Tekniikan alan suomi
Aalto-yliopiston tekniikan koulujen ja Kielikeskuksen hankkeessa integroidaan suomea ja tekniikan alan opintoja.
Kuvakaappaus videosta, jonka aiheena oli tietokoneverkot. Video on tuotettu Notebook LM:n avulla.
Tekniikan alan suomi -hankkeessa on pilotoitu tapoja tuoda suomen kieltä mukaan englanninkieliseen opetukseen. Hankkeen ensimmäisessä tekniikan kursseille suunnitellussa pilotissa kehitimme suomenkielisiä materiaaleja Sähkötekniikan korkeakoulun kurssille ELEC-C7222 Embedded Programming with Communication Devices. Pilotin lähtökohtana oli tiivistää kurssin sisältöihin johdattelevia aiheita selkosuomeksi ja laatia lyhyitä ymmärtämistehtäviä, joiden avulla opiskelijat voivat oppia tieteenalan kieltä suomeksi.
Esittelimme mallia Bachelor of Science and Technology -ohjelman opettajille, ja opetusassistentti Rainer Ruuskanen kehitti ideaa eteenpäin kurssille ELEC-C7420 Tietoverkkojen perusteet (Basic Principles in Networking). Kurssilla opiskelijat tutustuivat eri tietoliikenneverkkojen viitemalleihin ja näiden mallien eri tasojen protokolliin. Kurssilla tutustuttiin myös tietoverkkojen turvaamisen perusteisiin, kuten siihen, millaisilla tavoilla voimme salata viestit, joita lähetämme ja saamme internetissä.
Rainer kehitti kurssin aiheista lyhyitä esittelyvideoita tekoälyavusteisesti. Haastattelin Raineria materiaalien kehittämisestä ja pyysin häntä jakamaan ohjeita muiden opettajien inspiroimiseksi.
Mitä tekoälytyökalua hyödynsit ja mitä kehitit työkalun avulla? Mitä hyötyä materiaaleista on?
Käytin Googlen Notebook LLM ja Gemini-työkaluja luodakseni lyhyitä johdantovideoita kurssin eri aiheista suomeksi. Suomenkielisiä opetusvideoita teknologiasta on niukasti tarjolla verrattuna englanninkielisten videoiden tarjontaan. Notebook LLM -työkalulle voi syöttää englanninkielisiä opetusmateriaaleja ja työkalu voi näiden materiaalien pohjalta luoda opetusvideoita eri kielillä, kuten suomeksi. Kun video on luotu, sille voi tehdä tekstitykset sekä suomeksi että englanniksi Gemini-työkalun avulla. Kuka tahansa voi tehdä näitä videoita Notebook LLM -työkalulla. Laatimiani ohjeita voi käydä katsomassa internetsivulta Instructions to create videos with Google Notebook LLM.
Kurssia varten tehtyjä videoita voi käyttää moneen tarkoitukseen. Niiden avulla voi kerrata kurssilla esitettyjä aiheita luennon jälkeen tai harjoitella tenttiä varten. Videoilta voi myös oppia suomen kielen sanastoa ja kuullun ymmärtämistä. Vaikka tekniikan alan lingua franca on englanti, niin uskon, että opiskelijat hyötyvät siitä, että he oppivat alakohtaiset termit paikallisella kielellä.
Millaisia haasteita kohtasit tai missä olisi vielä kehitettävää?
Videon luominen oli aika kivuton prosessi, mutta oli haastavaa muokata jälkeenpäin jotain tiettyä kohtaa ilman, että muut kohdat muuttuisivat. Kun Notebook LLM:llä tekee videota, mallia on mahdollista promptata, jotta saa aikaan juuri haluamansa kohdan videosta, mutta tällainen promptauskaan ei aina toimi. Myös videoiden toistonopeus oli hieman liian nopea, joten sitä joutui aina jälkikäteen vähän hidastamaan. (Prompt on muuten suomeksi syöttötieto, mutta en pidä tästä käännöksestä.)
Monet opiskelijoista olivat ensimmäisen vuoden opiskelijoita, jotka olivat käyneet vasta yhden kurssin suomen opintoja ennen tätä kurssia. Tämän vuoksi videoiden sanasto oli liian vaativaa, mutta sanastoa oli vaikea muokata prompteilla. Ehkä mahdollinen ratkaisu olisi antaa mallille materiaaleja, joiden sanasto olisi yksinkertaisempi. Siten malli käyttäisi samaa yksinkertaisempaa sanastoa, kun se luo videon.
Mitä jatkoideoita sait kokeilun myötä?
Voisi olla hyödyllistä kokeilla uutta GPT Real Time -mallia, jonka OpenAI julkaisi hiljattain. GPT Real Time -mallin kanssa opiskelija voi kommunikoida puhumalla ja malli vastaa takaisin puheella (speech to speech). Tämä voisi olla mahtava malli opiskelijoille, jotka haluavat oppia suomea. Mallille voisi syöttää kurssin materiaaleja ja se voisi keskustella opiskelijan kanssa kurssin aiheista suomeksi. Opiskelijoille voi olla vaikea harjoitella suomen kieltä suomalaisten kanssa, kun vaihdamme keskustelukielen aika nopeasti englanniksi. Kielimalleilla olisi mahdollista harjoitella keskustelutaitoja.
Millaista palautetta sait opiskelijoilta?
Sain suullista palautetta, jonka mukaan videot olivat liian vaativia suomen kielen opettelun aloittelijalle, mutta englanti-suomi tekstitykset auttoivat. Vaikka hidastin videoita hieman, joillekin videoiden puhe oli edelleen liian nopea, jotta he saisivat selvää sanoista.
Näistä haasteista huolimatta uskon, että tekoälyn avulla voimme luoda lisää opetusmateriaaleja suomen kielellä opiskelijoille. Tässä kerroin nyt vain videoista, mutta Notebookilla voi luoda vaikka diaesityksiä, kysymyksiä ja muistikortteja.
Aalto-yliopiston tekniikan koulujen ja Kielikeskuksen hankkeessa integroidaan suomea ja tekniikan alan opintoja.
Pääkaupunkiseudun korkeakoulut kehittävät yhteistyöhankkeessa kielitietoista opetusta. Aallon osahanke keskittyy tekniikan alaan ja integroi suomi toisena kielenä -opintoja englanninkieliseen kandidaatintutkintoon. Opiskelijat saavat ohjausta kieliopintoihinsa ja sisällöt integroidaan yhdessä tekniikan alan opettajien kanssa.
Aalto-yliopiston Tekniikan alan suomi -hanke käynnistyi opiskelijoille eilen (6.5.2025), kun opiskelijat ja henkilökuntaa kokoontui yhteiseen orientaatio- ja pitsatilaisuuteen. Tekniikan alan suomi on Bachelor of Science and Technology -ohjelman ensimmäisen vuoden opiskelijoille räätälöity Euroopan unionin osarahoittama pilottiprojekti, jossa tuetaan opiskelijoiden työllistymistä suomen kielen opintojen ja uraohjauksen avulla.
Haastattelin kahta Aallon opettajaa, jotka ovat hyödyntäneet opiskelijoiden itse rakentamia sanastoja kurssityönä osana substanssiaineen ja alakohtaisen kielikurssin opetusta. Tehtävät pohjautuvat aktiivisen oppimisen menetelmiin: sanastoja ei rakennakaan opettaja, vaan oppija itse. Haastattelussa pureuduimme muun muassa siihen, millainen opetusfilosofia sanastotehtävien kehittämisen taustalla on, miten alakohtaisen sanaston oppimista voi kytkeä koko kurssin oppimistavoitteisiin ja millaisilla teknisillä ratkaisuilla mahdollistetaan opiskelijoiden aktiivista oppimista sanastotehtävässä.
Pohjoismaiden suurin opetus- ja kasvatusalan tapahtuma Educa järjestettiin Helsingin messukeskuksessa 23.–24.1.2026. Euroopan unionin osarahoittama Kielituetut osaamispolut pääkaupunkiseudun maahanmuuttajille työvoimapula aloille -hanke järjesti tapahtumassa paneelin Kohti kielituettua ja kielitietoista korkeakoulutusta. Tässä tekstissä voit tutustua paneelin asiantuntijapuheenvuoroihin sekä Kielituetut osaamispolut -hankkeeseen.
Tässä blogitekstissä kurssiassistentit Junya Iwata ja Wakana Maeda kertovat Tekniikan alan suomi -keskustelukerhosta, jota he vetivät syyslukukautena 2025 osana Tekniikan alan suomi -hanketta. Keskustelukerho oli tarkoitettu kaikille, jotka haluavat puhua suomea ja kehittää suomen kielen keskustelutaitoa, ja se jatkuu keväällä 2026.