Uutiset

Tekniikan kunniatohtorit 2023

Aalto-yliopiston tekniikan korkeakoulut ovat myöntäneet kunniatohtorin arvon seitsemälle merkittävälle tieteen ja tekniikan vaikuttajalle. Kunniatohtorit promovoitiin 16. kesäkuuta 2023 juhlallisessa tekniikan alan tohtoripromootiossa.
2023 Honorary Doctors
Promovoidut kunniatohtorit. Kuva: Aalto-yliopisto/Heli Sorjonen

Aalto-yliopiston tekniikan korkeakoulut voivat myöntää kunniatohtorin arvon sekä siihen liittyvät arvomerkit tohtoripromootion yhteydessä henkilölle, jolla on vahva yhteys Aalto-yliopistoon ja joka tieteen tai tekniikan tai muun yhteiskunnallisen tai kulttuuritoiminnan edistämisessä saavuttamiensa ansioiden perusteella katsotaan tällaisen kunnianosoituksen arvoiseksi. Kunniatohtorin arvo on korkein huomionosoitus, jonka yliopisto voi osoittaa, ja promootio on yliopiston arvokkain juhlatilaisuus.

Aalto-yliopiston 2023 nimitetyt tekniikan kunniatohtorit ovat:
Johtaja Tuula Antola, Espoon seudun koulutuskuntayhtymä Omnia
Emeritusprofessori Hubert Girault, EPFL École Polytechnique Fédérale de Lausanne
Professori Minna Karstunen, Chalmersin teknillinen yliopisto
Tutkimusjohtaja Jyri Kosola, Puolustusvoimat
Professori Kurt Mehlhorn, Saarlandin yliopisto
Luokitusosaston päällikkö Ari Niemelä, Meyer Turku
L. Herbert Ballou -professori Arto Nurmikko, Brown-yliopisto

Tuula Antola
Tuula Antola. Kuva: Aalto-yliopisto/Heli Sorjonen

Johtaja Tuula Antola, Omnia, Suomi

Tuula Antola on kuntayhtymän johtaja Espoon seudun koulutuskuntayhtymä Omniassa. Aikaisemmin hän on toiminut Espoon kaupungin elinkeinojohtajana, johtotehtävissä yksityisellä sektorilla sekä yhteisperustajana kolmessa startup-yrityksessä. Tällä hetkellä hän toimii Omnia Education Partnerships Oy:n hallituksen puheenjohtajana sekä hallituksen jäsenenä Wenhe Oy:ssä, Skills Finland ry:ssä ja Ammattiosaamisen edistämisyhdistys AMKE ry:ssä. Hän on osaamisverkosto Boardman Oy:n partneri. 

Antola on julkisen ja yksityisen sektorin ammattijohtaja yrittäjän ja innovaatioaktivistin ajattelutavalla. Espoon kaupungin elinkeinojohtajana hänellä oli merkittävä rooli Aalto-yliopiston ja Espoon kaupungin strategisen kumppanuuden vahvistamisessa, erityisesti Otaniemen kampuksen sekä Aalto-yliopiston yrittäjyys- ja innovaatioekosysteemin kehittämisessä. Lisäksi hän on ollut Aalto Sustainability Hub -neuvottelukunnan jäsen, ja Design Factory -yhteisössä hänet tunnettiin nimikkeellä Business Fairy. 

Antolalla on diplomi-insinöörin tutkinto puunjalostustekniikan osastolta Aalto-yliopiston edeltäjästä Teknillisestä korkeakoulusta. Opiskeluaikanaan hän toimi mm. Teknillisen korkeakoulun ylioppilaskunnan kansainvälisten asioiden sihteerinä sekä teekkariteatterissa. Hän on myös yksi edelleen toimivan Euroopan tekniikan opiskelijoiden järjestön (BEST, Board of European Students of Technology) perustajista. Antola on suorittanut Aalto Executive MBA -ohjelman sekä toiminut Aalto-yliopiston alumniverkoston hallituksessa 2020–2022. 

Hubert Girault
Hubert Girault. Kuva: Aalto-yliopisto/Heli Sorjonen

Emeritusprofessori Hubert Girault, EPFL École Polytechnique Fédérale de Lausanne, Sveitsi

Hubert Girault on sveitsiläisen EPFL-yliopiston (École Polytechnique Fédérale de Lausanne) emeritusprofessori. Hän on kansainvälisesti tunnettu sähkökemian tutkija, joka on ollut aktiivinen myös fysikaalisen ja bioanalyyttisen kemian saralla, erityisesti immunoanalyysin, elektroforeesin ja massaspektrometrian alueilla.

Girault väitteli tohtoriksi Southamptonin yliopistossa Englannissa ja työskenteli sen jälkeen lehtorina Edinburghin yliopistossa Skotlannissa. Hänet nimitettiin fysikaalisen kemian professoriksi EPFL-yliopistoon Sveitsiin vuonna 1992, ja hän on myös toiminut Laboratoire d’Electrochimie Physique et Analytique -laboratorion johtajana sen perustamisesta lähtien. Girault on toiminut monissa johtotehtävissä EPFL:ssä ja osallistunut siellä merkittävästi koulutuksen kehittämiseen. Hänen luentomateriaalinsa ovat toimineet pohjana Electrochimie Physique et Analytique -oppikirjalle. 

Professori Girault'n tieteellinen tuotanto kattaa numeroiksi tiivistettynä yli 850 julkaisua, yli 31 000 viittausta ja H-indeksin 92. Hänelle on myönnetty 20 patenttia, joista useimmat ovat lisenssisopimuksen alaisia. Girault on myös toiminut alansa johtavissa julkaisuissa avustavana toimittajana ja toimituksen jäsenenä. Hän on saanut lukemattomia mitaleja ja palkintoja kansainvälisiltä kemian alan järjestöiltä. Lisäksi Girault on ollut perustajajohtajana, hallituksen jäsenenä sekä tieteellisen neuvoston jäsenenä useissa yrityksissä.

Professori Girault on toiminut vastaväittäjänä useille Aalto-yliopiston tohtoreille, ja monet aaltolaiset ovat puolestaan toimineet vastaväittäjinä EPFL:ssä. Girault on myös tuottanut 50 yhteistä julkaisua Aalto-yliopiston tutkijoiden kanssa.

Minna Karstunen
Minna Karstunen. Kuva: Aalto-yliopisto/Heli Sorjonen

Professori Minna Karstunen, Chalmersin teknillinen yliopisto, Ruotsi

Minna Karstunen työskentelee geotekniikan professorina Chalmersin teknillisessä yliopistossa ja johtaa alan kansainvälisesti merkittävää tutkimusryhmää. Hän on yksi maailman tunnetuimmista numeeristen menetelmien asiantuntijoista geotekniikan alalla. Karstusen erityisosaaminen liittyy teiden, tunneleiden ja siltojen rakentamiseen hyvin pehmeälle savimaaperälle ja materiaalimallien kehittämiseen pehmeälle savelle.  

Karstunen väitteli Swansean yliopistossa Britanniassa vuonna 1998 ja loi siellä menestyksekkään akateemisen uran ennen siirtymistään full professor -tehtävään Ruotsiin. Karstunen on julkaissut yli 100 vertaisarvioitua artikkelia alan arvostetuimmissa lehdissä ja toiminut alan julkaisujen, kuten Geotechnique-lehden, toimituskunnissa. Hän on edistänyt alan kehitystä järjestämällä useita kansainvälisiä konferensseja ja osallistumalla alan kansainvälisen järjestön, International Society for Soil Mechanics and Geotechnical Engineering (ISSMGE), teknisiin komiteoihin. 

Karstunen toimi vuosina 1999–2014 dosenttina Teknillisen korkeakoulun ja myöhemmin Aalto-yliopiston rakennus- ja ympäristötekniikan laitoksella. Yhteistyö Aalto-yliopiston kanssa on tämänkin jälkeen jatkunut aktiivisena. Karstusella on ollut keskeinen rooli useiden kansallisten ja EU-hankkeiden rahoituksen turvaamisessa, ja nämä hankkeet ovat entisestään vahvistaneet hänen yhteistyötään Aalto-yliopiston rakennustekniikan laitoksen kanssa sekä mahdollistaneet samalla useita väitöskirjoja. Opettajana Karstunen on osallistunut opiskelijoiden ohjaamiseen ja opettanut Aalto-yliopiston numeeristen menetelmien kursseilla. Opetusyhteistyö on tukenut tutkijoiden osaamisen korkeaa tasoa geotekniikan erityisalueella. 

Jyri Kosola
Jyri Kosola. Kuva: Aalto-yliopisto/Heli Sorjonen

Tutkimusjohtaja Jyri Kosola, Puolustusvoimat, Suomi

Jyri Kosola vastaa tutkimusjohtajana Puolustusvoimien tutkimus- ja kehitystoiminnasta. Kosola on diplomi-insinööri ja tekniikan lisensiaatti Teknillisestä korkeakoulusta, jossa hän opiskeli tietotekniikkaa, digitaalitekniikkaa, tiedonsiirtoa ja signaalinkäsittelyä. Kosola on suorittanut yleisesikuntaupseeritutkinnon Maanpuolustuskorkeakoulussa ja elektronisen sodankäynnin jatkotutkinnon Cranfieldin yliopistossa Englannissa. Kosola on ollut Puolustusvoimien palveluksessa yli 31 vuotta ja toiminut tutkimusjohtajana vuodesta 2014 alkaen. 

Kosola on toiminut aktiivisesti sillanrakentajana tutkimusyhteisön ja puolustusyhteisön välillä ja rakentanut suomalaista yhteistyöverkostoa puolustusteknologioiden alueella. Tutkimusyhteistyö Aalto-yliopiston ja Puolustusvoimien välillä on ollut tiivistä jo kaksi vuosikymmentä. Tutkimusyhteistyö on ollut merkittävää sekä tutkimustulosten että -rahoituksen näkökulmasta. Yhteistyöhankkeissa kehitetyt teknologiat ovat myös laajalti käytössä Suomen ICT-teollisuudessa. 

Kosola on tuonut pitkäjänteisesti esiin tietotekniikan kehityksen tuomia mahdollisuuksia ja haasteita Suomen puolustukselle. Hän on julkaissut opetusmateriaalia tietotekniikasta jo 1990-luvun alkupuolelta saakka, ja hänen julkaisutoiminnallaan on ollut merkittävä vaikutus alalle. Hän on käynnistänyt laajoja tutkimusohjelmia keskeisten ICT-teknologioiden kehittämiseksi puolustus- ja kaupalliseen käyttöön.  

Kurt Mehlhorn
Kurt Mehlhorn. Kuva: Aalto-yliopisto/Heli Sorjonen

Professori Kurt Mehlhorn, Saarlandin yliopisto, Saksa

Kurt Mehlhorn on Saarlandin yliopiston professori. Hän on Max Planck Institute for Informatics -tutkimuslaitoksen perustaja ja hän johti sen algoritmiryhmää vuosina 1990–2019. Mehlhornia pidetään eurooppalaisen algoritmitutkimuksen pioneerina.

Mehlhornilla on ollut lukuisia keskeisiä tiedehallinnon tehtäviä ja jäsenyyksiä. Hän on muun muassa toiminut Max Planck -seuran varaesimiehenä vuosina 2002–2008 ja Euroopan tutkimusneuvoston jäsenenä vuosina 2016–2022. Hän on myös kirjoittanut laajalti käytetyn kolmiosaisen oppikirjan tietorakenteista ja algoritmeista. Mehlhornin tieteellinen tuotanto käsittää 11 kirjaa, kuusi ohjelmistokirjastoa sekä noin 300 lehti- ja konferenssiartikkelia. Hän on saanut useita palkintoja työstään (muun muassa Leibniz Award, EATCS Award ja Zuse Medal).

Mehlhornilla on ollut keskeinen rooli useiden Aalto-yliopiston professoreiden uran alkuvaiheissa muun muassa vierailukausien isäntänä, arvioijana ja tutkimusyhteistyökumppanina. Lisäksi hänen perustamansa tietojenkäsittelytutkimuksen keskukset ovat tarjonneet monille Aallon tutkijoille tärkeitä tilaisuuksia luoda ja vahvistaa kansainvälisiä yhteyksiä.

Ari Niemelä
Ari Niemelä. Kuva: Aalto-yliopisto/Heli Sorjonen

Luokitusosaston päällikkö Ari Niemelä, Meyer Turku, Suomi

Ari Niemelä toimii Meyerin Turun telakan luokitusosaston päällikkönä. Hän on laivojen rakennesuunnittelun kansainvälistä huippua ja kehittänyt uraauurtavaa lujuus- ja värähtelyteknistä suunnittelua, joka on osaltaan nostanut Suomen telakka-alan mainetta maailmalla ja mahdollistanut vaativien uusien laivakonseptien toteutuksen.  

Niemelä valmistui laivanrakennuksen diplomi-insinööriksi Teknillisestä korkeakoulusta vuonna 1990. Valmistumisensa jälkeen hän toimi luokitusinsinöörinä Deltamarin Ltd:ssa, pääsuunnittelijana Kvaerner Masa Yardsilla, projektikoordinaattorina Aker Finnyardsilla sekä rungon perussuunnittelun osastopäällikkönä STX Finlandin palveluksessa. 

Niemelä on aktiivisesti rakentanut Meyer Turun ja Aalto-yliopiston välistä yhteistyötä, joka on johtanut risteilyalusten alalla radikaaleihin teollisiin innovaatioihin. Tämä on myös edistänyt merkittävästi Aalto-yliopiston meritekniikan akateemista suorituskykyä, joka näkyy sijoittumisena kansainvälisessä vertailussa. Yhteistyö on johtanut partnerisopimukseen Aalto-yliopiston ja Meyer Turun välillä. Niemelä on pitkäjänteisesti edistänyt Aalto-yliopiston nuorten professorien, tohtoreiden ja diplomi-insinöörien työuria sekä teollisten maisteri- ja tohtoritukintojen toteutusta risteilylaivarakenteiden tuotekehityksessä Meyer Turun telakalla. 

Vuonna 2010 Tekniikan Akateemiset TEK myönsi Niemelälle Suomalaisen insinöörityöpalkinnon ansiokkaasta innovaatiosta Oasis of the Seas -risteilyaluksen rungon lujuus- ja värähtelyteknisessä suunnittelussa. Aalto-yliopiston insinööritieteiden korkeakoulu nimitti Niemelän Vuoden alumniksi 2017.  

Arto Nurmikko
Arto Nurmikko. Kuva: Aalto-yliopisto/Heli Sorjonen

L. Herbert Ballou -professori Arto Nurmikko, Brown-yliopisto, Yhdysvallat

Arto Nurmikko on tekniikan ja fysiikan L. Herbert Ballou -professori Brown-yliopistossa Yhdysvalloissa. Hän on suorittanut tutkintonsa Kalifornian yliopistossa Berkeleyssä ja vieraillut tutkijatohtorina MIT:ssä sekä Hebrew Universityssä. Nurmikon tutkimusalueita ovat sähkötekniikka, fysiikka ja aivotieteet, erityisinä painopisteinään neurotekniikka, nanofotoniikka ja mikroelektroniikka.

Nurmikolle on myönnetty apurahoja useista Yhdysvaltain organisaatioista, ja hän on myös johtanut tutkimustiimejä näissä organisaatioissa, mukaan lukien National Science Foundation, Defense Advanced Research Projects Agency (DARPA) sekä National Institutes of Health (NIH). Hän on Fellow-tutkija American Physical Society -seurassa, Institute of Electrical and Electronics Engineers -instituutissa sekä Optical Society of America -seurassa. Hänet on myös valittu American Academy of Arts and Sciences -akatemiaan sekä Suomalaisen tiedeakatemian ulkojäseneksi.  Nurmikolla on Yhdysvalloissa useita patentteja ja eri aloilta yli 400 julkaisua. Vuonna 2013 hän oli yksi Israel Brain Prize -palkinnon saajista.

Nurmikon panos Aalto-yliopiston ja etenkin Perustieteiden korkeakoulun eteen on ollut merkittävä. Hän toimi korkeakoulun tieteellisen tukiryhmän (SAB) puheenjohtajana vuosikymmenen ajan vuodesta 2011 vuoteen 2020. Tänä aikana SAB ohjasi korkeakoulua laitosrakenteiden merkittävässä uudistuksessa, joka toteutettiin vuonna 2015.  Lisäksi Nurmikko vieraili teknillisen fysiikan laitoksella vuonna 2008 sekä neurotieteen ja lääketieteellisen tekniikan laitoksella vuonna 2016. Laitokset saivat vierailujen aikana merkittävää hyötyä hänen erikoisosaamisestaan fysiikan ja neurotieteiden yhdistämisestä. 

Lisätiedot: Tatu Pohjola, sähköposti etunimi.sukunimi (at) aalto.fi

Doctoral hats, 2016

Kunniatohtorit Aalto-yliopistossa

Kunniatohtorit kautta aikojen Aalto-yliopiston korkeakouluissa ja niiden edeltäjäkorkeakouluissa.

Akateemiset tapahtumat ja perinteet
Kuva: Aalto-yliopisto, Heli Sorjonen

Kunniatohtoreiden esitykset

Aalto-yliopiston kesäkuussa 2023 promovoitavat kunniatohtorit kertovat urastaan avoimessa tilaisuudessa Otaniemen kampuksella.

Tapahtumat
SCI dean Jouko Lampinen

Tekniikan alan juhlallinen tohtoripromootio 2023

2023 tekniikan alan tohtoripromootio Aalto-yliopistossa

Akateemiset tapahtumat ja perinteet
Aalto University Graduation Party celebration in 2018. Photo by Aalto University / Heli Sorjonen

Akateemiset tapahtumat ja perinteet

Akateemiset tapahtumat kattavat koko akateemisen vuoden alkaen Aalto Day One:sta ja päättyen seremoniaviikkoon. Vakinaistettujen professorien tervetuliaisluennot sekä väitöstilaisuudet jakautuvat ympäri vuoden.

  • Julkaistu:
  • Päivitetty:

Lue lisää uutisia

kukka-asetelma
Palkinnot ja tunnustukset Julkaistu:

Yli 60 kauppatieteiden kandidaattiopiskelijaa palkittiin stipendillä

Ilkka Kontulan säätiön henkilökohtaisen apurahan suuruus on 1 000 euroa.
kuva puhelimesta ihmisen kädessä
Mediatiedotteet Julkaistu:

Kuinka helpottaa tekstin näpyttelyä puhelimella? Tutkijat loivat ensi kertaa ihmisen tekstinsyöttöä simuloivan tekoälymallin

Malli auttaa ymmärtämään, mitkä tekijät sujuvoittavat ja mitkä puolestaan vaikeuttavat puhelimen näpyttelyä erilaisilla käyttäjäryhmillä.
Tundramaisema, jossa maassa yläosastaan avoimia tutkimuskammioita.
Mediatiedotteet Julkaistu:

Tutkimus selvitti ilmastonmuutoksen vaikutusta tundralla: lämpeneminen voi lisätä hiilen vapautumista hälyttävästi

Ilman ja maaperän lämpeneminen sekä maaperän kuivuminen lisäsi hiilen vapautumista tundran ekosysteemistä.
People registration to SSD
Mediatiedotteet Julkaistu:

Vuoden suurimman kestävyystapahtuman ohjelma julkaistu - mukana muun muassa taloustieteilijä Kate Raworth ja presidentti Tarja Halonen

Aalto-yliopiston ja Helsingin yliopiston Sustainability Science Days -tapahtuma yhdistyy tänä vuonna maailman suurimman kestävyys- ja innovaatiokonferenssin kanssa. Tapahtumassa 2000 asiantuntijaa kokoontuu ratkaisemaan kestävyyshaasteita.