Niityt Otaniemen kampuksella
Kampuksella on useita niittymäisiä alueita.
Pölyttäjät biodiversiteettityön pikkuapulaisina
Otaniemen kampuksella on aloitettu mehiläisavusteinen biomonitorointi. Sen tarkoituksena on kerätä tietoa alueen luonnon monimuotoisuuden nykytilasta sekä mahdollistaa monimuotoisuuden parempi tukeminen myös tulevaisuudessa.
Pölyttäjät ovat elintärkeitä koko ekosysteemin toiminnalle. Niiden merkitys kasvien lisääntymiselle, sadon muodostumiselle ja myös ihmisten ruuantuotannolle on korvaamaton. Kuitenkin pölyttäjäkannat ovat monin paikoin romahtaneet muun muassa elinympäristöjen katoamisen myötä.
Pölyttäjäystävällisten elinympäristöjen luominen ja säilyttäminen on keskeinen toimenpide luonnon monimuotoisuuden ja koko ekosysteemin toiminnan turvaamiseksi. Kampuksella tämä on huomioitu tarjoamalla pesäpaikkoja luonnonvaraisille pölyttäjille esimerkiksi metsänhoidollisten toimien avulla, kun maastoon jätetaan sekä pystypökkelöitä että maalahopuuta, ja eri-ikäistä sekä puulajiston suhteen vaihtelevaa lahopuuainesta. Lisäksi laaja kasvilajisto tukee erilaisten pölyttäjien ominaispiirteitä (esimerkiksi imukärsän pituudesta johtuen). Lajistossa käytetään sekä pioneerilajeja, että hitaammin kehittyviä kasveja, ja eri aikaan kukkivia lajeja. Lisäksi esimerkiksi niittyalueiden niittoajankohtaa ja -tiheyttä säädellään siten, että kukkivat kasvit saavat riittävästi aikaa tuottaa siemeniä ja tarjota ravintoa.
Mehiläiset näytteenkerääjinä
Otaniemen kampuksella toteutetaan mehiläisavusteista biomonitorointia: kampukselle on tuotu mehiläistorni, jota asuttaa kotimaiset kontukimalaiset sekä rusomuurarimehiläiset. Samalla kun pörriäiset keräävät ravintoa noin 600-800 metrin säteellä pesäpaikastaan, niiden mukana kulkeutuu pesään suuri määrä DNA-materiaalia ympäröivästä luonnosta.
Kesän aikana kerätyt näytteet analysoidaan laboratoriossa ja tuotetun datan perusteella voidaan seurata pölyttäjien ravintokasvien monimuotoisuuden kehittymistä kampusalueella. Tämän lisäksi tutkimus mahdollistaa vieraslajien sekä uhanalaisten lajien seurannan.
Tulosten pohjalta voidaan tehdä konkreettisia esityksiä vaikkapa siitä, mitä kasveja alueelle kannattaisi istuttaa ja muutenkin auttaa ohjaamaan toimenpiteitä pölyttäjien tarpeet paremmin huomioivaan suuntaan. Tutkimustyön lisäksi pörriäiset kantavat kortensa kekoon pölyttämällä esimerkiksi niittyalueiden kasveja, jolloin ne tuottavat paremmin siemeniä ja niityt pysyvät elinvoimaisina vähemmällä vaivalla.
Kesän jälkeen kampuksen mehiläispesätornin asukkaat siirtyvät asuttamaan myös muita pesäkoloja lähialueella ja rikastuttamaan paikallista pölyttäjäpopulaatiota. Tämän vuoksi on tärkeää, että kampusluontoon on jätetty esimerkiksi lahopuita ja muita pesimispaikkoja.
Mehiläisavusteinen biomonitorointi toteutetaan yhteistyössä Espoon kaupungin, Senaatti-kiinteistöjen ja HumbleBee Housing Projectin kanssa, sillä pörriäiset eivät noudata tonttirajoja.
Kuuntele alta mitä mehiläispesällä tapahtuu
Audioraidalla mukana Aapo Reuters HumbleBee Housing Projectista, Hannes Helminen Senaattikiinteistöiltä sekä Minttu Somervuori ACREsta.
Ihmisten, kasvien ja pölyttäjien kampus
Aalto-yliopiston kampusluontoa hoidetaan monimuotoisuus ja luontotyyppien ominaislajisto huomioiden.
Kampusmetsät monimuotoisuuden ja luonnon kiertokulun mahdollistajina
Otaniemen metsien monipuolisuus takaa hyvän elinympäristön eri eliölajeille. Myös lahopuulla on merkittävä rooli luonnon kiertokulussa. Lahopuuta löytyykin lähes kaikista metsistä kampusalueella.
Lue lisää uutisia
Aalto-yliopisto perustaa Radikaalin luovuuden keskuksen – tavoitteena tukea yhteiskunnan ja yritysten uudistumista
Keskus vastaa yritysten ja yhteiskunnallisten toimijoiden kiinnostukseen ja uudistumisen tarpeeseen ja kutsuu kumppaneita mukaan.
Isabel Salmi luo tilaa myös ryhmän hiljaisten jäsenten mielipiteille
100 sanaa -sarjassa informaatioteknologian opiskelija kertoo, miten hän edistää yhdenvertaisuutta, monimuotoisuutta ja inklusiivisuutta Aalto-yhteisössä.
Yli 60 vuotta yhdessä: "Haluamme, että mahdollisimman moni nuori saa onnistumisen eväitä"
Salli ja Keijo Suilan tarina: miksi he lahjoittavat Aalto-yliopistolle ja haluavat tukea nuoria uskomaan itseensä.