”On tärkeää ymmärtää luovan prosessin luonnetta ja omia luovia voimavarojaan”
Mitä tutkimuksesi käsittelee?
Väitöskirjani käsittelee luovan prosessin problematiikkaa ja luovan alan ammattilaisten työhyvinvointia. Tarkastelin tutkimustani varten omaa kuvitusprosessiani sekä haastattelin kahdeksaa suomalaista pitkän linjan kirjankuvittajaa.
Tutkimuksen johtopäätökset muodostuvat kahdesta visuaalisesta mallista: kuvakirjan kuvitusprosessista ja luovien voimavarojen kehästä. Kirjankuvitusprosessin syvällisemmän ymmärryksen lisäksi tutkimukseni avaa luovuuteen ja luovaan hyvinvointiin liittyviä kysymyksiä myös muiden luovien alojen toimijoiden näkökulmasta.
Nähdäkseni hahmottelemani luovien voimavarojen kehä on sovellettavissa kuvittajien lisäksi myös muille luoville aloille.
Mikä siinä on tärkeää?
Tutkimukseni on ensimmäinen väitöskirjatutkimus kuvitusprosesseista Suomessa, ja maailmanlaajuisesti yksi ensimmäisistä luovien alojen ammattilaisten työhyvinvointia käsittelevistä tohtoritason tutkimuksista.
Vakavan työuupumuksen riski on kaksinkertaistunut Suomessa viimeisen viiden vuoden aikana. Tuoreet tutkimustiedot puolestaan osoittavat, että luovien alojen ammattilaiset kärsivät lähes kolme kertaa muuta väestöä suuremmalla todennäköisyydellä mielenterveyden ongelmista, yleisimpinä oireina ahdistus ja depressio. Tästä huolimatta tutkimustietoa työintonsa ja luovan motivaationsa menettäneistä luovan alan ammattilaisista on yllättävän haastavaa löytää. Tutkimukseni tarjoaa uuden tavan tarkastella luovia voimavaroja, jotka auttavat saavuttamaan ja ylläpitämään luovaa hyvinvointia.
Luovien alojen ammattilaisille on tyypillistä “ylikalastaa” luovat voimavaransa, mikä johtaa helposti innottomuuden, voimattomuuden ja uupumuksen tunteisiin luovassa työssä. Väitöskirjani etsii työkaluja siihen, että näin ei kävisi.
Identifioin kuusi luovien voimavarojen tasoa. Luovan alan toimijan kokemus luovan prosessin palkitsevuudesta tai kuluttavuudesta on suorassa suhteessa siihen, millä tasolla hän on luovien voimavarojen kehällä – eli kuinka paljon hänellä on käytettävissään luovia voimavaroja ja kuinka hyvin hän oppii navigoimaan tällä kehällä.
Mitä siitä voi seurata?
Väitän, että luovuus itsessään ei lisäänny tai vähene ihmisessä – luovuus on aina käytettävissä. Mikä sen sijaan lisääntyy tai vähenee, ovat luovat resurssit. Tästä nähdäkseni on luovassa hyvinvoinnissa kyse.
Ymmärtämällä luovan prosessin luonnetta ja omia luovia voimavarojaan paremmin luovan alan toimija voi oppia tietoisesti tavoittelemaan niitä tasoja luovien voimavarojen kehällä, joilla luovia voimavaroja on luontaisesti käytössä enemmän. Tämän myötä hän voi tuntea olonsa tasapainoisemmaksi, onnellisemmaksi ja tehokkaammaksi luovassa työssään.
Ehdotan tutkimuksessani, että luovien ammattilaisten tulisi tietoisesti pyrkiä tavoittelemaan luovaa tasapainoa ja luovaa flow-tilaa luovassa prosessissaan. Väitökseni tarjoaa tapoja ja työkaluja oman tilansa tunnistamiseen ja tilanteessa toimimiseen.
Valojärven väitös visuaalisen viestinnän muotoilun alalta The Cycle of Creative Resources: The creative process and creative well-being from the perspective of picturebook illustrators (Luovien voimavarojen kehä: Luova prosessi ja luova hyvinvointi kirjankuvittajien näkökulmasta tarkasteltuna) tarkastettiin Aalto-yliopistossa 21. huhtikuuta 2021.
Lisätiedot:
Laura Valojärvi, laura.valojarvi@aalto.fi, p.+358 45 630 6111
Lue lisää uutisia
Uusi podcast valottaa tekoälyn syviä suomalaisia juuria
Tekoälytutkijat Arno Solin ja Eric Malmi haastattelevat alan konkareita, yrittäjiä ja huippuasiantuntijoita tekoälyn historiasta, mullistuksista ja ihmiskunnan tuhon todennäköisyydestä.
Uusi tekoälymalli simuloi ihmisen lukemista tarkemmin kuin koskaan
Malli voi mahdollistaa esimerkiksi tekstien räätälöinnin eri lailla lukevien ihmisten tarpeisiin.
Kolmen antropologin yritys nojasi vahvaan tutkimusosaamiseen
Etnografinen tutkimustoimisto Kenno Oy syntyi vuonna 2014, kun sen kolme perustajaa viimeisteli maisteriopintojaan Helsingin yliopistossa ja halusi luoda itselleen kiinnostavan työpaikan.