Uutiset

Kuka määrittelee taidekokemuksen?

Aalto-yliopiston tilaaman tutkimuksen kautta kerättiin tietoa Väre-rakennuksen ja Kauppakorkeakoulun tilojen käyttäjien kokemuksista rakennuksissa olevasta julkisesta taiteesta. Kävijätutkimus toteutettiin ensimmäistä kertaa.
Lotta Mattilan teos Leijonanosa Väre-rakennuksessa lähikuvassa
Lotta Mattilan Leijonanosa-teos kiehtoo ohikulkijoita Väre-rakennuksessa. Kuva: Aalto-yliopisto / Mikko Raskinen

Aalto-yliopisto on ensimmäinen yliopisto Suomessa, joka on sitoutunut julkisen taiteen prosenttiperiaatteeseen. Prosenttiperiaate on taidehankintojen rahoitusmalli, jossa noin prosentti rakennushankkeen määrärahasta käytetään taiteeseen. Aalto toimii merkittävänä taiteiden tukijana ja taiteen alan työnantajana. 

Yliopisto tilasi kävijätutkimuksen Väre-rakennuksen ja Kauppakorkeakoulun rakennusten julkisiin taidekokoelmiin liittyen. Tutkimus toteutettiin ensimmäistä kertaa Aallossa.  Julkisen taiteen kävijätutkimusta ja tilojen käyttäjien kokemuksia kartoittavaa tutkimustyötä on tehty hyvin vähän niin Suomessa kuin kansainvälisestikin. Tutkimuksen toteutti Aallon alumni ja taiteen maisteri Anni Avela

Jos tilassa ei ole taidetta, se on vain tilaa. Taide tekee siitä erityisen.

Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu, akateeminen henkilöstö
Kauppakorkeakoulussa on pohjakerroksen lisäksi kolme ylempää kerrosta
Nanna Suden Sensitive World -teos ja Tuomo Saalin On the Edge -teos auttavat myös suunnistamaan Kauppakorkeakoulun rakennuksessa. Kuva: Aalto-yliopisto / Mikko Raskinen

Tutkimuksella kartoitettiin, millaisia merkityksiä kyseisten rakennusten tilojen käyttäjät antavat yliopiston julkiselle taiteelle ja minkälainen suhde tilojen käyttäjillä ja tiloissa nähtävällä taiteella on.  

Koetaanko kaikki julkisen tilan taideteokset samalla tavalla? Ja miten ympäröivä tila vaikuttaa teoksen kokemiseen? Kuinka tärkeäksi yliopiston tiloissa oleva taide koettiin ja kiinnitettiinkö siihen ylipäätään huomiota?

Millaisissa tilanteissa taide tuli kohdatuksi tilojen käyttäjien arjessa? 

Taide voi samaan aikaan innoittaa ja ahdistaa, miellyttää ja häiritä 

Tutkimusaineiston oli yllättävän laaja ja monipuolinen. Aineisto kerättiin kyselytutkimuksen ja ääneenajattelu-menetelmää hyödyntävinä tutkimushaastatteluina. Kyseessä oli laadullinen tutkimus, jonka kyselyyn vastasi 307 henkilöä ja haastatteluihin osallistui 11 vastaajaa.  

Tutkimuksen mukaan yliopiston julkinen taide koetaan merkitykselliseksi. Kyselyyn vastanneista 94 prosenttia piti hyvin tai melko tärkeänä sitä, että yliopiston tiloissa on taidetta.

Mä kiinnitän tähän huomiota joka päivä, koska kun mä kävelen tästä ohi, niin se aina vähän kolahtaa seinään siitä ilmavirrasta.

Kauppakorkeakoulu, muu henkilöstö, teoksesta Tuomo Saali, On the Edge
Grönlund-Nisunen's piece Insight as seen from below
Tommi Grönlundin ja Petteri Nisusen Insight-teoksen tavoitteena on tarjota tasa-arvoinen näkymä eri puolille Väre-rakennuksen aulaa. Kuva: Aalto-yliopisto / Mikko Raskinen

Vain prosentti vastaajista koki, ettei taide ole lainkaan tärkeää yliopiston tiloissa. Rakennuksissa olevat taidekokoelmat koettiin osin merkitykseltään hyvin konkreettisina, arjen toimintoihin liittyvinä, ja osin abstrakteina, mielikuvia rakentavina asioina. 80 prosenttia vastaajista kertoi huomioivansa taidetta jonkin verran tai paljon liikkuessaan koulun tiloissa. Korkeakoulun tiloissa oleva teos voi toimia samalla sekä tiloissa suunnistamisen apuna että yliopiston arvojen viestittäjinä.

Taide herätti vastaajissa monenlaisia tunteita liittyen tilaan ja siellä työskentelemiseen. Teokset muun muassa inspiroivat, luovat viihtyisyyttä, muistuttavat yliopiston arvoista ja ideologioista, tuovat perspektiiviä, kohottavat mielialaa ja tarjoavat hengähdyshetkiä arkeen sekä auttavat jäsentämään ajatuksia. Toisaalta ne myös häiritsevät, ovat ahdistavia, luovat levottomuutta, ovat tiellä ja aiheuttavat hämmennystä.

Innostun aina, kun kuljen ohi Väreen kolmannessa kerroksessa olevan valtavan leijonapatsaan ohi.

Muu henkilöstö
A close-up of Kirsi Kaulanen's piece Lumen inside Väre building
Kirsi Kaulasen LUMEN-teoksen yksityiskohdat tuovat esiin uhanalaisia kasvilajeja. Kuva: Aalto-yliopisto / Mikko Raskinen

Taide tunnistettiin kuuluvaksi, mutta siitä ei tiedetty paljon 

Tutkimukseen osallistujien vastauksista oli siten nähtävissä erilaisia tapoja lähestyä julkista taidetta. Taiteella nähtiin olevan itseisarvo, tilallinen arvo ja henkinen arvo.  

Tutkimukseen osallistuneet kokivat tuntevansa Aallon julkisen taiteen heikosti, eivätkä he tienneet juurikaan yliopiston kokoelmatyön periaatteista. Merkittävimpinä syinä tähän nousi puutteelliseksi koetut teostiedot korkeakoulujen tiloissa sekä vastaajien epätietoisuus siitä, mistä taidekokoelmiin liittyvää tietoa olisi haettavissa, ja onko sitä ylipäätään tarjolla.  

Ulkona Väreen länsipuolella kaiteen päällä oleva metallinen ruttu. En tykkää siitä. Se näyttää valtavalta roskalta.

Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulun opiskelija, teoksesta Lauterbach, Kreutzstrasse
Gloria Lauterbach's piece Kreutzstrasse on the wall next to Väre
Gloria Lauterbachin Kreutzstrasse-teos on muotoiltu paikan päällä Väre-rakennuksen ja Kauppakorkeakoulun rakennuksen vieressä olevan muurin päälle. Teos jäljentää Niklas-myrskyn repimää kattoa. Kuva: Aalto-yliopisto /

Vastaajilla oli myös toiveita kokoelmien suhteen. Kolme toivotuinta ominaisuutta yliopiston julkiselle taiteelle olivat esteettinen miellyttävyys, tunnelman luominen sekä ajatusten herättäminen. Lisäksi toivottiin, että työt ovat Aallon opiskelijoiden, alumnien, muiden taiteilijoiden sekä mahdollisesti myös taidetta harrastavien teoksia.

Tällä hetkellä Aallon taidekokoelmien teokset ovat pääosin Aallon opiskelijoiden, alumnien ja muiden taiteilijoiden tekemiä.  

Kauppakorkeakoulu päärakennus aula Stage Kirsi Kivivirta Kuva: Mika Huisman
Kirsi Kivivirran Stage-teos sijaitsee Kauppakorkeakoulun pääovien luona. Kuva: Mika Huisman

Tutkimuksen avulla kartoitettiin kokemuksien lisäksi muutostarpeita

Tutkimus tuotti myös ehdotuksia jatkotoimenpiteille. Teoskyltit koettiin usein puutteellisiksi tai vaikeasti löydettäviksi, ja myös osa teoksista koettiin tilallisesti vaikeasti saavutettaviksi. Jopa 83 prosenttia vastaajista kertoi haluavansa tietää enemmän teoksista sekä kokoelmista. Tavoitteena onkin, että kaikista yliopiston taidekokoelmista viestitään laajemmin erilaisissa kanavissa. Mahdollisuuksien mukaan järjestetään sekä virtuaalisia että fyysisiä taidekierroksia kampuksella. 

Taidetta on mukava ihmetellä opintojen tauoilla, vaikkei siitä mitään ymmärräkään.

Kauppakorkeakoulun opiskelija
Kauppakorkeakoulu Saana Murtti Disappearance 2 Kuva: Mikko Raskinen
Saana Murtin Disappearance 2 -teos käsittelee ihmisten välistä vuorovaikutusta. Kuva: Aalto-yliopisto / Mikko Raskinen

Kokoelmista tuotetut katalogit olivat jääneet yleisön saavuttamattomiin, eikä suurin osa vastaajista ollut sellaista nähnyt taikka edes kuullut niistä. Jokaisesta kokoelmasta on tuotettu katalogi, joita löytyy muun muassa aula- ja taukotiloista. Katalogeille etsitään nyt lisää fyysisiä sijainteja sekä tapoja tuoda ne paremmin myös kävijöiden tietoon verkossa. 

Kävijätutkimuksen oppeja hyödynnetään myös tulevien taidekokoelmien hankintojen kohdalla. Aalto julkisti tammikuussa kaikille taiteilijoille avoimen kilpailun ja kutsukilpailun, joilla pyritään löytämään poikkeuksellisia ja toteuttamiskelpoisia ehdotuksia taideteoksista, jotka sijoittuvat eri tiloihin Aalto-yliopisto Works –kortteliin.

Taidekokoelma tuo mainetta koululle ja teokset kertovat koulun ja paikan kulttuuriarvoista. Ne myös haastavat ajattelua.

Vierailija

Lisätietoja 
Outi Turpeinen, erityisasiantuntija, näyttelyt ja taide
[email protected]
 
Lue lisää julkisesta taiteesta Aalto-yliopiston kampuksella ja toimipisteissäAalto Works -korttelin kaksi julkisen taiteen kilpailuaKaikille taiteilijoille avoin julkisen taiteen kilpailun sivusto

 
Lue Julkisen taiteen monet kasvot Aalto-yliopistossa - tilojen käyttäjien kokemuksia julkisesta taiteesta Väreessä ja Kauppakorkeakoulussa -kävijätutkimuksen raportti alta.

Lue lisää

Renata Jakowleff «Blue» 2017, 190 x 160 x 40 cm, glass and steel, assembled Photo: Mikko Raskinen

Julkiset taidekokoelmat Aalto-yliopistossa

Koko Aallossa esitettävän julkisen taiteen tavoitteena on luoda elävä ympäristö maailman kokemiselle erilaisista näkökulmista ja mielikuvituksen, intuition ja tutkimisen omaksumiselle.

Tutkimus ja taide
Kreutzstrasse by Gloria Lauterbach. Image: Mikko Raskinen / Aalto University

Julkinen taide herättää ja houkuttaa

Aalto-yliopisto on sitoutunut taiteen prosenttiperiaatteeseen ensimmäisenä suomalaisena yliopistona.

Uutiset
Aalto_university_Väre_artworks_Lumen_2018_photo_mikko_raskinen

Global Equality -taidekokoelma Väreessä

Kukin yksittäinen Väreen taideteos muistuttaa meitä taiteen mahdista ja kyvystä tutkia ja paljastaa erilaisia sosiokulttuurisia ilmiöitä ja luonnonilmiöitä.

Tutkimus ja taide
School of Business - Image by Mikko Raskinen

Human Approach -taidekokoelma Kauppakorkeakoulussa

Taiteen prosenttiperiaatetta noudattavan kokoelman teemana on Human Approach.

Tutkimus ja taide
  • Julkaistu:
  • Päivitetty:
Jaa
URL kopioitu

Lue lisää uutisia

Aalto_University_ARTS_Summer_School_2022_International_students_photo_Mikko_Raskinen_029 (1).jpg
Yliopisto Julkaistu:

Monet ulkomaalaiset opiskelijat jäävät mielellään töihin Suomeen

Työharjoittelupaikan tarjoaminen kansainväliselle osaajalle on hyvä ensikosketus yritykselle monikulttuurisuuteen.
.
Yliopisto Julkaistu:

Aalto-yliopiston kesäkoulun hakuaika kesän 2023 kursseille alkaa

Kesäkoulun kurssivalikoimasta 2023 löytyy viisi kandidaattitason kurssia ja kolme maisterivaiheen kurssia, ja ne on suunnattu niin poikkitieteelliselle ja kansaiväliselle osallistujakunnalle.
Utuinen ihmishahmo näyttää kävelevän pois päin, varjo heijastuu vaalealle pinnalle
Tutkimus ja taide, Opinnot, Yliopisto Julkaistu:

Maisteriopiskelijoiden näyttely Suomen valokuvataiteen museossa

Valokuvataiteen pääaineen maisteriopiskelijoiden MoA in Photography 23 -näyttely on esillä 12. maaliskuuta asti.
Nainen rannalla tuulisella säällä hymyilee, taustalla meri kuohuaa
Nimitykset, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Professori Ranja Hautamäki: ”Monimuotoinen kaupunkiluonto on keskeinen tekijä hyvinvoinnin ja hiilinielujen lisäämiseksi”

Maisema-arkkitehtuurin professori ratkoo ilmastonmuutoksen hillintää ja kaupunkiluonnon hiilinieluja koskevia kysymyksiä.