Satelliittipaikannuksesta 3D-mallinnukseen – Aallon ja MML:n yhteistyöstä hyötyy koko yhteiskunta

Aalto-yliopistolla ja Maanmittauslaitoksella on kummallakin runsaasti erilaisia yhteistyösuhteita, mutta näiden kahden suhde nousee monella tavalla omaan luokkaansa.

“Maanmittauslaitoksen ja Aalto-yliopiston yhteistyö on tiivistä ja hedelmällistä. Maanmittaus on muuttunut huipputekniikaksi ja kansallisesti tärkeäksi osaamiseksi”, tiivistää Insinööritieteiden korkeakoulun dekaani Kari Tammi.

Yhteistyö tuottaa hyötyjä molemmin puolin, vahvistaa MML:n pääjohtaja Pasi Patrikainen. 1800 työntekijän virastolle keskeinen syy lähteä yhteistyöhön on ollut varmistaa oman alan osaajien yliopistokoulutus.

“Meille on iso haaste saada opiskelijat kiinnostumaan alasta ja Maanmittauslaitoksesta. Olemme halunneet vaikuttaa koulutusaloihin, pystymme tarjoamaan opiskelijoille harjoittelupaikkoja ja tutkimuspuolella jatko-opiskelumahdollisuuksia", kertoo Patrikainen.

Yhteistyö on laaja-alaista sekä yhteistyön muodoilla että aihepiireillä mitattuna. 

MML:n tukemia lahjoitusprofessuureja Aallossa on kaksi, kiinteistötalouden ja geoinformatiikan. Kiinteistötalouden apulaisprofessori Kirsikka Riekkinen kertoo, että hänen työssään yhteistyö näkyy monella käytännön tasolla. 

“MML:n tarjoamista aiheista tehdään diplomitöitä meillä ja geoinformatiikassa kymmenkunta vuosittain, väitöskirjoja valmistuu muutamia joka vuosi. MML asettaa töille ohjaajan, joskus laajemman ohjausryhmän”, Riekkinen sanoo.

Opetusyhteistyötä tapahtuu paljon. Esimerkiksi uudella kiinteistötekniikan julkishallinnon tehtäviä esittelevällä kurssilla luennoista vastaavat kokonaan MML sekä kuntien edustajat.

Paikkatieto tutkimuksen keskiössä

Tutkimusyhteistyötä tehdään etenkin MML:n Paikkatietokeskuksen kanssa. Paikkatieto on vahvasti mukana lähes kaikissa nykymaailman digitaalisissa järjestelmissä, muistuttaa Paikkatietokeskuksen ylijohtaja Jarkko Koskinen. Esimerkiksi älyliikenne, älykäs maa- ja metsätalous sekä robotiikka liittyvät MML:n tutkimuskohteisiin.

“Tutkimme erilaisia tapoja kerätä paikkatietoa, paikannusta ja erilaisia paikannusmenetelmiä. Nykyaikana näistä kaikista syntyy tilannekuva. Paikkatiedon pitää olla mahdollisimman tuoretta ja tarkkaa, ja tähän päälle tulevat vielä turvallisuusnäkökulmat”, kertoo Koskinen.

Yhteistyön piiriin sisältyy myös Aalto-yliopiston Rakennetun ympäristön mittauksen ja mallinnuksen instituutti MeMo (Institute of Measuring and Modelling), jota MML rahoittaa. MeMo tuottaa kansainvälisen tason tutkimus- ja kehitystyötä paitsi maanmittaus- ja rakennusalojen, myös ympäristö- ja kulttuurialojen tarpeisiin.

Aallon ja MML:n yhteistyö yltää avaruuteen asti. Kirkkonummen Metsähovissa sijaitsevat naapureina Aallon tähtitieteellinen radio-observatorio ja MML:n geodeettinen tutkimusasema, jolla tutkitaan ja mitataan muun muassa maapallon asentoa ja liikkeitä avaruudessa, satelliittien ratoja ja painovoiman muutoksia.

“Teemme tutkimusyhteistyötä ja pyrimme pitämään hyvin laadukkaan tutkimusinframme avoimena”, kertoo MML:n tutkimusjohtaja Mari Laakso.

Tämä yhteistyö on tukenut myös Aallon avaruustekniikan tutkimusohjelmaa, joka puolestaan on synnyttänyt lupaavia startup-yrityksiä, etunenässä jo globaalisti toimiva Iceye Oy.

Yhteistyön tiiviys tarkoittaa myös fyysistä läheisyyttä. MML:n Paikkatietokeskus muutti Otaniemen kampukselle vuonna 2023.

“Kampuksella olosta on meille suurta hyötyä. Meidän tutkijamme ja professorimme voivat kätevästi opettaa Aallon kursseja, opiskelijoiden taas on helppo tehdä osa-aikatyötä meillä opintojen lomassa”, kuvaa Laakso.

Tiiviin ja laaja-alaisen yhteistyön mahdollistaa pitkäjänteisyys. Aloitteellinen yhteistyösuhteessa oli jo MML:n edellinen pääjohtaja Arvo Kokkonen. MeMo-yhteistyötä on tehty kymmenkunta vuotta, ensimmäinen yhteistyöprofessuuri käynnistyi vuonna 2018. Professuurit sovitaan aina viisivuotiskaudeksi, ja nyt on meneillään toinen yhteistyökausi.

Yhteistyö muuttuu kun tarpeet muuttuvat

Jarkko Koskinen on ollut yhteistyössä mukana sen alusta asti. Hänen mukaansa pitkäjänteisyydestä huolimatta yhteistyö myös muuttuu jatkuvasti, kun maailma muuttuu ja tarpeet muuttuvat. Teemoja tarkastellaan esimerkiksi, kun professuurien kausi vaihtuu.

Myös Aallon Riekkinen vahvistaa, että vaikka osa yhteistyöstä toimii vakiintuneiden prosessien varassa, uuttakin kehittyy jatkuvasti. 

“Teemme yhdessä paljon tutkimusajatusten ideointia, pohdimme millaisilla aiheilla kannattaisi lähteä liikkeelle ja mistä niille saataisiin rahoitusta.”

Yhteistyön hyödyt eivät rajoitu vain osapuolten välille vaan näkyvät muuallakin yhteiskunnassa.

“Koko maanmittausalan edistäminen on yhteistyössä keskeisessä roolissa. Pystymme viemään sitä yhdessä eteenpäin ja koko yhteiskunta hyötyy”, sanoo pääjohtaja Patrikainen.

Konkreettinen esimerkki vaikuttavuudesta on, että suurin osa Aallon kiinteistötekniikan ja geoinformatiikan kursseja suorittavista opiskelijoista päätyy töihin muualle kuin MML:ään. MML on myös merkittävä alan tutkijoiden meritoitumispaikka.

“Olemme usein tutkijoille väliporras yliopiston jälkeen. Kaikista ei voi tulla MML:n professoreja, joten meiltä lähtee paljon tutkijoita, joista tulee professoreja muihin korkeakouluihin”, kuvaa Koskinen.

Teksti: Heidi Hammarsten