Vuoteen 2030 mennessä työnhaku voi näyttää hyvin erilaiselta kuin nykyään. Aalto-yliopiston kahden hengen opiskelijatiimi kartoitti, mitkä asiat ovat jo muuttumassa ja mitä voi olla tulossa seuraavaksi.
Maisteriopiskelijat Pinja Ylä-Kotola (People Management and Organizational Development -ohjelma) ja Adil Hassan Khan (International Design Business Management -ohjelma) toteuttivat kesällä 2026 yhteistyössä Alma Median kanssa projektin, jossa tarkasteltiin tekoälyn muovaaman työnhakukäyttäytymisen tulevaisuutta. Kolmen kuukauden mittaisen projektin tavoitteena oli tunnistaa työnhakijoiden käyttäytymisessä seuraavien 3–5 vuoden aikana esiin nousevia muutoksia sitä mukaa, kun tekoälystä tulee osa arkipäivän työnhakua, sekä tarjota yritykselle konkreettisia skenaarioita strategisen suunnittelun tueksi.
Alma Median rekrytointipalvelut ja työpaikkaportaalit toimivat useilla Euroopan markkinoilla Alma Career -brändillä.
Tiimi haastatteli kuutta tekoälypohjaisten työnhakutyökalujen varhaista käyttäjää sekä yhtätoista alan asiantuntijaa. Haastattelut toivat yhteen näkökulmia työpaikkasivustoista, rekrytointiteknologiasta, uratyökaluista, HR:stä, liiketoimintastrategiasta ja työmarkkinataloustieteestä. Haastatteluista saatuja havaintoja täydennettiin akateemisella tutkimuksella ja markkinatutkimuksella, työnhakijoiden sosiaalisen median keskustelujen analyysillä sekä startup-yritysten kehityksen ja sijoitustoiminnan tarkastelulla.
Projektissa tunnistettiin useita työnhakupolun vaiheita, joissa tekoäly tulee osaksi työnhakua ja muuttaa ihmisten tapaa edetä työnhaussa. Tulokset viittaavat siihen, että työpaikkojen etsiminen on siirtymässä työnimikkeisiin perustuvasta hausta kohti oman urasuunnan kuvaamista ja kartoittamista. Yhä useammin työnhakijat kertovat ensin tekoälytyökalulle kiinnostuksen kohteistaan, kokemuksestaan ja taidoistaan ja aloittavat varsinaisen työnhaun vasta tämän jälkeen. Kun sopiva mahdollisuus löytyy, tekoäly auttaa tulkitsemaan työpaikkailmoitusta ja arvioimaan, miten työnhakijan tausta suhteutuu ilmoituksen vaatimuksiin.
Hakemusvaiheessa tekoälyä hyödynnetään toistuvissa tehtävissä, kuten hakemusasiakirjojen luonnostelussa ja räätälöinnissä. Tämä vähentää merkittävästi yksittäisen hakemuksen vaatimaa työmäärää ja mahdollistaa huomattavasti aiempaa useampien hakemusten lähettämisen. Työnhakua pidetään etenkin uransa alkuvaiheessa olevien keskuudessa usein määrällisenä pelinä: turhautumista kuvataan lähetettyjen hakemusten määrän kautta, ja onnistumisenkin uskotaan usein edellyttävän suurta määrää hakemuksia. Alhaiset vastausprosentit lisäävät painetta lähettää entistä enemmän hakemuksia, ja työnantajat puolestaan vastaavat kasvaneeseen hakemusmäärään lisäämällä automaattista seulontaa. Kun kirjalliset dokumentit eivät enää riitä erottamaan hakijoita toisistaan, työnhakijat etsivät vaihtoehtoisia tapoja tavoittaa työnantajia sekä uusia keinoja osoittaa osaamistaan ja motivaatiotaan.
Muuttuvien käyttäytymismallien tarkastelun lisäksi opiskelijat tekivät laajan markkinakartoituksen ja perehtyivät viimeaikaiseen teknologiseen kehitykseen tunnistaakseen työnhaun tulevaisuutta muovaavia ulkoisia tekijöitä. Näiden pohjalta he kehittivät yrityksen käyttöön kuusi uskottavaa tulevaisuusskenaariota.
Skenaariot suunniteltiin strategisen ajattelun työkaluiksi, ja ne rakentuivat kolmen kysymyksen varaan: Muuttavatko tekoälyä hyödyntävät alustat rekrytointia rakenteellisella tasolla, ja miten työnantajapuolen infrastruktuuri kehittyy niiden rinnalla? Mistä työnhaku ja mahdollisuuksien etsiminen alkaa, ja kuka hallitsee käyttöliittymää, josta työnhakija lähtee liikkeelle? Millaisia signaaleja työnantajat puolestaan hyväksyvät hakijoiden osaamisen näytöiksi, kun kirjalliset dokumentit menettävät kykynsä erotella hakijoita toisistaan?
Opiskelijoiden mukaan skenaarioita rakennettaessa oli tärkeää huomioida myös keskeiset epävarmuustekijät, jotka voivat ohjata työnhaun tulevaisuutta hyvin erilaisiin suuntiin. Yksi esimerkki on dataekosysteemin avoimuus, joka määrittää, kuinka tiiviisti eri järjestelmät voivat integroitua toisiinsa. Toinen on se, kuinka paljon päätösvaltaa työnhakijat ovat tulevaisuudessa valmiita luovuttamaan tekoälyä hyödyntäville työkaluille.
Loppuraportissa koottiin yhteen havaitut käyttäytymismuutokset, tunnistetut ulkoiset muutostekijät ja markkinoiden kehityskulut sekä niihin perustuvat tulevaisuusskenaariot visuaalisine havainnollistuksineen. Lisäksi raportissa esitettiin niihin liittyviä suosituksia Alma Careerille.
Opiskelijat esittelivät tulokset projektin ohjausryhmälle elokuun lopussa, minkä jälkeen heidät kutsuttiin Alma Careerin johtoryhmän kokoukseen keskustelemaan havainnoista.
Johtoryhmä kuvasi loppuraporttia ja esitystä erittäin osuvaksi suhteessa yhtiön nykyisiin strategisiin kysymyksiin. ”Olin yllättynyt tämän työn käytännönläheisyydestä. Esitetyt näkökulmat kuvaavat vahvuuksiamme, heikkouksiamme ja mahdollisuuksiamme erittäin hyvin, ja tulokset ovat meille todella hyödyllisiä”, sanoo Vesa-Pekka Kirsi, Alma Careerin Executive Vice President.
”Projekti tarjosi selkeästi jäsennellyn näkemyksen sekä inspiroivia tulevaisuusskenaarioita siitä, miten työnhaku saattaa kehittyä AI-aikakaudella,” toteaa Alma Careerin Chief Growth Officer ja projektin omistaja Tuomas Mathews. ”Työn lopputulos vahvistaa ja selkeyttää entisestään Alma Careerin valitsemaa strategiaa, ja tulemme ehdottomasti hyödyntämään näitä näkemyksiä meneillään olevassa strategisessa suunnittelussamme ja kehitystyössämme.”
Opiskelijoille uuteen toimialaan perehtyminen ja lukuisten toisiinsa kytkeytyvien kehityskulkujen yhdistäminen olivat projektin vaativin mutta samalla palkitsevin osa.
”Aivan uuteen toimialaan perehtyminen niin hyvin, että pystyy muodostamaan käytännönläheisiä näkemyksiä sen mahdollisesta kehityksestä, oli haastavaa, mutta samalla se oli kokemuksen paras osa. Nautin erityisesti keskusteluista alan asiantuntijoiden kanssa ja näiden kysymysten pohtimisesta yhdessä. Monet heistä sanoivat, että meille oli annettu poikkeuksellisen vaikea tehtävä, koska niin moni asia on vielä auki – mutta juuri se teki projektista niin mielenkiintoisen”, kertoo Pinja Ylä-Kotola.
”Mukana oli niin monia erilaisia vaikuttavia tekijöitä, että niiden välisten yhteyksien ymmärtäminen ja kokoaminen tulevaisuusskenaarioiksi oli kaikkein vaikeinta. Lähdet liikkeelle jostakin hahmottomasta ja luotat vain prosessiin, kunnes kokonaisuus lopulta hahmottuu”, sanoo Adil Hassan Khan.
”Tämä on ollut erittäin ajankohtainen ja merkityksellinen projekti. Tekoäly muuttaa huomattavan nopeasti tapaamme tehdä työtä ja olla vuorovaikutuksessa teknologian kanssa, mikä tekee tulevan ennakoinnista tärkeämpää kuin koskaan. Olen erittäin kiitollinen Alma Medialle siitä, että se antoi opiskelijoillemme näin monisyisen ja tulevaisuuteen suuntautuvan haasteen, ja erittäin ylpeä Pinjan ja Adilin kunnianhimoisesta ja harkitusta työstä”, sanoo Dina Myllymäki, lehtori ja projektin ohjaaja Kauppakorkeakoulusta.
Kauppakorkeakoulun Räätälöidyt opiskelijoiden yritysprojektit -konsepti on suunniteltu yrityksille tehtäviä tutkimus- ja selvitysprojekteja varten ja sen lähtökohtana ovat yrityksen tarpeet.
Kauppakorkeakoulun partneri vuodesta 2019 lähtien.
