Uutiset

Riisin, vehnän ja maissin hinta voisi nousta nopeasti jo muutaman maan asettamilla vientirajoituksilla

Hintojen nousu ja saatavuusongelmat eivät vaikuttaisi merkittävästi Suomeen, mutta vaarantaisivat monien tuonnista riippuvaisten maiden ruokaturvan. Tutkijoiden mukaan uhkan torjuminen vaatii muutoksia viljelyyn, ennakointiin ja politiikkaan

Viime aikoina pandemia on haitannut maatalouden globaaleja toimitusketjuja, kuivuus koetellut monia maita ja kulkusirkat tuhonneet viljelykasveja Afrikan sarvessa ja Etelä-Aasiassa.

Nyt Nature Food -tiedelehdessä julkaistu tuore tutkimus osoittaa, että tässä tilanteessa jo muutaman keskeisen maan asettamat rajoitukset ruokaviljojen kaupalle ja ruokaviljojen varastointi voisivat nostaa nopeasti niiden hintoja koko maailmassa ja heiluttaa ruokaturvaa monessa maassa.

”Mallinsimme yhtä aikaa sekä maailmanlaajuisten että paikallisten häiriöiden mahdollisia vaikutuksia ruokaturvaan”, Aalto-yliopiston professori Matti Kummu kertoo. 

Tutkijat tarkastelivat ennusteissa riisin, vehnän ja maissin vientirajoitusten ja paikallisten tuotantohäiriöiden vaikutuksia niiden tarjontaan ja hintaan. Nämä kolme viljelykasvia muodostavat perusravintokasvien kaupan selkärangan ja ovat välttämättömiä maailmanlaajuisen ruokaturvan kannalta.

Maailman tärkeimpiä riisinviejiä ovat Vietnam, Thaimaa ja Intia, vehnänviejiä Venäjä, Ukraina ja Kazakstan, ja maissin Ukraina, Argentiina ja Brasilia. Tutkimus osoitti, että näiden maiden asettamat merkittävät vientirajoitukset nostaisivat vehnän hintaa 70 prosenttia, maissin hintaa 40 prosenttia ja riisin hintaa 60 prosenttia. Kun tämä yhdistetään viime vuoden kaltaisiin paikallisiin häiriöihin, hinnat lähes kaksinkertaistuisivat.

”Jo muutaman keskeisen toimijan asettamat kaupan rajoitukset voivat aiheuttaa maailmanmarkkinoilla merkittäviä lyhytaikaisia hintapiikkejä, mikä voi heikentää ruokaturvaa tuonnista riippuvaisissa maissa”, tutkijatohtori Theresa Falkendal Potsdamin ilmastotutkimuksen instituutista kertoo.

Suomen omavaraisuusaste ruoantuotannossa on moniin maihin verrattuna hyvä, noin 70–80 prosenttia.

"Vaikka Suomikin on riippuvainen tuontiruosta, ruokaviljojen hintojen tuplaantuminenkaan ei uhkaisi suomalaisten ruokaturvaa, sillä niiden osuus ihmisten menoista ei ole lähelläkään samaa luokkaa kuin haavoittuvimmissa maissa", Matti Kummu sanoo.

Pienituloisimmat suurimmassa vaarassa

Jos vuotuisista viljan toimituksista häviäisi yhtäkkiä kolmannes, monet Afrikan ja Aasian matalan ja alemman keskitulotason maat eivät kykenisi paikkaamaan viljan toimitusvajausta kotimaisilla varannoillaan.

”On tärkeää ymmärtää, että ruokaturva riippuu sekä paikallisista että globaaleista olosuhteista ja että rikkaiden maiden harkitsemattomat poliittiset päätökset voivat syöstä köyhempien maailmanosien ihmiset todellisiin vaikeuksiin”, Falkendal toteaa.

Mallinnusten mukaan häiriötilanteet ja niiden aiheuttamat riskit voivat myös yleistyä, osittain ilmastonmuutoksen vuoksi.

”Jotta voisimme torjua tällaisia tuhoja tulevaisuudessa, tarvitsemme ennakoivia strategioita. Meidän on esimerkiksi vähennettävä ruokahävikin määrää, siirryttävä kasvipohjaisia proteiininlähteitä suosivaan ruokavalioon ja lisättävä satoja ympäristön kannalta kestävällä tavalla erityisesti haavoittuvimmissa maissa”, Kummu sanoo.

”Maatalousjärjestelmien kestävä suunnittelu on tärkeää, mutta sen on kuljettava käsi kädessä poliittisen päätöksenteon ja vastuuvelvollisuuden parantamisen kanssa”, Columbian yliopiston ilmastojärjestelmien tutkimuskeskuksen johtaja Michael J. Puma toteaa.

Linkki julkaisuun (nature.com)

Matti Kummu

Matti Kummu

Associate Professor
T213 Built Environment

Lähiruoka on enemmistölle sula mahdottomuus

Aalto-yliopiston tuore tutkimus osoittaa, että vain murto-osa maapallon väestöstä pärjäisi lähiseudultaan saatavalla ravinnolla. Suomen tulisi säilyttää ainakin nykyinen omavaraisuuden taso ja vähentää riippuvuutta eläinrehun valkuaisten ja lannoitteiden tuonnista, sanovat tutkijat.

Lue lisää
Ruoantuotannon etäisyys kuluttajasta
  • Julkaistu:
  • Päivitetty:

Lue lisää uutisia

kuva pikku finlandian puupilarista ja teksti time out
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Aalto-yliopisto ravistelee rakentamisen käytäntöjä New European Bauhaus -festivaaleilla Brysselissä

Koko eurooppalaista rakennusalaa kestävään muutokseen kirittävä näyttely Time Out! on esillä Brysselissä 9.–13.4.2024 osana NEB-festivaalia.
Two of the awardees and their robotic arm all holding colorful mugs. Aalto Open Science Award, Honorary mention.
Palkinnot ja tunnustukset, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Aalto-yliopiston avoimen tieteen palkinnon 2023 kolmas sija – Älykkään robotiikan ryhmän Robotic Manipulation of Deformable Objects -projekti

Haastattelimme Aallon ensimmäisen avoimen tieteen palkinnon kolmannen sijan saavuttaneita Älykkään robotiikan ryhmän jäseniä.
Photo collage of some of the actions funded by the Sustainability Action Booster grant
Kampus, Yliopisto Julkaistu:

Aalto-yliopisto rahoittaa opiskelijoiden kestävyystoimia kymmenillä tuhansilla vuodessa - "Tällaista emme ole nähneet muualla"

Aalto-yliopiston Sustainability Action Booster on apuraha, joka tukee opiskelijoiden ideoimia kestävän kehityksen projekteja kampuksella ja sen ulkopuolella.
Nanoselluloosaa
Yhteistyö, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Aalto panostaa sellututkimukseen edistääkseen siirtymää kohti vähähiilistä taloutta

Useat yliopistot, tutkimusorganisaatiot ja yritykset perustavat uraauurtavan EFP-tutkimusohjelman (Emission Free Pulping) perinteisten sellunvalmistusprosessien uudistamiseksi. Ohjelman teollisen mittakaavan merkityksellisyys edellyttää tutkijoiden ja teollisuuden kansainvälistä yhteistyötä.