”Paluumuuttajat”: Miksi Amplit ja Jatke palasivat Building 2030:n ytimeen

Jatke: oma koti piti ensin saada kuntoon

Aaltonen on Otaniemen rakentamistalouden kasvatteja ja toimi 12 vuotta YIT:n kehittämisen johtotehtävissä työmaatasolta konsernitasolle vastaten työmaan digitalisaatiosta ja rakentamisen kyvykkyyksien kehittämisestä. Sitä kautta hän tuli myös ensimmäisen kerran Building 2030:n ohjausryhmään. Kuusi vuotta sitten Aaltonen siirtyi Jatkeelle kehitysjohtajaksi.

Jatke vetäytyi Building 2030:n ohjausryhmästä edellisen strategiakautensa puolivälissä. Tämä oli tietoinen valinta.

Jan Hellman valmistui diplomi-insinööriksi Teknillisestä korkeakoulusta vuonna 1996 pääaineinaan teletekniikka ja teollisuustalous. Rakennusalan sijaan ura vei Nokian verkkoliiketoimintaan, jossa hän työskenteli kahdessa jaksossa yhteensä 20 vuoden ajan. Niiden välissä hän toimi Amplitissa kehitysjohtajana. Hellman palasi Amplitiin vuonna 2018, ja seuraavana vuonna hänestä tuli hallituksen puheenjohtaja. Kehitysasiat ovat hänelle tärkeitä, mitä kuvaa myös LCI Finlandin hallituksen puheenjohtajuus.

Amplit täyttää ensi vuonna 40 vuotta ja on ollut yhteisessä kehittämisessä lähes koko tuon ajan. Yhtiö osallistuu kerrallaan vain muutamaan hankkeeseen ja välissä Building 2030 jäi RAIN- ja LYRA-työn varjoon. Valinta ei ollut kannanotto konsortiota vastaan vaan resurssikysymys.

”Emme halua olla missään hankkeessa vain nimenä mukana, vaan niin, että käytämme siihen oikeasti aikaa”, Hellman sanoo.”Nyt oli taas mahdollista priorisoida Building 2030:tä, josta meillä oli hyvät kokemukset.”

Ajan löytäminen on hänen mukaansa aito haaste, koska työpajoihin tarvitaan juuri niitä kysytyimpiä osaajia, joilla on projekteissa vastuuroolit.

Yksin kehitetty hyytyy PowerPointiin

Aaltonen on edistänyt käytäntöjen jalkauttamista lähes 20 vuotta, ja hänen mukaansa juuri siihen alan kehitys hyytyy. Yksittäisen yrityksen kehityshanke päätyy liian usein kalvosetiksi, joka ei koskaan juurru arkeen. Konsortio tuo mukanaan kriittisen massan, jatkuvuuden ja volyymin, joita yksittäisellä ponnistuksella ei ole.

”Building 2030 tiivistää hienosti yhteistyötä yliopistotutkimuksen ja alan yritysten kehitystyön välillä”, hän toteaa. ”Saamme paljon enemmän voimaa fokusoidusti niihin kimurantteihin ongelmiin, joita yksittäiset yritykset eivät yleensä pysty ratkaisemaan.”

Kilpailullinen este on hänen mielestään pienempi kuin usein kuvitellaan. Kehitystoiminnan puolella liikesalaisuuksia on vähän ja ongelmat sekä niiden ratkaisutavat ovat ylätasolla yrityksissä varsin samanlaisia.

Lopulta ratkaisee toimeenpano- ja jalkautuskyky. Sitä ei voi lukea kalvoilta, vaan se on yrityksen sisäistä kyvykkyyttä, joka pitää rakentaa ihan muulla tavalla.”

Tutkimus haastaa uskomukset

Molemmat yhtiöt tekevät omaa kehitystyötään, mutta tieteellinen tutkimus tuo mukanaan uuden näkökulman. Hellman nostaa esiin tulosten uskottavuuden ja lähestymistavan systemaattisuuden. Ilman dataa jokaiselle asianosaiselle muodostuu oma eri suuntiin vääristynyt käsitys ongelmasta.

”Akateemisella tutkimuksella on eräänlainen laatutakuu, koska tulokset syntyvät tieteellisen prosessin kautta”, Hellman painottaa. Hyvä esimerkki on talotekniikka-asentajien työn tuottavuustutkimus, jota on siteerattu todella monta kertaa. Ennen kuin asiasta on varsinaista näyttöä, meillä ei ole mitään yhteistä pohjaa, jonka päälle rakentaa ja jonka perusteella priorisoida.”

Aaltosen esimerkki tutkimusyhteistyön vaikutuksesta on tahtituotanto. Muutamassa vuodessa on tultu tilanteesta, jossa käsitettä tuskin tunnettiin, siihen, että suomalainen osaaminen kiinnostaa kansainvälisesti. Jatkeen digitalisoitua tahtituotantoa soveltanutta Signe-työmaata on esitelty Suomen lisäksi Saksassa ja Singaporessa ja seuraavaksi vuorossa on Ranska.

”Olen ihan varma, ettei tämä olisi ilman Building 2030 -konsortiota edennyt näin pitkälle yhdessäkään jäsenyrityksessä eikä myöskään kansallisella tasolla”, Aaltonen sanoo. ”Olemme Suomessa ehkä vähän vaatimattomia oman osaamisemme suhteen.”

Hanketasolla yhdessä tekeminen on yhä suurin haaste

Konsortiotason yhteistyö toimii, mutta rakennushankkeiden arjessa tilanne on toinen. Hellman pitää yhdessä tekemistä alan suurimpana yksittäisenä haasteena, koskipa se sitten suunnittelua, aikatauluja, päätöksentekoa tai poikkeamien käsittelyä.

Alliansseissa ja integroiduissa toteutusmuodoissa on hänen mukaansa menty selvästi oikeaan suuntaan, mutta tiukassa paikassa vanhat toimintatavat palaavat. Siksi Hellman toivoisi tutkimukseen myös muuta kuin teknistä näkökulmaa.

”Otamme askeleen eteenpäin ja sitten regressoidumme vanhaan käytöstapaan”, hän sanoo. ”Tekniset ratkaisut ovat tärkeitä, ja niitä me osaamme tehdä. Mutta tässä olisi kiinnostavaa saada mukaan myös organisaatiokäyttäytymisen psykologiaa ja poikkitieteellisyyttä.”

Alkavan kauden painopisteet

Alkavalla kaudella Building 2030 tutkii tahtituotantoa, tiedon digitaalista virtausta hankkeissa ja tekoälyn hyödyntämistä. Teemat jatkavat edellisen kauden työtä, mutta siirtyvät lähemmäs konkreettisia sovelluksia. Molemmille yrityksille valinnat ovat osuvia.

Jatkeelle kärkiaihe on tekoälyn hyödyntäminen rakennustuotannossa. Teknologia on yksi yhtiön uuden strategian neljästä painopistealueesta. Tahtituotannossa on hänen mielestään yhä käyttämätöntä potentiaalia, jonka vapauttaminen edellyttää ylävirran prosessien kuntoon saattamista.

Amplitille lähtökohta on tuottavuus, josta muut vision teemat seuraavat. Tekoäly tuo Hellmanin mukaan paljon mahdollisuuksia, mutta vielä enemmän kysymyksiä, ja niitä olisi järkevämpää selvittää yhdessä kuin että jokainen etsii parhaat menetelmät itse.

”Tuottavuus syntyy siitä, että päivittäinen toiminta ja yhteistoiminta sujuvat paremmin, hukka vähenee ja tieto virtaa”, Hellman summaa. Jos pystyisimme toimimaan tehokkaammin ja paremmalla laadulla, sama rakennus voitaisiin myydä omistajalle joko edullisemmin tai paremmalla katteella. Käytännössä se on jokin yhdistelmä näistä. Silloin kehittämiseen jäisi taas vähän enemmän marginaalia.”

Yhteistyö näkyy myös tuleville tekijöille

Aaltonen kytkee tuottavuuden alan vetovoimaan, joka on vision toinen pääteema. Rakennusalan asema mediassa ei hänen mukaansa houkuttele alalle ikäluokkien terävintä kärkeä, vaikka kyse on kansantaloudellisesti merkittävästä ja yhteiskunnallisesti vaikuttavasta sektorista. Kansainvälistä kiinnostusta herättävä edelläkävijyys voi tässä auttaa.

Konkreettisin linkki tuleviin osaajiin kulkee opinnäytteiden kautta. Jatke pyrkii ajan vaikeudesta riippumatta työllistämään harjoittelijoita ja teettämään diplomitöitä, ja Aallossa ohjattavat työt linkittyvät pääsääntöisesti Building 2030:n teemoihin.

”Silloin ne ovat meille suoraan arvokkaita ja siinä yhdistyy sekä yliopiston että alan etu”, Aaltonen sanoo. ”Niitä ei tehdä aiheista, joille ei ole kenellekään merkitystä.”