 2030 -tulosseminaariin 2026

Talotekniikka 2030 -tulosseminaari pidetään 8.9.2026 klo 14.00–17.00 Otaniemessä osoitteessa Rakentajanaukio 4 / R1 sekä Teamsissa. Varaa paikkasi ilmoittautumalla.
Yhteistyö, Tutkimus ja taide Julkaistu:

”Oppiminen ei lopu tutkintoon” – Heli Bergström tarttui tekoälyn murrokseen täysillä

Aalto-yliopiston alumni Heli Bergström haluaa tukea testamenttilahjoituksellaan Aallon tohtorikoulutuksen kehittämistä.
Valkotakkinen mies puhuu istuvalle yleisölle kahden keltaisen tervetuloa-näytön välissä
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Aalto ARTSin Eloseminaari käynnisti uuden lukuvuoden

Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulun vuosittaisessa Eloseminaarissa luotiin katsaus tehtyyn työhön ja tulevaan kauteen sekä tavattiin uusia ja vanhoja kollegoja.
Academy Research Fellow Johanna Ahola-Launonen
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Teknologiakeskustelussa myös rationaalisuus on poliittista

Tekno-optimismissa ja tekno-pessimismissä näyttää olevan yllättävän vähän kyse itse teknologiasta.