Uutiset

Tutkijat: Palvelurobotiikka on osa hoitajien työtä kymmenen vuoden kuluttua

Kuusivuotisessa ROSE-hankkeessa testattiin muun muassa etäläsnäolorobotteja ja hoitajien voimaliivejä. Kokemukset olivat positiivisia, mutta robotiikan tekninen kehitys ei ole vielä kaikilta osin vaadittavalla tasolla. Hanke on julkaissut tiekartan hoivarobotiikan kestävään laajamittaiseen hyödyntämiseen.
Etäläsnäolorobotin toimivuutta testattiin projektin aikana eri kohteissa ja palaute oli positiivista. Kuva: VTT
Etäläsnäolorobotin toimivuutta testattiin projektin aikana eri kohteissa ja palaute oli positiivista. Kuva: VTT

Suomella on monen muun länsimaan tavoin edessään iso haaste: ikääntyvä väestö tarvitsee yhä enemmän laadukasta ja eettistä hoitoa, kohtuullisilla kustannuksilla.

Tutkijat selvittivät palvelurobottien käytön mahdollisuuksia hyvinvointipalveluissa kuuden vuoden ajan Suomen Akatemian yhteydessä toimivan strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittamassa Robotit ja hyvinvointipalvelujen tulevaisuus (ROSE) -tutkimushankkeessa. Hankkeessa kaikki tutkimus- ja kehitystyö lähti käyttäjien tarpeista.

”Toteutimme lukuisia kokeiluja ja tutkimuksia kotihoidossa, hoivakodeissa ja sairaalaympäristössä”, sanoo ROSE-hankkeen vetäjänä toiminut Aalto-yliopiston professori Ville Kyrki.

ROSE:ssa tutkittiin muun muassa etäläsnäolorobotin toimivuutta eri kohteissa. Jo nyt moni kotona asuva vanhus voi keskustella hoitajan kanssa kuvapuhelinyhteydellä tabletin kautta. Etäläsnäolorobotin avulla hoitajan on myös mahdollista liikkua vanhuksen asunnossa ja saada näin kokonaiskuva tilanteesta.

”Toteutimme esimerkiksi korona-aikana viiden viikon kokeilun, jossa isovanhemmat pitivät robotin avulla yhteyttä lapsiinsa ja lastenlapsiinsa. Kokeilu sai paljon positiivista palautetta. Vanhukset kokivat, että robotti toi turvallisuuden tunnetta ja kohtaamisessa oli enemmän vierailun tuntua kuin tilanteessa, jossa pelkästään tuijotetaan puhelimen tai tabletin ruutua. Lapset puolestaan kokivat, että liikkuva robotti antoi heille laajemman näkemyksen vanhempien kokonaistilanteesta”, tutkimusohjelmajohtaja Sari Heikkinen Laurea-ammattikorkeakoulusta kertoo.

Kaasujousiteknologiaa hyödyntävä voimaliivi tukee hoitajaa esimerkiksi potilasta nostettaessa vähentäen hoitajan alaselän kuormitusta. Kuva: VTT
Kaasujousiteknologiaa hyödyntävä voimaliivi tukee hoitajaa esimerkiksi potilasta nostettaessa vähentäen hoitajan alaselän kuormitusta. Kuva: VTT

Apua kiireiseen ja raskaaseen työhön

Tutkijat etsivät myös ratkaisuja hoitajien hyvinvoinnin tukemiseen. Erilaiset robotisoidut apuvälineet ja robotit voivat helpottaa tiettyjen työtehtävien tekoa. Hoitajat toivovat uudelta teknologialta erityisesti kevennystä fyysisesti kuormittaviin tehtäviin.

”Kokeiluissa erilaiset hoitajille puettavat voimaliivit osoittautuivat mielenkiintoisiksi vaihtoehdoiksi. Vaatii kuitenkin vielä lisäkehittelyä, jotta puettava robotiikka saadaan paremmin soveltumaan hoitotyöhön ja siten parantamaan hoitajien työergonomiaa ja työtyytyväisyyttä”, tutkijatohtori Tuuli Turja Tampereen yliopistosta sanoo.

VTT kokeili kuljetusrobotin käyttöä kahdessa hoivakodissa ruoka-annosten ja tarvikkeiden kuljettamiseen. Robotin hyödyt näkyivät esimerkiksi siinä, että sen avulla yksi hoitaja pystyi viemään asukkaiden annokset heidän huoneisiinsa ja muut hoitajat vapautuivat auttamaan ruokalassa syöviä. Kokeilussa huomattiin myös monenlaisia haasteita: robottien tulisi olla hyvin toimintavarmoja ja niiden tehokas käyttö vaatisi sekä tilojen että käytäntöjen muuttumista.

”Hoitajat olivat tässäkin kokeilussa erittäin aktiivisia ja alkoivat kehittää uusia käytäntöjä robotin avulla. Laajempi robotiikan käyttöönotto vaatii järjestelmällistä suunnittelua ja johtamista”, Kyrki toteaa.

Työryhmän kokeilujen ja tutkimustyön pohjalta on julkaistu Suomen palvelurobotiikan tiekartta. Tutkijat uskovat, että palvelurobotiikka on osa hoitajien työtä kymmenen vuoden kuluttua.

”Robottien käyttö tulee laajenemaan lähivuosina sosiaali- ja terveydenhuollossa muun digitalisaation mukana. Palvelurobotit voivat olla oiva väline logistiikassa, esimerkiksi ruuan ja pyykkien kuljettamisessa. Lääkehoidossa robotiikkaa jo hyödynnetään eri vaiheissa, myös kotona tukemaan lääkkeenottoa oikeaan aikaan. Kuntoutusrobotteja on useissa kuntoutuslaitoksissa ja pitkällä tähtäimellä sosiaaliseen vuorovaikutukseen kykenevät robotit tuovat aivan uusia mahdollisuuksia toimintakyvyn ylläpitämiseen”, Marketta Niemelä VTT:stä sanoo.

Monessa kokeilussa nousi esiin se, että palvelurobottien tekniikka on vielä puutteellista eikä robotin osa kokeilussa ollut välttämättä kovin suuressa roolissa.

”Tekniikka kuitenkin kehittyy. Kokeilut ja käyttöönottotutkimukset osoittavat, että hyötyihin pääseminen vaatii hoidon ja hoivan toimintamallien kehittämistä yhdessä kehittyvän teknologian kanssa. Robotiikka mahdollistaa myös uudenlaisia palveluja. Robottien käyttöä on arvioitava jatkuvasti”, Kyrki sanoo.

Työryhmä pitää erityisen tärkeänä koulutusta, jota palvelurobottien käyttö vaatii. Robotiikan ja muun teknologian osaamisen tulisi olla osa hoitoalan koulutusta kaikilla tasoilla. Hoitohenkilöstö ja ikäihmiset tulee osallistaa hoivarobottien suunnitteluun ja käyttöönottoon, ja niistä kertyviä kokemuksia tulisi jakaa laajasti. Robottien käyttöönottoa on arvioitava myös kestävän kehityksen näkökulmasta.

Lue lisää:

Hyvinvointipalvelujen robotiikan tiekartta Suomessa.

Hankkeen tuottama politiikkamuistio (policy brief): Sote-alan robottien käyttöönottoa suunniteltava ja arvioitava kestävän kehityksen näkökulmasta.

Lisätietoa:

Professori Ville Kyrki
Aalto-yliopisto
[email protected]  
050 408 2035

Principal Scientist Marketta Niemelä
VTT
[email protected]  

Tutkimusohjelmajohtaja Sari Heikkinen
Laurea-ammattikorkeakoulu
[email protected]  

Professori Pertti Koistinen
Tampereen yliopisto
[email protected]  

Koordinaattori Kalle Laakso
Tampereen yliopisto
[email protected] 

Professori Helinä Melkas
Lappeenrannan-Lahden teknillinen yliopisto LUT
[email protected]

 

  • Julkaistu:
  • Päivitetty:
Jaa
URL kopioitu

Lue lisää uutisia

Logo
Yhteistyö, Mediatiedotteet, Yliopisto Julkaistu:

Pääkaupunkiseudun korkeakouluyhteisö yhdistää voimansa: EveryMoveCounts -kampanja käynnistyy

EveryMoveCounts -kampanjan tavoitteena on lisätä opiskelijoiden tietoisuutta arjen aktiivisuuden myönteisistä vaikutuksista hyvinvoinnille ja toimintakyvylle
Päivi Törmä ja Sebastiaan van Dijken
Mediatiedotteet, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Tietokoneet haaskaavat valtavasti energiaa – nyt tutkijat kehittävät laskentaa, joka tuottaa huomattavasti vähemmän hukkalämpöä

Nykyiset tietokoneet ovat suuria energiasyöppöjä. Aalto-yliopiston tutkijat ovat juuri saaneet merkittävän Tulevaisuuden tekijät -rahoituksen ongelman ratkaisemiseksi.
Physicists at Aalto University and VTT have developed a new detector for measuring energy quanta at unprecedented resolution. Photo: Aalto University
Mediatiedotteet Julkaistu:

Tutkijat kehittivät maailman tarkimman säteilyilmaisimen – nyt se räätälöidään osaksi kvanttitietokoneita

Professori Mikko Möttönen on tiiminsä ja yhteistyökumppaniensa kanssa saanut Jane ja Aatos Erkon säätiöltä ja Teknologiateollisuuden 100-vuotissäätiöltä Tulevaisuuden tekijät -ohjelman rahoituksen. Sen avulla he haluavat jalostaa bolometriteknologian osaksi paitsi kvanttitietokoneita myös superpakastimia ja terahertsikameroita. Kyseessä olisi ensimmäinen kerta, kun uutta bolometria hyödynnetään käytännön sovelluksissa.
Schematic view of the entangled photon generator. Picture: Ethan D. Minot.
Mediatiedotteet Julkaistu:

Mullistava valonlähde voi tuoda lisätehoa ja -turvaa kvantti-informaation siirtämiseen

Aalto-yliopistossa aletaan rakentaa vallankumouksellista fotoniparien kvanttilomittumiseen perustuvaa LED-valonlähdettä professori Pertti Hakosen johdolla. Tutkimusryhmä on saanut työhön Jane ja Aatos Erkon säätiöltä ja Teknologiateollisuuden 100-vuotissäätiöltä kolmivuotisen Tulevaisuuden tekijät -ohjelman rahoituksen.