Uutiset

Tiesin jo ennen kouluikää, että minusta tulee insinööri, sanoo Marja-Terttu Tanttinen

Tuotantotalouden alumni ja lahjoittaja Marja-Terttu Tanttinen opiskeli Teknillisessä korkeakoulussa vuosina 1967–71. Hän muistelee lämmöllä opiskeluaikaa ja työelämää, jolle opinnot loivat vankan perustan.
Marja-Terttu Tanttinen Killalle saadun lahjan kanssa.
Marja-Terttu Tanttinen ja Koneinsinöörikillalle saatu lahja.

Tekniikan maailman avasi Marja-Terttu Tanttiselle hänen isänsä, joka työskenteli ylimestarina Schaumanin tehtaalla Jyväskylässä. ”Isäni kanssa pääsin tehtaan puolelle katsomaan koneita. Isäni organisoimat tehdasvierailut ja varsinkin valimo, joka oli synkkä ja pimeä, mutta kiehtova paikka, jossa tulenlieskat hohtivat pimeässä, herättivät mielenkiitoni tekniikkaa kohtaan. Vappuna teekkarilakkeja nähdessäni ajattelin, että minäkin haluan tuollaisen lakin.”

Tanttinen pääsi opiskelemaan tekstiiliosastolle, mutta vaihtoi sattuman kautta tuotantotalouteen. ”Törmäsin Jyväskylässä ystäväni poikaystävään, joka kertoi päässeensä tuotantotalouden opintosuunnalle. Hän sanoi minulle, että hae sinäkin sinne! Niinpä marssin syksyllä rehtorin puheille ja hän suostui pyyntööni. Tämä oli yksi elämäni parhaimmista sattumista.” 

Aktiiviset kiltavuodet 

Tanttinen asui opiskeluajan Otaniemessä. ”Meidän kurssimme oli todella ihana! Meitä oli tiivis ydinporukka, jolle tapahtui koko ajan. Opetus oli siihen aikaan kurssimaista ja olimme yhdessä sekä luennoilla että vapaa-ajalla.”

Opiskeluaikana tehtiin tutustumismatkoja ulkomaille, lähinnä edullisiin Itä-Euroopan maihin. Varainkeruu matkoja varten vaati kekseliäisyyttä. ”Eräällä kerralla pojat marssivat SYPin pääjohtajan luo ja kertoivat, että nyt tarvittaisiin rahaa. He ehdottivat, että pyöritämme markan kolikoita ympäri kaupunkia ja mainostamme SYPiä. Ja niin me saimme rahaa!”

Marja-Terttu Tanttinen ja muita Prodekolaisia palaamassa ekskursiolta.
Marja-Terttu Tanttinen opiskelijatovereineen palaamassa Prodekon ekskursiolta.

”Toisella kerralla pojat menivät KOPin pääjohtajan luo ja kertoivat, että käytössämme on Retuperän WPK ja ratikka, jonka kyydissä voisimme ajaa konttorista toiseen ja pestä ikkunoita. Ja taas saimme rahaa.” 

Dramaattisin matka suuntautui Tšekkoslovakiaan ja Puolaan vuonna 1968. ”Päivää ennen kuin Unkarin, Venäjän ja Puolan joukot vyöryivät Prahaan, lähdimme sieltä Varsovaan. 

Yöllä kuulimme, kuinka lentokoneet lensivät edestakaisin. Emme tienneet mitä on tapahtunut, sillä kaikki tiedotusvälineet suljettiin. Pääsimme Varsovasta bussilla Itä-Berliiniin, josta meillä oli lento Helsinkiin. Kone oli viimeinen, joka lähti Itä-Euroopasta länteen

Marja-Terttu Tanttinen ja Koneinsinöörikillan jäseniä 70-luvulla.
Ruotsalaiset teekkarit antoivat killalle lahjan, jota kiltaemäntä Marja-Terttu Tanttinen avaa.

Tanttinen toimi opiskeluaikana Prodekon ja Koneinsinöörikillan emäntänä sekä Koneinsinöörikillan ensimmäisenä naispuheenjohtajana. 

”Eräänä iltana Prodekon opiskelukaverit tulivat laulamaan parvekkeeni alle Kuubalaisen serenadin, koneinsinöörikillan tunnuslaulun. He olivat ehkä olleet juhlimassa ja päättäneet tulla laulamaan Martelle, kuten minua kutsuttiin.”

Tanttinen on ylläpitänyt yhteyttä alma materiinsa osallistumalla Aalto Women -verkostoon sekä Aalto-yliopiston ja Prodekon alumnitoimintaan. 

Yhteydenpito vanhoihin kurssikavereihin on puolestaan ollut aaltomaista. ”Saattaa kulua vuosia, jolloin emme tapaa ja sitten kun taas tapaamme, on kuin olisimme juuri tavanneet. On hirveän helppoa olla heidän kanssaan”, sanoo Tanttinen.

Monipuolinen työura

Tanttinen kokee saaneensa opinnoista hyvän pohjan työelämälle, jonka hän aloitti jo diplomityötä tehdessään Ammattikasvatushallituksessa (nykyinen Opetushallitus). ”Heillä ei ollut varaa maksaa minulle palkkaa, mutta he järjestivät Presidentti Urho Kekkosen ammattikoulutussäätiöstä stipendin. Sen kunniaksi Kekkonen kutsui stipendinsaajat nostamaan maljat Smolnaan.” 

Ammattikasvatushallituksesta Tanttinen siirtyi Rationalisointiliittoon ergonomiaohjaajaksi. Pääosan urastaan hän työskenteli Teknologiateollisuudessa, yli 30 vuotta. ”Minulle tarjottiin kyllä muitakin tehtäviä, mutta työni Teknologiateollisuudessa oli näköalapaikka ja tehtäväni vaihtuivat säännöllisin väliajoin, joten päätin pysyä siellä.”

”Vastuullani oli ensin julkaisutoiminta ja ammatillinen kehittäminen, josta siirryin tuotantotekniikan osastolle. Sieltä tieni johti tilasto-osaston kautta työsuojelun pariin juristiosastolle. Mielenkiintoisten tehtävien lisäksi työyhteisö oli mukava. Ja vaikka työskentelin koko työurani ajan miesvaltaisella alalla, minua kohdeltiin aina reilusti ja tasa-arvoisesti.”

Marja-Terttu Tanttinen kättelyvuorossa.
Rehtori ja rouva Pursula kättelevät promootioillallisvieraita vuonna 2005. Marja-Terttu Tanttisen jälkeen kättelyvvuorossa Marja-Sini Grönberg, sekä VTT:n silloinen hallintojohtaja Pentti Grönberg.

Työ Teknologiateollisuudessa oli kansainvälistä. Tanttinen muistaa erityisesti Britannian matkan, jolla brittiläinen lordi esitteli parlamentin ylähuonetta ja vei seurueen päivälliselle Britannian vanhimpaan herraklubiin. ”Sain lordilta kutsun myös hyväntekeväisyystanssiaisiin. Juhlan piti olla juuri sillä viikolla, kun Diana kuoli, joten tilaisuus peruuntui. Kävin Kensingtonin palatsissa kirjoittamassa muistokirjaan nimeni.”

Tanttinen on toiminut monien järjestöjen ja yritysten hallituksissa sekä tehnyt työtä kiinnostuksensa kohteiden puolesta. 

”Isäni joutui 1980-luvulla pitkäaikaissairaanhoidon paikkaan, mikä sai minut kiinnittämään huomiota vanhusten arvokkaaseen hoitamiseen. Suomen Potilasliitossa organisoin vanhustenhoidon haasteita esiintuovan kampanjan Nyt voit vaikuttaa. Kampanjan perusteella tein laajan yhteenvedon vanhustenhoidon ongelmista ja tarpeista, ja se sai laajaa näkyvyyttä.”

”Olemme valitettavasti edelleen samojen ongelmien parissa, vaikka asiasta on kulunut jo parikymmentä vuotta. Ehkä tilanne on tänä päivänä jopa pahempi.”

”Yhteistyö puolustusvoiminen kanssa oli myös mielenkiintoinen osa työtäni ja elämääni. Osallistuin valtakunnalliselle maanpuolustuskurssille nro 145 ja vuonna 1998 minut hyväksyttiin Joutselän Ristin Veljeskunnan jäseneksi. Samalla minulle myönnettiin Joutselän risti numero 654.”

Tukea tytöille ja Tuotantotalouden Prodeko-rahastolle

Tyttöjen ja naisten tukeminen on ollut Tanttisen sydäntä lähellä. Hän on lahjoittanut UN Womenille ja ollut pitkään Naisten Pankin jäsen. Jyväskylän normaalilyseossa Tanttisella on pieni kannustusrahasto, josta jaetaan stipendejä kahdeksasluokkalaisille matematiikasta kiinnostuneille tytöille. 

Aalto-yliopistolla on Tanttisen nimeä kantava rahasto, joka sai alkunsa lahjoituksesta Teknilliselle korkeakoululle. Motiivi rahaston perustamiselle oli tyttöjen kannustaminen tekniikan pariin. ”Halusin kertoa tytöille tekniikan tarjoamista uramahdollisuuksista sekä siitä, miten hulvatonta, hauskaa ja mielenkiintoista tekniikan opiskelu on.”

Marja-Terttu Tanttinen Jämerän silmän edessä vuonna 1967.jpeg
Jämerän silmän edessä vuonna 1967.

Tanttisen rahastoon kertyneillä varoilla tuetaan Shaking Up Tech -tapahtumaa, jonka tarkoituksena on kannustaa tyttöjä tekniikan opintojen pariin. 

Viimeksi Tanttinen lahjoitti Tuotantotalouden Prodeko-rahastoon, jonka perustajalahjoittajia hän on.

”Olin jo jonkin aikaa miettinyt miten paljon tuotantotalouden opiskelu antoi minulle opiskeluaikana ja myöhemminkin ihmissuhteissa. Ajattelin, että lahjoitus rahastoon on hyvä tapa tukea tuotantotaloutta ja antaa siten takaisin.” 

Tanttinen kannustaa nuoria tekniikan opintojen pariin. ”Tekniikan opiskelu antaa valmiudet tehdä melkein mitä vaan. Nykyään voi opiskella paljon sellaisia aloja, joita minun aikanani ei edes ollut, kuten esimerkiksi biotekniikkaa ja avaruusteknologiaa.” 

Sydämelliset kiitokset lahjoituksestasi sekä tarinasi jakamisesta, Marja-Terttu!

Haastattelu ja teksti: Helena Salminen
Kuvat: Marja-Terttu Tanttisen valokuva-albumista. 

Tuotantotalouden Prodeko-rahasto

Tue tulevien sukupolvien teknologiayrittäjyyttä ja rakentamaan kestävämpää tulevaisuutta Tuotantotalouden Prodeko-rahaston kautta!

Lue lisää Tuotantotalouden Prodeko-rahastosta
Otaniemi Lehmuskuja (photo Mikko Raskinen)

Lue lahjoittamiseen liittyviä uutisia ja lahjoittajatarinoita

palkalaskija
Yliopisto Julkaistu:

Nokian Renkaat lahjoittaa 200 000 euroa Kauppakorkeakoululle

Lahjoitus on kohdennettu käytettäväksi Nokian Renkaiden ja Jukka Moision stipendeinä ulkomaisiin vaihto-ohjelmiin lähteville maisteriopiskelijoille.
Silmälasipäinen mies katsoo kameraan, taustalla kesäinen luonto
Tutkimus ja taide, Yliopisto Julkaistu:

Lahjoittajatarina - Yrjö Sotamaa: ”Yliopiston tukeminen on meidän oman tulevaisuutemme rakentamista”

Professori emeritus on yhä aktiivinen muotoilun vaikuttaja niin kotimaassa kuin kansainvälisellä kentällä. Hän on nykyään myös Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulun kuukausilahjoittaja.
Saastamoisen säätiön edustajat
Yhteistyö Julkaistu:

Saastamoisen säätiö toimii aktiivisesti edistääkseen tiedettä ja taidetta kansainvälisesti

Yhteiskunnallinen vaikuttaminen ja tuen kohdistaminen nuorten hyväksi on säätiölle tärkeää.
Marja-Terttu Tanttinen Killalle saadun lahjan kanssa.
Yliopisto Julkaistu:

Tiesin jo ennen kouluikää, että minusta tulee insinööri, sanoo Marja-Terttu Tanttinen

Tuotantotalouden alumni ja lahjoittaja Marja-Terttu Tanttinen opiskeli Teknillisessä korkeakoulussa vuosina 1967–71. Hän muistelee lämmöllä opiskeluaikaa ja työelämää, jolle opinnot loivat vankan perustan.
  • Julkaistu:
  • Päivitetty:
Jaa
URL kopioitu

Lue lisää uutisia

Kolmeosainen kuva: vasemmalla keltainen kukka ja teksti Marsio,  keskellä kuva Aino-Marsio-Aallosta, oikealla Aallon logo o
Kampus, Yliopisto Julkaistu:

Aalto-yliopiston kaikille avoin kohtaamispaikka Marsio avaa ovensa syyskuussa

Avajaisnäyttelyt esittelevät Aalto-yhteisön ratkaisuja kestävän tulevaisuuden rakentamiseen.
Poikkeustilanne-kuvitus
Kampus, Poikkeustilanteet, Yliopisto Julkaistu:

Kesä tuo muutoksia Aalto-yliopiston metroasemalle

Aalto-yliopiston metroaseman muutostyöt sulkevat sisäänkäyntejä kesällä 2024.
Piano Top Loungessa
Kampus, Yhteistyö, Opinnot, Yliopisto Julkaistu:

Opiskelijat päättivät: kaksi yhteiskäyttöistä pianoa saapui kampukselle

Aalto-yliopiston opiskelijoiden osallistavan budjetoinnin projektin voittajaksi nousi yhteiskäyttöinen piano.
kuva break prosta eri laitteilla
Kampus, Yliopisto Julkaistu:

Break Pro -taukoliikuntaohjelmisto lisää liikettä arkeen – valikoimassa nyt uusia videoita!

Päivitetyssä versiossa paljon uusia toimintoja ja taukoliikuntavideoita.