Uutiset

Matka Antarktikselle: Kadonneita aluksia

Lu Liangliang lähettää viimeiset terveisensä Etelänmantereelta ennen paluutaan Suomeen. Osa 3/3.
SA Agulhas II
Tutkimus- ja huoltoalus SA Agulhas II. Arkistokuva.

Menetimme yhteyden itseohjautuvaan sukellusveneeseen AUV 9 15. tammikuuta sen tehdessä koesukellusta jäälautan alla. Etsintä alkoi ja laivamme ryhtyi avaamaan itselleen väylää monivuotisen, 6–10 metriä paksun jään läpi. AUV 9:stä aiemmin saamiemme tietojen mukaan jään paksuus oli enimmillään jopa 20 metriä.

Remotely operated vessel reaches for AUV underwater
Kauko-ohjattava alus yrittää tarttua uppoavaan AUV 9:ään.

Laiva oli murtanut jäätä jo tovin kun AUV 9:n signaali ilmaantui. Pelastustehtävän työkaluksi valittu kauko-ohjattava alus (ROV) lähetettiin etsimään ja noutamaan kadonnutta sukellusvenettä. AUV 9:n löytämiseen ei kulunut kauaa, mutta sen pelastaminen oli jo vaikeampi tehtävä: sukellusvene oli alkanut upota meren pohjaan.

Useiden yritysten jälkeen itseohjautuva sukellusvene saatiin vihdoin takaisin laivan kannelle 19. tammikuuta. 

Map of the investigation sites.
Kairaus-, CTD- ja ROV-koepaikat Larsen C:n itäpuolella. Kuva: Weddell Sea Expedition 2019

Tutkimustyöt jatkuivat AUV 9:n löytymisen jälkeen aina 27. tammikuuta asti. CTD-mittauksia ja pohjakairauksia tehtiin Larsen C -jäähyllyn ympäristössä ja kauko-ohjattavaa sukellusvenettä käytettiin merenpohjassa elävien suhteellisen tuntemattomien eliöiden tutkimiseen.

AUV 9 pääsi myös takaisin vesille tutkimaan toista jäälauttaa 24. ja 26. päivä, samalla kun teimme kenttätyötä lautan pinnalla. Merenpohjan tutkimiseen tarkoitettu AUV 7 teki myös koesukelluksen tänä aikana.

King George Island.
Kuningas Yrjön saari.

27. tammikuuta Agulhas II suuntasi kohti tutkimusmatkailija Ernest Shackletonin aluksen Endurancen uppoamispaikkaa. Sitä ennen jouduimme kuitenkin käymään Kuningas Yrjön saarella, sillä ROV:n painerunko oli vaurioitunut sukelluksessa ja sen korjaamiseen tarvittiin puuttuvia tarvikkeita.

Saavuimme Kuningas Yrjön saarelle 1. helmikuuta. Osa tutkijaryhmästä jätti laivan tässä vaiheessa. Odottaessamme tarvikkeiden toimitusta meillä oli aikaa käydä maissa.

Saarella sijaitsee monia eri maiden tutkimusasemia – vierailimme Chilen ja Venäjän asemilla. Kävelin itse vähän kauemmas käydäkseni myös kiinalaisella Great Wall -tutkimusasemalla.

The crane of the Agulhas II is used to break free of ice.
Laivan nosturia käytetään jään murtamiseen.

Kuningas Yrjön saarta ympäröi sankka sumu, joka teki tarvikkeiden toimittamisesta saarelle erittäin vaikeaa. Aikataulusyistä emme voineet jäädä enää odottamaan ja lähdimme kohti Endurancen uppoamispaikkaa helmikuun 5. päivän illalla.

Purjehdimme ensin täydellä nopeudella kunnes kohtasimme jäätä 8. helmikuuta. Seuraava päivä oli sumuinen ja Agulhas II juuttui jäihin melkein 18 tunniksi ennen kuin pääsimme jatkamaan matkaa.

Seals in the moon pool of Agulhas II.
Muutama hylje vierailee laivan pohjassa olevassa altaassa etsiessämme kadonnutta sukellusvenettä.

Ohitimme Endurancen uppoamispaikan (68°39’S 52°26’W) 10. helmikuuta noin kello 5.30 (UTC).

AUV 7 lähetettiin kohti merenpohjaa etsimään laivan hylkyä. Tarkoituksena oli murtaa alueen jääpeitettä laivalla ja seurata sukellusveneen reittiä, jotta voisimme varmistaa ettei se eksyisi.

Muutaman alustavan yhteydenoton jälkeen emme kuitenkaan saaneet enää yhteyttä AUV 7:ään – se oli kadonnut. Agulhas II jatkoi jään murtamista etsiessämme sukellusvenettä todennäköisimmistä paikoista, mutta signaalia ei enää löytynyt.

13. helmikuuta etsinnät keskeytettiin ja lähdimme alueelta vaikeutuvien jääolojen pakottamana.

Weddell Sea Expedition 2019 sign at the Endurance wreck site
Weddell Sea Expedition 2019 -tiimin nimikirjoitukset.

Pääsimme irti paksuista jäistä 14. helmikuuta ja pysähdyimme jäälautalle keräämään lisää jäänäytteitä ja ottamaan ryhmäkuvia.

17.–18. helmikuuta raivonneesta myrskystä selvittyämme saavuimme takaisin Penguin Buktalle 20. päivä. Odotamme nyt laivan lastaamista ja matkustajia Etelä-Afrikan tutkimusasemalta. Lähdettyämme teemme vielä yhden täydennyspysähdyksen Etelä-Georgian saarella, jonka jälkeen jatkamme retkemme päätepisteeseen Kapkaupunkiin. Arvioitu saapumispäivä on 15. maaliskuuta.

Weddell Sea Expedition 2019 on ollut unohtumaton kokemus. Tutkimusmatkalla mukana ollut ryhmä on ollut erinomainen ja olemme keränneet paljon arvokasta tutkimusaineistoa. Nyt matkan lähestyessä loppuaan haluan sydämellisesti kiittää kaikkia niitä aaltolaisia, jotka tukivat ja auttoivat minua matkan kanssa.

Kiitän etenkin professori Pentti Kujalaa, Teemu Päivärintaa, professori Arto Visalaa, Andrei Sandrua, Jakke Kulovettä, Riitta Särkisilta-Lundbergiä ja kaikkia kollegoja meritekniikan ja arktisen tekniikan tutkimusryhmässä. Odotan kovasti paluuta Suomeen.

Liangliang Lu
Penguin Bukta, Etelämanner
20. helmikuuta 2019

Tarina tähän asti

Lue lisää Lu Liangliangin osallistumisesta Etelämantereen tutkimusmatkalle ja aiheeseen liittyvästä tutkimuksesta Aalto-yliopistossa.

Doctoral student Lu Liangliang in Aalto Ice Tank

Lu Liangliang matkalla Etelämantereelle

Mielenkiinto laivojen suorituskykyä ja turvallisuutta kohtaan vie nuoren tutkijan yhteen maailman syrjäisimmistä kolkista.

Uutiset
iceberg

Matka Antarktikselle: Jäämaailma

Osa 1/3. Lu Liangliang jättää Kapkaupungin taakseen ja matka Antarktikselle alkaa.

Uutiset
Emperor penguins

Matka Antarktikselle: Penguin Bukta ja Larsen C

Osa 2/3. Lu Liangliang raportoi Antarktikselta uuden vuoden alussa.

Uutiset
Experiment at the Aalto Ice Tank

Meritekniikka ja arktinen tekniikka

Ryhmämme tutkimus keskittyy laivojen ja rakenteiden toimintaan sekä tavallisissa että ääriolosuhteissa. Tutkimuksemme pohjautuu merikuljetusten turvallisuuteen sekä meriympäristön risteilyalusten matkustajille tarjoamiin kokemuksiin.

Konetekniikan laitos
  • Julkaistu:
  • Päivitetty:
Jaa
URL kopioitu

Lue lisää uutisia

Annika Järvelin and Hanna Castrén-Niemi have spent three weeks at three different clinics in Helsinki. Photo: Otto Olavinen, Biodesign.
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Neuvola täyttää sata vuotta – tutkijat selvittävät, miten neuvolan seuraavan vuosisadan tarpeisiin voitaisiin vastata terveysteknologiaa hyödyntäen

Tutkijat selvittävät sitä, miten neuvolan seuraavan vuosisadan tarpeisiin voitaisiin vastata Stanfordin yliopistosta lähtöisin olevien Biodesign-menetelmien keinoin.
Elias Rantapuska, photo by Evelin Kask
Yhteistyö, Tutkimus ja taide Julkaistu:

OP Ryhmän Tutkimussäätiöltä 1,2 miljoonaa euroa kolmen suomalaisyliopiston tutkimushankkeelle

Laadukasta tutkimusta ei synny ilman kallista tutkimusdataa ja ihmisiä, toteaa rahoitusalan ja rahoitusinstituutioiden tutkimushanketta Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulussa johtava professori Elias Rantapuska.
students and a book shelf
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Välillisten verojen rooli kasvaa globaalisti

Välillisten verojen tarkoitus on paitsi fiskaalinen eli varojen kerääminen valtion kassaan, myös kulutuksen ohjaaminen halutulla tavalla joko keppiä tai porkkanaa käyttäen.
Professori Monika Österberg.
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Professori Monika Österbergin tiimille Vaikuttavuussäätiön rahoitus biopohjaisten pakkausmateriaalien kehittämiseen

Kemian tekniikan korkeakoulun professori Monika Österbergin tiimin saamassa rahoituksessa Aalto-yliopisto ja Kemira tutkivat mahdollisuuksia kehittää täysin biopohjaisia pakkausmateriaaleja ja vähentää näin muovin käyttöä pakkausteollisuudessa.