Uutiset

Opiskelijat auttoivat Finaviaa analysoimaan Helsinki-Vantaan terminaalilogistiikkaa

Lentomatkustuksen yllättävän nopea elpyminen on aiheuttanut kapasiteettiongelmia.
Finavia-projektin työryhmä, Aalto BIZ
Sami Kiiskinen (Finavia) (vas.), Markku Kuula, Dennis Karlsson (opiskelija), Joona Salonen (Finavia), Emilia Laitila (opiskelija), Joni Pekkanen (Finavia), Jukka Isomäki (Finavia) ja Tommi Vihervaara. Kuvasta puuttuu Arthur Simon (opiskelija).

Helsinki-Vantaan lentoasemalla on viime aikoina tapahtunut myrskyisiä muutoksia sekä koronaviruspandemiasta että käynnissä olevista terminaalimuutoksista johtuen. Lentomatkustuksen yllättävän nopea elpyminen on aiheuttanut kapasiteettiongelmia lentokentillä ympäri maailmaa.

Lentoasemaympäristö tuo lisähaasteita logistiikkaan, koska kaikki terminaaliin saapuvat tavarat on käytettävä turvallisuustarkastuksen läpi. Nämä turvatarkastuspisteet voivat aiheuttaa jakeluverkon pullonkauloja, jos niitä ei ole optimoitu oikein.

Lentoaseman pyrkiessä vastaamaan näihin haasteisiin lentoasemayhtiö Finavia tilasi opiskelijaprojektin selvittämään nykyistä logistista tilannetta. Projekti toteutettiin Kauppakorkeakoulun "Räätälöidyt opiskelijoiden yritysprojektit” -konseptin mukaisesti.

Hankkeen tarkoituksena oli lisätä ymmärrystä Helsinki-Vantaan lentoaseman vähittäiskaupan ja ravintoloiden logistiikkavirrasta. Selvitys tehtiin haastatteluilla, kenttätutkimuksella ja data-analyysillä.

Projektin toteuttivat Emilia Laitila International Design Business Management (IDBM) -maisteriohjelmasta, rahoituksen opiskelija Dennis Karlsson ja tieto- ja palvelujohtamisen opiskelija Arthur Simon. Projektin ohjasi tieto- ja palvelujohtamisen laitoksen johtaja ja logistiikan professori Markku Kuula.

Teoria kohtaa käytännön

Projektiryhmä lähestyi haastetta haastattelemalla ensin keskeisiä liikekumppaneita lentoaseman vähittäiskauppa- ja ravintolatoimijoiden joukosta saadakseen paremman käsityksen ruohonjuuritason prosesseista. Lisäksi he haastattelivat Finavian henkilökuntaa ymmärtääkseen logistiikan kokonaiskuvan lentoasemalla.

Myöhemmin tiimi pääsi käytännön töihin tekemällä kenttätutkimusta terminaalissa. Tiimi käytti yhteensä 41 tuntia tietojen keräämiseen turvatarkastuspisteissä arvioidakseen saapuvien ja lähtevien tavaroiden määrän, tyypin ja määränpään. Lisäksi ryhmä tutki logistiikan reititystä yhdessä suuren, terminaalissa toimivan liiketoimijan kanssa. Lopuksi opiskelijat vierailivat ulkoisessa jakelukeskuksessa ymmärtääkseen paremmin sen roolin Finavian päivittäisessä logistiikassa.

Opiskelija Arthur Simonin mukaan oli mielenkiintoista tutustua perusteellisesti suuren kansainvälisen lentokentän logistiikkaan.

”Koko laitos toimii kuin pieni kaupunki, ja jokaisella palasella on tärkeä roolinsa palapelissä. Se on vankka järjestelmä, joka on täynnä motivoitunutta työvoimaa. Oli kunnia työskennellä paikallisen henkilöstön kanssa Finavian johtajista turvallisuushenkilöstöön ja jälleenmyyntikumppaneihin.”

Finavia-projekti, lastauslaituri
Tavaravaunut lastauspaikalla

Opiskelijatiimi sai paljon oivalluksia ja oppeja

Projektitiimi oppi paljon uusia asioita lentoasemaympäristöstä rajaehtoineen, logistiikkoineen ja ongelmanratkaisuineen sekä työskentelystä muuttuvassa ympäristössä. 

Opiskelija Emilia Laitila kertoo, että yksi projektin parhaista puolista oli se, että projektitiimi pääsi kentälle tutkimaan asioita niiden todellisessa ympäristössä.

”Tiimimme onnistui laatimaan kattavan suunnitelman kenttätutkimuksen tekemiseksi, mikä auttoi meitä hyödyntämään lentokentällä vietettyjä päiviä parhaalla mahdollisella tavalla. Istuimme tunteja tarkastuspisteillä tekemässä merkintöjä Excel-tiedostoon, jolloin spontaanit keskustelut henkilöstön kanssa ja pienimmätkin yksityiskohdat huomioonottavat oivallukset osoittautuivat arvokkaimmiksi tuloksiksi asiakkaan kannalta.”

Tiimillä on myös joitakin ideoita tiedonkeruuseen ja sen analysointiin.

"Oli mielenkiintoista rakentaa datalähtöistä ymmärrystä niinkin monimutkaisesta ja vilkkaasta järjestelmästä kuin lentokenttä, vaikka siinä oli myös omat haasteensa! Ilta- ja aamuliikenteen erojen erottaminen toisistaan, hitaampien päivien selvittäminen ja turvatarkastuspisteiden epäsäännöllisyyksien ja ristiriitojen käsittely kaiken muun rinnalla oli melkoinen tehtävä”, Dennis Karlsson kertoo.

Asiakas oli tyytyväinen opiskelijatiimin ainutlaatuiseen lähestymistapaan

Hankkeen tavoite saavutettiin: tiimi pystyi entistä paremmin ymmärtämään terminaalilogistiikan nykytilannetta. Tulokset herättivät paljon keskustelua jo loppuesityksen aikana. Asiakas totesi myös, että on tärkeää saada ulkopuolinen näkökulma opiskelijoilta, jotka moninaisten taustojensa ansiosta onnistuivat lähestymään kumppaneita lentoasemalla matalalla kynnyksellä ja pystyivät esittämään nykyisen logistisen tilanteen haasteineen kokonaisvaltaisesti ja visuaalisesti miellyttävällä tavalla.

Finavian Helsinki-Vantaan lentoaseman kehitysjohtaja Sami Kiiskinen kiitti tuloksesta ja kertoi, että Finavialla ollaan tyytyväisiä tuloksiin myös taloudellisesta näkökulmasta. Hänen mukaansa opiskelijaprojektin hyöty-kustannussuhde on hyvällä tasolla verrattuna yksityisten konsulttiyritysten kanssa toteutettaviin projekteihin. Finavian turvapalveluiden palvelupäällikkö Joni Pekkanen jatkoi kiitoksia todeten, että tiimi onnistui analysoimaan Pohjois-Euroopan parhaan lentokentän logistiikan muutamassa viikossa.

Projektin onnistuminen on useiden tekijöiden yhdistelmä

Hankkeen vetäjän, professori Markku Kuulan mukaan tämä projekti on erinomainen esimerkki Kauppakorkeakoulun ja yritysten yhteistyöstä, jossa opiskelijat pääsevät ratkaisemaan yritysten todellisia ongelmia.

”Kyseisessä projektissa yhdistyi monta hyvää asiaa. Ensinnäkin kohdeyritys Finavia on kaikkien suomalaisten tiedossa oleva, hyvin johdettu yritys. Se vastaa toiminnasta yhdellä Euroopan parhaiten johdetuista lentoasemista. Toiseksi yritys pystyi kuvaamaan tehtävän selkeästi, ja kolmanneksi tutkimuksen tekemiseen valittiin erinomainen joukko eri pääaineita edustavia opiskelijoita, jotka onnistuivat tekemään tehtävän kiitettävästi yhdessä.”

Opiskelijoita Kauppakorkeakoululla. Kuva: Aalto-yliopisto / Unto Rautio

Räätälöidyt opiskelijoiden yritysprojektit / Customized Student Business Projects

Kauppakorkeakoulun Räätälöidyt opiskelijoiden yritysprojektit -konsepti on suunniteltu yrityksille tehtäviä tutkimus- ja selvitysprojekteja varten ja sen lähtökohtana ovat yrityksen tarpeet.

Kauppakorkeakoulu
Blue night skyes and the Helsinki Airport buidling with lights

Premium Partner - Finavia

Lue lisää Finaviasta, Kauppakorkeakoulun Premium Partnerista

Kauppakorkeakoulu
  • Julkaistu:
  • Päivitetty:
Jaa
URL kopioitu

Lue lisää uutisia

Mikko Jääskeläinen
Yhteistyö, Opinnot Julkaistu:

Alumni Mikko Jääskeläinen: Opiskelu Kauppiksessa on avannut työuran kannalta monia ovia

Rahoitusta ja Creative Sustainability -pääainetta opiskellut alumnimme Mikko Jääskeläinen päätyi valmistumisen jälkeen töihin liikkeenjohdon konsultointiin. Siellä hän innostui liikenne- ja kiinteistöinfrastruktuurihankkeista, jonka myötä hän hakeutui kaupunkitalouden ja maankäytön yleissuunnittelun tehtäviin Helsingin kaupungille, ja sieltä liikenne- ja viestintäministeriöön. Parasta hänen työssään on mielenkiintoiset tehtävät sekä asiantuntevat kollegat.
Kestävyysraportointikilpailun 2022 voittajat
Yhteistyö, Palkitut Julkaistu:

Suomen parhaat kestävyysraportit ovat korkealaatuisia

Stora Enso voitti kokonaiskilpailun jo kolmannen kerran.
Aalto_Junior_kids workshopping_photo_Jaakko_Kahilaniemi.jpg
Yhteistyö Julkaistu:

Taidekoulutuksen ja -kasvatuksen visio 2030 esittää merkittäviä muutoksia taideaineiden opetukseen

Visiossa esitetään toimenpiteitä taidekasvatuksen ja -koulutuksen vahvistamiseksi ja kehittämiseksi kaikilla koulutusasteilla sekä taiteiden lukiodiplomien tuomista yhdeksi aineeksi ylioppilastutkintoon.
Unite! Steering Committee met at TU Graz
Yhteistyö, Yliopisto Julkaistu:

Uudella kaudellaan Unite!-yliopistoallianssi pyrkii kestäviin ratkaisuihin digitaalisen ja vihreän Euroopan edistämiseksi

Unite! on päättänyt pilottivaiheensa ja käynnistänyt uuden vaiheen, jonka tavoitteena on toteuttaa kestäviä, konkreettisia ja hyödyllisiä tuotoksia digitaalisen ja vihreän Euroopan edistämiseksi.