Uutiset

Tuore tutkimus: Ilmastonmuutos uhkaa jopa kolmannesta maailman ruoantuotannosta  

Suomi on ruoantuotannon suhteen turvallisella ilmastoalueella myös tulevaisuudessa, mutta luontoon ja ekosysteemeihin ilmastonmuutos voi vaikuttaa rajusti. Jos hiilidioksidipäästöjen kasvu jatkuu entisellään, uhkaa havumetsävyöhyke kadota Suomesta lähes kokonaan vuoteen 2100 mennessä. 
Ruoantuotantovyöhykkeet
Karttakuva kahden eri skenaarion vaikutuksesta. Kuva: Tutkimusryhmä

Ilmastonmuutoksen tiedetään vaikuttavan haitallisesti sekä ravintokasveihin että tuotantoeläimiin, mutta tutkittua tietoa siitä, mihin suurimmat vaikutukset kohdistuvat, on ollut niukasti saatavilla. 

Aalto-yliopiston professori Matti Kummun johtaman tutkijaryhmän julkaisu arvostetussa One Earth -tiedelehdessä arvioi millaisissa ilmasto-olosuhteissa ruokaa viljellään tulevaisuudessa.  

“Kasvihuonekaasujen nopea ja hallitsematon kasvu saattaa johtaa siihen, että vuosisadan loppuun mennessä yli kolmasosa maailman nykyisestä ravinnontuotannosta ajautuu ulos turvalliselta ilmastoalueelta olosuhteisiin, joista ihmiskunnalla ei ole kokemusta. Tämä on todennäköistä, mikäli hiilidioksidipäästöt jatkavat kasvuaan”, Vesi- ja ympäristötekniikan tutkimusryhmässä työskentelevä Kummu sanoo. 

Sademäärän muutokset, kuivuus ja ilmaston lämpeneminen uhkaavat erityisesti Etelä- ja Kaakkois-Aasian sekä Afrikan poikki ulottuvan Sahelin alueen ruoantuotantoa. Kummankin alueen kyky sopeutua muuttuviin kasvuolosuhteisiin on jo nyt alhainen. 

”Nykyinen ravinnontuotanto on kehittynyt pitkän ajan kuluessa melko vakaissa ilmasto-olosuhteissa sen jälkeen, kun ilmasto alkoi hiljalleen lämmetä edellisen jääkauden jälkeen. Kasvihuonekaasujen jatkuva ja nopea kasvu voi tulevaisuudessa luoda olosuhteet, joihin ravintokasvien viljely ja karjankasvatus eivät ehdi tai kykene sopeutua”, sanoo artikkelin toinen pääkirjoittaja, tohtorikoulutettava Matias Heino

Turvallinen ilmastoalue 

Turvallinen ilmastoalue on tutkijoiden tähän tutkimukseen kehittämä uusi käsite. Sen avulla he pystyivät arvioimaan tärkeimpien ilmastotekijöiden – sademäärän, lämpötilan ja kuivuuden – muutosta ruoantuotantoalueilla.  

Tutkijat käyttivät tutkimuksessaan kahta ilmastonmuutoksen skenaariota: toisessa hiilidioksidipäästöjä vähennetään niin että lämpeneminen pysyy alle kahdessa asteessa ja toisessa päästöt jatkavat kasvuaan. He arvioivat ilmastonmuutoksen vaikutuksia 27 tärkeimmän ravintokasvin viljelyssä ja seitsemän eri tuotantoeläimen kasvatuksessa huomioiden samalla yhteiskuntien kyvyn sopeutua muutokseen. 

Uhat kohdistuvat eri maihin ja maanosiin eri tavoin. Tutkimuksessa oli mukana 177 maata, joista 52:ssa ravinnontuotanto säilyisi tulevaisuudessakin ilmastollisesti turvallisella alueella. Näiden joukossa ovat kaikki Euroopan maat, kuten Suomi ja muut Pohjoismaat. 

Pahimmassa tilanteessa olisivat Benin, Kambodža, Ghana, Guinea-Bissau, Guyana ja Suriname, joissa jopa 95 prosenttia ruoantuotannosta putoaisi turvallisen ilmastoalueen ulkopuolelle. Näissä maissa myös yhteiskunnan mahdollisuus sopeutua muutokseen on merkittävästi pienempi kuin esimerkiksi Suomessa. 

Ilmastonmuutos vaikuttaa hyvin eri tavoin eri kasvillisuusvyöhykkeisiin 

 Jos hiilidioksidipäästöt saadaan kuriin, tutkijat arvioivat havumetsävyöhykkeen alan kutistuvan 18,0 miljoonasta neliökilometristä 14,8 miljoonaan neliökilometriin vuoteen 2100 mennessä. Mikäli päästöjä ei saada kuriin, vyöhyke kutistuisi noin 8 miljoonaan neliökilometriin, ja Suomesta havumetsävyöhyke katoaisi lähes kokonaan. 

Tundralle käy vielä huonommin: sen arvioidaan katoavan maailmasta käytännössä kokonaan, mikäli ilmastonmuutosta ei saada hallintaan. Vastaavasti trooppisten lehtimetsäalueiden ja trooppisten aavikoiden määrän ennustetaan kasvavan 

”Erityisen huolestuttavaa on aavikkoalueiden lisääntyminen maailmanlaajuisesti 60 miljoonasta neliökilometristä jopa 64 miljoonaan neliökilometriin. Tämä tarkoittaa monen tärkeän ekosysteemin katoamista sekä ruoantuotannon vaikeutumista monilla alueilla”, Kummu sanoo. 

”Tutkimuksemme vahvistaa aiemmista tutkimuksista saadun tiedon, jonka mukaan maapallon lämpeneminen yli 1.5-2 asteen johtaa laajoihin ja dramaattisiin muutoksiin ympäristössä, ekosysteemeissä ja siten myös maailman ravinnontuotannossa”, Heino muistuttaa. 

Linkki artikkeliin (avoimesti luettavissa): https://doi.org/10.1016/j.oneear.2021.04.017 

Yhteystiedot: 

Matti Kummu  
Professori, Globaalit ruoka- ja vesiasiat 
[email protected] 

Matias Heino 
Tohtorikoulutettava 
[email protected] 

  • Julkaistu:
  • Päivitetty:
Jaa
URL kopioitu

Lue lisää uutisia

Tuoleja ravintolatilassa, taustalla asiakaspalvelutilanne
Mediatiedotteet Julkaistu:

Uusi teknologia voi auttaa tekemään kestäviä ruokavalintoja

Lohkoketjusovellus antaa tietoa ruoan ympäristövaikutuksista ja paremman kokonaiskuvan eri valintojen merkityksestä.
A schematic showing two circular light waves coming from the left, passing through a square representing the modulator, and emerging as a single linear light beam.
Mediatiedotteet Julkaistu:

Valollakin on kätisyys – ja sen hallitseminen tehostaa optista teknologiaa

Uusi optinen modulaattori on miljoonaa kertaa nykyisiä vaihtoehtoja nopeampi. Se voi parantaa optisten teknologioiden suorituskykyä monissa sovelluksissa, viestinnästä tietotekniikkaan.
Lauri Parkkonen and the family cat, Roosa. Photo: Lauri Parkkonen, Aalto, University.
Mediatiedotteet Julkaistu:

Mitä koirien ja kissojen aivoissa tapahtuu? Uusi kuvantamismenetelmä selvittää lemmikkien mielen saloja

Aalto-yliopiston professori Lauri Parkkosen ryhmä on vuosia kehittänyt kvanttioptisia antureita aivomagneettikäyrän eli magnetoenkefalografian (MEG) mittaamiseen. Toisin kuin perinteisessä MEG-laitteessa, jossa hyvin kylmässä toimivat suprajohtavat anturit vaativat ympärilleen senttimetrejä paksun lämpöeristeen, nämä uudet huoneenlämpötilassa toimivat anturit voidaan tuoda suoraan pään pinnalle. Tämä mahdollistaa entistä tarkemmat aivomagneettikäyrien mittaukset. MEG-kuvantaminen on tutkittavalle kivutonta ja turvallista.
Kuvaa laitteittosta Aalto-yliopsiton Kylmälaboratoriossa.
Mediatiedotteet Julkaistu:

Ikuinen liike on mahdollista – Aalto-yliopiston Kylmälaboratoriossa havainnoitiin kahden fysiikan lait haastavan aikakiteen välistä vuorovaikutusta

Aikakiteet ovat aineen olomuoto, jossa hiukkaset liikkuvat ikuisesti toistuvassa rytmissä ilman ulkopuolista energiaa. Tutkijat onnistuivat luomaan Aalto-yliopiston Kylmälaboratoriossa kaksi aikakidettä ja tarkkailemaan niiden välistä vuorovaikutusta. Tulevaisuudessa aikakiteitä voi hyödyntää erilaisissa laitteissa, kuten kvanttitietokoneiden muistina.