Uutiset

Tutkimus: Musiikin vaikutus näkyy kehossa samanlaisena ympäri maailmaa

Turun PET-keskuksen, Aalto-yliopiston ja kiinalaisen UESTC-yliopiston tutkimus osoitti, että musiikki herättää samanlaisia tunteita ja kehollisia tuntemuksia eri puolilla maapalloa.
Bodily maps of musical sensations across cultures, illustration by Vesa Putkinen.
Kuva: Vesa Putkinen, video: Maya Rassouli.

Musiikin voi tuntea suoraan kehossa. Kuullessamme tarttuvan lempikappaleemme meidät valtaa halu liikkua musiikin tahdissa. Musiikki voi aktivoida autonomisen hermostomme ja aiheuttaa jopa vilunväristyksiä. Juuri julkaistu tutkimus osoittaa nyt, että tunteita herättävä musiikki aiheuttaa samanlaisia kehollisia tuntemuksia eri kulttuureissa.

”Erilaisia tunteita, kuten iloa, surua tai pelkoa herättävä musiikki tuntuu kehossa eri tavalla. Esimerkiksi iloinen ja tanssittava musiikki tuntui tutkimuksessamme käsissä ja jaloissa, hellä ja surullinen musiikki taas sydänalassa”, toteaa akatemiatutkija Vesa Putkinen Turun PET-keskuksesta.

Musiikin herättämät tunteet ja keholliset tuntemukset olivat samanlaisia länsimaissa ja Aasiassa. Kehon tuntemukset liittyivät myös voimakkaasti musiikin mielessä herättämiin tunteisiin.

”Tietyt musiikin akustiset piirteet liittyivät samoihin tunteisiin sekä länsimaissa että Aasiassa.  Selkeärytminen musiikki koettiin iloiseksi ja tanssittavaksi, riitasointuinen musiikki taas aggressiiviseksi. Koska tuntemukset ovat samanlaisia eri kulttuureissa, musiikin aiheuttamat tunteet ovat todennäköisesti kulttuurista ja oppimisesta riippumattomia ja periytyviin biologisiin mekanismeihin perustuvia”, sanoo professori Lauri Nummenmaa Turun PET-keskuksesta. 

”Musiikin vaikutus kehoon on yleismaailmallista. Kaikissa kulttuureissa liikutaan musiikin tahdissa. Musiikki on saattanut syntyä ihmisen lajikehityksessä edistämään sosiaalista kanssakäymistä ja yhteenkuuluvuuden tunnetta tahdistamalla kuuntelijoiden kehoja ja tunteita”, Putkinen jatkaa.

Aalto-yliopiston professori Mikko Samsin mukaan on yllättävää, että länsimainen ja aasialainen pop-musiikki tuottavat samanlaisia tuntemuksia.

”Oletan, että musiikissa on jokin yleinen komponentti, joka vaikuttaa samalla tapaa kulttuurista riippumatta, ja joka itse asiassa voi auttaa ihmisiä ymmärtämään toinen toisiaan ympäri maailman”, Sams sanoo. 

Professori Mikko Sams ryhmineen tutkii yhteistyössä Helsingin yliopiston kanssa parhaillaan tunteiden kokemusta muinaisessa Mesopotamiassa nuolenpääkirjoituksia hyödyntäen.

Musiikkitutkimus toteutettiin yhdessä Aalto-yliopiston ja kiinalaisen UESTC-yliopiston kanssa verkossa toteutettuna kyselytutkimuksena. Yhteensä 1 500 länsimaista ja aasialaista osallistujaa arvioi länsimaisten ja aasialaisten kappaleiden synnyttämiä tunteita ja kehollisia tuntemuksia.

Tutkimusta rahoitti Suomen Akatemia. Tulokset julkaistiin 25.1.2023 Yhdysvaltain tiedeakatemian Proceedings of The National Academy of Sciences of The United States of America (PNAS) -tiedejulkaisussa.

Alkuperäinen tiedote Turun yliopiston sivuilla

Lisätietoja:

  • Päivitetty:
  • Julkaistu:
Jaa
URL kopioitu

Lue lisää uutisia

työelämäprofessori Nando Malmelin
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Miten uudistua epävarmuudessa? Viisi asiaa, jotka jokaisen pitäisi ymmärtää avoimuudesta uudelle

Nopeasti muuttuvassa maailmassa tarvitsemme kykyä ajatella toisin, kyseenalaistaa totuttua ja tunnistaa uusia mahdollisuuksia. Aalto-yliopiston työelämäprofessori Nando Malmelin kertoo, miten kuka tahansa voi kehittää avoimuustaitojaan.
kaksi opiskelijaa
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Markkinoinnin tila 2026 -tutkimus: Tuloksellisuuden seuranta ja budjetointi edelleen verrattain heikoissa kantimissa

Markkinoinnin tila -tutkimus avaa tärkeitä näkökulmia suomalaiseen markkinointiosaamiseen ja markkinoinnin kehityskohteisiin.
Abstraktia violettia energiaa ja salamia hehkuvan piirilevyn yllä, kirkas valo keskellä
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Mitä on kvanttiteknologia?

Moni nykyajan laite ei olisi olemassa ilman kvanttiteknologiaa, mutta huimimmat sovellukset vasta siintävät horisontissa.
Hymyilevä suorahiuksinen nainen vihreässä paidassa, sisällä kasvien edessä
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Kvanttihypen anatomia

Väitöskirjatutkija Christa Schauman kertoo, miten Suomi ja Eurooppa pärjäävät kisassa, johon kaikki haluavat mukaan – palkinnon epävarmuudesta huolimatta.