Tältä älytekstiilit voivat näyttää – itsepuhdistuvaa puuvillaa tai painatus, joka muuttaa väriä

Alkuperäinen artikkeli (ruotsiksi): YLE Svenska Åboland 

Alla olevan käännöksen on toteuttanut Laura Koskelo (Aalto-yliopisto) Multifunctional Materials Design -tutkimusryhmälle.

Usean vuoden ajan pohjoismaalaiset tutkijat ovat työskennelleet tehdäkseen tekstiiliteollisuudesta ympäristöä säästävämpää. Nyt valmiina ovat prototyypit puuvillakankaasta, joka puhdistaa itse itsensä ja tekstiileistä, jotka on tehty kotoperäisiä kasveja syrjäyttävistä lupiineista.

Miten tulevaisuuden vaatteista ja tekstiileistä voisi tulla ympäristöystävällisempiä, älykkäämpiä ja kestävämpiä? Tätä pohjoismainen tutkijaryhmä on pohtinut usean vuoden ajan ja lokakuussa Turussa järjestettävässä näyttelyssä esitellään tutkijoiden prototyyppejä. Väitöskirjatutkija Alicja Lawrynowicz Turun yliopiston teknillisestä tiedekunnasta on ollut mukana kehittämässä kahta erilaista älytekstiiliä.  

Yhdessä projekteista tutkijat ovat kehittäneet puuvillakankaan, joka puhdistaa itse itsensä ilman vettä. Tämä on mahdollista sen ansiosta, että kangas on käsitelty sinkkioksidi-mineraalilla. 

Mineraali muodostaa itsepuhdistuvan kalvon ja kankaalla olevat tahrat häviävät, kun ne altistetaan päivänvalolle, tarkemmin sanoen ultraviolettivalolle. Jos tahrat katoavat itsestään, pesemisen tarve vähenee ja vaatekappale kuormittaa vähemmän luontoa. 

Toisessa tutkimusprojektissa on onnistuttu kehittämään myrkytön tekstiilipainatus, joka muuttaa väriä, kun se altistetaan auringonvalolle. Tässä käytetään mineraalia nimeltä hackmaniitti, joka reagoi ultraviolettisäteilyyn. Mineraali ei ole peräisin kaivoksista, vaan se on luotu turkulaisessa laboratoriossa.

- Nyt hackmaniittiä käytetään tekstiilipainatuksissa ensimmäistä kertaa ikinä. Mineraali toimii ultraviolettisensorina ja muuttaa väriä, kun olet ollut liian kauan auringossa ja on aika suojautua. Se voi vähentää auringon aiheuttamia riskejä, sanoo Alicja Lawrynowicz.

Materiaali halutaan markkinoille

Esillä olevia prototyyppejä ei ole toistaiseksi saatavilla suuremmassa mittakaavassa. Eli mitä kaikille keksinnöille nyt sitten tapahtuu?

- Tarkoitus ei ole, että ne jäisivät laboratorioon. Toivomme, että tulevaisuudessa keksintöjämme ryhdytään käyttämään teollisuudessa, sanoo Lawrynowicz.

Tutkimus on poikkitieteellinen, eli sitä on tehty useamman tutkimusryhmän yhteistyönä ja se käynnissä myös muissa pohjoismaissa.

Lupiinista voidaan valmistaa tekstiilejä

Tanskalainen tutkimusryhmä on keskittynyt ympäristöystävälliseen värjäykseen ja on kehittänyt väriaineita suuresta määrästä paikallisten ravintoloiden jätettä, esimerkiksi avokadon ja sipulin kuoria. Avokadon kuori antaa tekstiileille kauniin keltaisen värin ja sipuli tuottaa ruskean sävyjä. Tulevaisuudessa nämä värit voisivat korvata perinteisiä, myrkyllisiä väriaineita. Samaan aikaan tutkijat Aalto-yliopistossa ovat valmistaneet tekstiilejä lupiinista, joka on Suomessa haitallinen vieraslaji.

- Tähän asti olemme peranneet lupiinia pois ojista ja pitäneet sitä ongelmana, mutta täällä tutkijat ovat luoneet kuituja ja saaneet kudottua niistä liinan, sanoo tutkimuskoordinaattori Helen Salminen Turun yliopiston materiaalitekniikan koulutuksesta.

Ruotsissa tutkijat ovat projektin puitteissa työskennelleet keksiäkseen vaihtoehtoja muovikuidulle (elastaanille), jota käytetään usein farkkukankaissa, jotta niistä saadaan joustavampia.

- Puuvilla, joka sisältää muutaman prosentin muovikuituja, on hyvin vaikeaa kierrättää. Siitä seuraa, että kangasta on vaikeaa käyttää raaka-aineena jatkoprosesseille. Sen vuoksi on tärkeää löytää uusia tapoja kutoa kangasta, jotta kangas voidaan kierrättää ja saada joustavaksi ilman muovikuituja, sanoo Alicja Lawrynowicz.

Prototyypit, joita tutkijaryhmä on kehittänyt 'Beyond e-Textiles' -projektin puitteissa, ovat esillä 11. lokakuuta asti Natura-kiinteistössä Turun yliopistossa.