Uutiset

Muotoilu vahvistaa teollisuuden kilpailukykyä – ihmislähtöinen tehdastyö keskiössä

Tehdastyö on murroksessa: uudet teknologiat ja tekoäly muuttavat työn sisältöä ja roolijakoja. Aalto-yliopiston muotoilun laitos tutkii muutosta HiFive-projektissa ihmiskeskeisestä näkökulmasta.
HiFive tutkimusryhmä: Joni Lappalainen, Juho Silmukari, Martina Čaić, Anna Viljakainen, Virpi Roto. Kuva: Mikko Raskinen
Aalto-yliopiston HiFive tutkimusryhmä: Joni Lappalainen, Juho Silmukari, Martina Čaić, Anna Viljakainen, Virpi Roto. Kuva: Mikko Raskinen

Viides teollinen vallankumous nostaa ihmislähtöisyyden keskeiseksi tekijäksi teollisuuden kilpailukyvylle. Kun neljäs teollinen vallankumous toi tehdasympäristöihin uusia teknologioita, kuten tekoälyä, robotiikkaa, lisättyä todellisuutta ja digitaalisia kaksosia, Teollisuus 5.0 muistuttaa, etteivät yritykset pysty ottamaan uusia teknologioita käyttöön ilman, että ne on suunniteltu ihmiskeskeisesti työnteon tarpeisiin. Tehtaissa tarvitaan räätälöityjä ratkaisuja, innovaatioita ja siten yhä osaavampaa työvoimaa.  

HiFive-projektissa (Meaningful industrial work in hybrid human-technology-AI teams) suunnitellaan tulevaisuuden teollisia työympäristöjä, joissa ihmiset, teknologia ja tekoäly toimivat yhdessä hybriditiimeissä.

”Muotoilun avulla voidaan kehittää tulevaisuuden työtä, jossa teknologia toimii ihmisen tukena.  Kyse ei ole vain uusien teknologioiden käyttöönotosta, vaan työn uudistamisesta niin, että se on merkityksellistä, kestävää ja houkuttelevaa myös uusille sukupolville”, sanoo Aalto-yliopiston strategisen palvelumuotoilun apulaisprofessori Martina Čaić.

Tutkimuksen tavoitteena on tunnistaa innovatiivisia työtapoja ja liiketoimintamalleja, jotka vastaavat tulevaisuuden työn vaatimuksiin ja vahvistavat teollisuuden kilpailukykyä.

HiFive on osa Konecranesin Zero4-hanketta, joka kuuluu Business Finlandin Veturi-ohjelmaan.  HiFive-projektissa ovat mukana VTT, Aalto-yliopisto, Jyväskylän yliopisto, Konecranes, A-Insinöörit, Elomatic, ProVerse ja Tasowheel.

HiFive on keskeinen osa Zero4-veturihankettamme, sillä se tuo kokonaisuuteen ihmislähtöisen näkökulman. Yhteistyö Aallon muotoilijoiden kanssa on meille tärkeä voimavara, joka vahvistaa sisäistä muotoilutoimintaamme ja avaa meille yhteyden kansainväliseen muotoilututkimukseen.

Johannes Tarkiainen, Industrial Design Manager, Konecranes

Materiaalinkäsittelyalan globaaleihin johtajiin kuuluva Konecranes palvelee asiakkaidensa materiaalinkäsittelytarpeita laajalla tuote- ja palveluvalikoimalla. Teknologiat kehittyvät ja digitalisoituvat vauhdilla. 

”HiFive on keskeinen osa Zero4-veturihankettamme, sillä se tuo kokonaisuuteen ihmislähtöisen näkökulman. Yhteistyö Aallon muotoilijoiden kanssa on meille tärkeä voimavara, joka vahvistaa sisäistä muotoilutoimintaamme ja avaa meille yhteyden kansainväliseen muotoilututkimukseen”, toteaa Konecranesin Industrial Design Manager Johannes Tarkiainen.

Martina Čaić korostaa Business Finland -hankkeiden roolia sillanrakentajina tutkimuksen ja teollisuuden välillä.

”Hankkeissa ratkaisemme yritysten arjen haasteita. Samalla tuomme muotoiluosaamista ja uusia näkökulmia erityisesti niihin yrityksiin, joissa omaa muotoiluosaamista ei vielä ole”, hän toteaa.

Tehdastyöntekijät ovat ylpeitä osaamisestaan

Aalto vastaa HiFive-projektissa työosuudesta, jossa tutkijat jalkautuivat tehtaisiin ja keräsivät haastattelujen ja havaintojen kautta laajan ja ainutlaatuisen tutkimusaineiston.

”Konecranes mahdollisti meille pääsyn yhdeksän asiakasyrityksensä tiloihin. Haastattelimme 31 tehdastyöntekijää ja keskustelimme heidän päivittäisestä työstään, odotuksistaan ja siitä, mitkä asiat tekevät työstä merkityksellistä”, kertoo Aallon väitöstutkija ja Konecranesin palvelumuotoilija Juho Silmukari.

Haastattelut osoittivat, että työn merkityksellisyys rakentuu ennen kaikkea vahvasta osaamisen kulttuurista, jossa työntekijät kokevat ylpeyttä ammattitaidostaan. Uusiin teknologioihin, kuten automaatioon ja tekoälyyn, suhtaudutaan pääosin myönteisesti, ja teknologia koetaan mahdollisuutena tehdä työstä sujuvampaa ja toimivampaa.

”Usein ajatellaan, että teknologia korvaa fyysisesti kuormittavat työvaiheet. Haastattelut kuitenkin osoittavat, että tehdastyöntekijät arvostavat työn fyysisyyttä, käsillä tekemistä ja ammattitaitonsa näkyvää jälkeä tuotteissa. Tästä he eivät halua luopua”, Čaić toteaa.

”Haastatteluissa nousi esiin selkeä kahtiajako sen välillä, mitkä työvaiheet halutaan siirtää teknologialle ja mitkä halutaan säilyttää ihmisillä. Tämä tekee tehdastyön uudistamisesta vaativaa, sillä työn muotoilu ja suunnittelu edellyttävät tarkkaa harkintaa”, Silmukari kuvailee.

Tekoälystä työpari – ja jopa valmentaja?

Tekoälyllä voi olla työympäristöissä monenlaisia rooleja. Nykyisin se toimii useimmiten avustajana, mutta tulevaisuudessa sen rooli voi laajentua.

”Seuraavalla tasolla tekoälyä voidaan kehittää tiimikaveriksi, joka tekee päätöksiä yhdessä ihmisten kanssa. Korkeimmalla tasolla tekoäly voisi toimia jopa valmentajana, joka tukee tehdastyöntekijöiden kehittymistä ja työssä kukoistamista”, sanoo Aallon tutkijatohtori Anna Viljakainen.

Kyse on täysin uudesta tutkimusalueesta, joka avaa pitkällä aikavälillä uusia näkökulmia työhön ja sen organisointiin.

Väitöstutkijana yrityksen muotoilutiimissä

Juho Silmukari on työskennellyt pitkään Konecranesin Industrial Design -tiimissä ja tekee nyt työnsä ohessa väitöstutkimusta HiFive-projektissa.

”HiFive tarjoaa erinomaisen lähtökohdan ja vahvat resurssit tutkimukselle. Projekti lähti ripeästi liikkeelle, ja pääsin aloittamaan haastattelut jo muutaman kuukauden kuluttua tohtoriopintojen alkamisesta. Selkeästi rajattu tutkimusaihe tukee opintojen sujuvaa etenemistä”, Silmukari kertoo.

Kaksoisrooli yrityksen työntekijänä ja Aallon tohtoriopiskelijana on syventänyt hänen ymmärrystään akateemisen tutkimuksen ja teollisen käytännön yhdistämisestä.

”On hienoa työskennellä Aallon huippututkijoiden kanssa. Voin tuoda Konecranesille tutkimuksen hyviä käytäntöjä ja samalla viedä akateemista ajattelua konkreettisesti käytäntöön”, Silmukari sanoo.

Myös apulaisprofessori Čaićin mukaan kaksoisrooli on merkittävä vahvuus.

”Se tuo tutkimukseen aidon yhteyden teolliseen arkeen ja mahdollistaa teorian ja käytännön yhdistämisen pitkäjänteisesti. On tärkeää, että tohtorikoulutuksessa mahdollistetaan myös tämänkaltaiset tiiviit yritysyhteistyön mallit”, Čaić toteaa.

Teksti: Marjukka Puolakka

Lisätietoja tutkimuksesta ja yhteistyöstä

 Martina Čaić

Martina Čaić

Apulaisprofessori, strateginen palvelumuotoilu
ENCORE Winter Development Day December 2025

ENCORE - Engaging Co-design Research Group

The ENCORE research group explores constantly application fields for co-design through hands-on exploration and ambitious research. The visionary competence stems mostly from industrial design spiced with engineering, architecture and anthropology.

Department of Design
Kaksi naista tekemässä kankaisia rintamerkkejä. Kuva: Marko Oikarinen / Aalto-yliopisto

Yritysyhteistyö

Tutkimusyhteistyö vahvistaa osaamista ja liiketoiminnan kehittämistä. Opintoprojekteissa syntyy uusia tuote- ja palveluideoita. Kampuksemme tarjoaa innostavan toiminta- ja verkostoitumisympäristön.

Opiskelijoita pyöräilemässä Aalto-yliopiston Väre-rakennuksen edessä kuva: Unto Rautio

Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu

Pohjoismaiden ykkönen taiteessa ja muotoilussa

  • Päivitetty:
  • Julkaistu:
Jaa
URL kopioitu

Lue lisää uutisia

Hymyilevä suorahiuksinen nainen vihreässä paidassa, sisällä kasvien edessä
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Kvanttihypen anatomia

Väitöskirjatutkija Christa Schauman kertoo, miten Suomi ja Eurooppa pärjäävät kisassa, johon kaikki haluavat mukaan – palkinnon epävarmuudesta huolimatta.
TH15-artikkeli-v1.jpg
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Määrälaskennan automatisointi tekoälyllä vaatii muutoksia nykykäytäntöihin

Määrälaskentaa tehdään rakennushankkeissa useita kertoja vaihtelevin tuloksin. Talotekniikka 2030 -hankkeen TH15-tutkimus selvitti, miten määrälaskennan laatua voitaisiin parantaa ja miten laskelmien tuottaminen voitaisiin automatisoida tekoälyn avulla. Tutkimuksen toteutti Tampereen yliopisto.
Talotekniikan-kiertotalous-v1.jpg
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Talotekniikan kiertotalous: halukkuutta riittää, käytännöt puuttuvat

Taloteknisiin järjestelmiin sitoutuu merkittävä osa rakennusten materiaalipäästöistä. Silti alan kiertotalous rajoittuu yhä pääosin materiaalien kierrätykseen, vaikka monet tuotteet soveltuisivat uudelleenkäyttöön. Tampereen yliopiston tutkimus Talotekniikka 2030 -konsortiolle selvitti, miten kiertotalous saataisiin laajennettua alan käytäntöihin.
Kolme tutkijaa tarkastelee johdotettua aivomallia laboratoriossa, taustalla aivokuva näytöllä.
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Terveys x teknologia: Magneettistimulaatio aktivoi hermosoluja ja puree masennukseen

Aivojen magneettistimulaatio on auttanut masennuspotilaita jo vuosia, mutta hoitoa saa edelleen vain harva. Tutkijat kehittävät siitä helpompaa, nopeampaa ja yksilöllisempää. Tavoitteena on automatisoida hoitoa ja parantaa sen tehoa.