Taloudenpuolustuskurssilla puitiin työtä ja työllisyyden parantamista

Kansanedustajien, yritysjohdon ja akateemisen maailman johtavien asiantuntijoiden Talouden­puolustus­kurssi järjestettiin jo viidennen kerran torstaina 12. syyskuuta. Tilaisuuden on tarkoitus auttaa yritysedustajia ja kansanedustajia ymmärtämään toistensa näkökantoja entistä paremmin. Tällä kerralla aiheena oli työllisyyden parantaminen.

Illan aikana pohdittiin 75 prosentin työllisyysasteen saavuttamista. Kansanedustaja Lauri Ihalaisen mukaanyhden prosenttiyksikön nousu työllisyysasteessa tuo noin miljardin lisää julkiseen talouteen, kahden prosenttiyksikön nousu noin kaksi miljardia. Eniten kannatusta Taloudenpuolustuskurssille osallistuneet antoivat seuraaville keinoille parantaa työllisyyttä: työn verotuksen keventäminen pieni- ja keskituloisille, palkkatuen lisääminen pitkäaikaistyöttömän työllistäjälle ja työehtojen paikallisen sopimisen lisääminen.

Moni illan panelisteista kannatti ns. Tanskan malliin siirtymistä, työttömyysturvan muuttamista nykyistä kannustavampaan suuntaan. Todettiin, että Suomen tilanne palkkatuen ja työvoimapalveluiden osalta on heikompi kuin muissa Pohjoismaissa.

Kauppakorkeakoulun laskentatoimen professori Teemu Malmi totesi, että palkkakuluilla on todella iso vaikutus palvelualoilla. Hänen mukaansa perustulosta keskusteltaessa voitaisiin työsopimuksissa luopua minimipalkasta.

Työnhausta todettiin, että on tärkeää herätä ajoissa oppimaan uutta, jos vanhalle osaamiselle ei ole kysyntää. Näin pitää varmemmin itsensä työllistettynä. Jatkuva oppiminen on erittäin tärkeää. Useimmat panelistit kannattivat ehdottomasti työperäistä maahanmuuttoa, sillä tarvitsemme osaajia myös Suomen ulkopuolelta.

Kansanedustajien työllistämiskeinoja kommentoimassa ollut rahoituksen työelämäprofessorimme Antti Suhonen (kuvassa kolmas oikealta) sanoiosatyökykyisten työllistämisestä, että kyseessä on ennen kaikkea arvokysymys niin työnantajan kuin yhteiskunnan näkökulmasta.

Kilpailukykysopimuksesta eri näkemys taloudenpuolustuskurssilaisten ja kansan välillä

Tapahtumaan osallistuneista yli puolet kannatti jatkoa kilpailukykysopimuksen työaikapidennyksille. Kansalaisista HS:n kyselyn mukaan vuosittaisia työajan pidennyksiä kannattaa vain reilu kolmannes. Edellisellä hallituskaudella solmittu kiky-sopimus nosti vuosittaista työaikaa 24 tunnilla ilman, että palkka nousi. Asiasta jatketaan keskustelua ja neuvottelua alkavalla työmarkkinakierroksella.

Aalto EE:n toimitusjohtajan Pekka Mattilan mukaan digitalisaatio ja robotiikka eivät vielä ole vähentäneet työtä, päinvastoin. Tulevaisuudessa työtä arvioidaan katoavan, mutta harva ammatti katoaa kokonaan. Päälliköitä tarvitaan jatkossa vähemmän, mutta johtajuuden tarve kasvaa.

Tapahtuman järjestivät yhteistyössä liikkeenjohdon valmennus- ja kehittämispalveluja tarjoava Aalto University Executive Education (Aalto EE) ja Helsingin Sanomat. Yhteistyökumppaneina olivat Tekniikan Akateemiset, Työeläkeyhtiö Elo, Suomen Ekonomit sekä Jenny ja Antti Wihurin rahasto. Tapahtuma oli kutsuvierastilaisuus ja se järjestettiin Vanhalla ylioppilastalolla. Taloudenpuolustuskurssi saa jatkoa jälleen ensi syksynä, jolloin vuorossa on jo kuudes kerta.

Twitter: #tpk2019

Teksti: Terhi Ollikainen