Uutiset

Tutkijat löysivät uuden menetelmän tehostaa perovskiittiaurinkokennojen toimintaa

Julkaistu:
Kosteus- ja lämpökäsittelyn avulla perovskiittikennojen yleinen hyötysuhde paranee lähes 45 prosenttia.
Lämpö- ja kosteuskäsitelty, hiilipohjainen tulostettu perovskiitti-aurinkokenno. Kuva Ghufran Hashmi.

Aalto-yliopistossa kehitetty menetelmä pohjaa aiempiin läpimurtoihin, jotka ovat parantaneet vakiintuneilla painomenetelmillä valmistettujen perovskiittiaurinkokennojen (CPSC) tehokkuutta ja käyttöikää. Tutkimustulokset mahdollistavat aurinkokennotyypin tehokkuuden kehittämisen edelleen.

Perovskiittiaurinkokennot ovat aurinkokennoja, joiden valoa sieppaava osa koostuu lyijyhalidista, jolla on perovskiitin kiderakenne. Perovskiittikennoja tutkitaan maailmalla intensiivisesti, sillä niistä etsitään vaihtoehtoa paljon energiaa kuluttavalle piikennojen valmistukselle.

Uudessa menetelmässä perovskiittikennot altistettiin 40-asteiselle lämmölle uunissa, jossa ilmankosteus pidettiin 70 prosentin (±5 prosenttia) tasolla. Tällainen ympäristö yleensä heikentää perovskiittiaurinkokennojen ominaisuuksia. Tässä tapauksessa käsittely kuitenkin johti yllättävään perovskiittikiteiden kasvuun. Perovskiittikiteet sitovat luonnostaan auringonvaloa ja tuottavat sitä kautta sähköä.

“Valosähköiset ominaisuudet paranivat huomattavasti, ja yleinen hyötysuhde parani lähes 45 prosenttia”, kertoo Suomen Akatemian tutkijatohtori Ghufran Hashmi.

”Ghufran Hashmi oli kiinnostunut mahdollisista muutoksista perovskiittiaurinkokennojen atomirakenteessa. Aalto-yliopiston Nanomikroskopiakeskuksen huipputasoisen röntgensirontalaitteiston avulla pystyimme tarkkailemaan perovskiittikerroksen kiderakennetta ennen käsittelyä ja sen jälkeen”, kertoo koedatan keruussa avustanut tohtori Ulla Vainio teknillisen fysiikan laitokselta.

Tutkimusryhmä ei kuitenkaan lopettanut siihen, vaan tutki perovskiittiä myös pyyhkäisyelektronimikroskoopilla (SEM). ”SEM-kuvat tukivat aiempia röntgensirontalaitteistolla tehtyjä havaintoja asteittaisesta kiteiden kasvusta altistuksen aikana”, kertoo tohtori Teemu Sarikka konetekniikan laitokselta.

Fysiikan jatko-opiskelija Teemu Myllymäen tehtävänä oli tarkastaa, tapahtuiko perovskiittikiderakenteessa kosteuden aiheuttamia kemiallisia muutoksia kosteus-lämpöympäristössä. Tutkimustyössään hän hyödynsi Fourier-muunnettua infrapunaspektroskopiaa (FTIR). ”Tuoreen ja käsitellyn kennon välillä ei ollut havaittavissa juuri lainkaan eroa valoa imevän perovskiittikerroksen kemiallisessa rakenteessa, mikä tukee tämän uuden käsittelymenetelmän käytettävyyttä”, hän raportoi.

Aurinkokennot ovat osa nopeasti kasvavaa uuden sukupolven edullisten aurinkosähköjärjestelmien alaa. Aalto yliopiston tutkimusryhmä teki yhteistyötä sveitsiläisen Solaronix-yrityksen sekä École polytechnique fédérale de Lausannen (EPFL) teknillisen yliopiston kanssa. ”Solaronixilta saimme näytteet, ja EPFL:n tutkija tri Ibrahim Dar auttoi tärkeissä prosesseissa, jotka ovat kriittisiä tämän edullisen aurinkokennoteknologian onnistuneelle kaupallistamiselle”, sanoo Ghufran Hashmi.

Tuloksista kerrotaan tarkemmin Journal of Materials Chemistry A -julkaisussa.
Tutkimuksen päärahoittaja oli Suomen Akatemia.

Aalto-yliopiston tutkimusryhmä oli mukana kehittämässä HTE-käsiteltyjä, hiilipohjaisia painettuja perovskiitti-aurinkokennoja. Vasemmalta oikealle: Teemu Myllymäki, Ghufran Hashmi, Ulla Vainio, Teemu Sarikka.  Kuva Nonappa.

Tutkimusartikkeli: S. G. Hashmi, D. Martineau, M. I. Dar, T. T. T. Myllymäki, T. Sarikka, U. Vainio, S. M. Zakeeruddin ja M. Grätzel. High performance carbon-based printed perovskite solar cells with humidity assisted thermal treatment. Journal of Materials Chemistry A. DOI: 10.1039/C7TA04132B.

Lisätiedot:
Syed Ghufran Hashmi
Suomen Akatemian tutkijatohtori
Aalto-yliopisto, teknillisen fysiikan laitos
p. 045 1199233
ghufran.hashmi@aalto.fi

  • Päivitetty:
  • Julkaistu:
Jaa
URL kopioitu

Lue lisää uutisia

Henkilö puhuu älykelloon, jossa on hopeinen verkkoranneke ja näytöllä aaltomuoto.
Mediatiedotteet, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Äänesi paljastaa enemmän kuin uskot – tutkijat kehittävät keinoja suojata puheeseen kätkeytyvää tietoa

Puheteknologiat yleistyvät vauhdilla, ja samalla kasvaa riski siitä, että ääni paljastaa arkaluonteista tietoa terveydestä, taustoista tai mielipiteistä. Aalto-yliopiston tutkijat kehittävät keinoja mitata ja rajoittaa sitä, mitä kaikkea puheesta voidaan päätellä.
Kolme ihmistä istuu bussipysäkillä, takanaan karttoja ja kylttejä. Yhdellä on reppu maassa.
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Aallon vuosi 2025: Kvanttihyppyjä, luovia loikkia ja ratkaisuja parempaan elämään

Kasvua, teknologiaa ja teollisuuden uudistumista, ihmislähtöisiä ratkaisuja, terveys ja arjen hyvinvointi sekä hauskaa arkea ja toimivia yhteisöjä.
arotor adjustable stiffness test setup
Yhteistyö, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Miljoonarahoitus uuden sukupolven koneteknologian kehittämiseen – tavoitteena tuottavuusloikka useilla vientialoilla

BEST-hankkeessa kehitetään uudenlaisia tiiviste-, laakerointi- ja vaimennusteknologioita useiden teollisuudenalojen käyttöön.
TAIMI-hanke rakentaa tasa-arvoista työelämää. Kuva: Kauppakorkeakoulu Hanken.
Tutkimus ja taide Julkaistu:

TAIMI-hanke rakentaa tasa-arvoista työelämää – kuusivuotinen konsortiohanke etsii ratkaisuja rekrytoinnin ja osaamisen haasteisiin

Tekoäly muuttaa osaamistarpeita, väestö ikääntyy ja työvoimapula syvenee. Samalla kansainvälisten osaajien potentiaali jää Suomessa usein hyödyntämättä. Näihin työelämän haasteisiin vastaa Strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittama kuusivuotinen TAIMI-hanke, jota toteuttaa laaja konsortio.