Uutiset

Julkinen taide herättää ja houkuttaa

Aalto-yliopisto on sitoutunut taiteen prosenttiperiaatteeseen ensimmäisenä suomalaisena yliopistona.
Kreutzstrasse by Gloria Lauterbach. Image: Mikko Raskinen / Aalto University
Gloria Lauterbach, ”Kreutzstrasse”, 2018. Kuva: Mikko Raskinen / Aalto-yliopisto

Pääkuva: Gloria Lauterbach, ”Kreutzstrasse”, 2018. Kupari, teräs, koivu. Kreutzstrasse on kopio kuparisesta kattoelementistä, jonka voimakas myrsky repi alas kirkon katolta Zürichissä, Sveitsissä, 2015. Katon jäännökset on luotu uudestaan ja niiden seasta nousee koivun taimi.

Prosenttiperiaate on taidehankintojen rahoitusmalli, jossa noin prosentti rakennushankkeen määrärahasta käytetään taiteeseen. 

Aallossa periaatetta sovelletaan niin uudisrakentamiseen, peruskorjauksiin kuin täydennys-ja infrarakentamiseen. Taidehankinnat tehdään joko ostamalla valmiita taideteoksia, tilaamalla paikkasidonnaisia taideteoksia tai järjestämällä taidekilpailu. 

Hankittavalle julkiselle taiteelle on laadittu strategia ja visio, jotka pohjautuvat yliopiston strategiaan. Toiminta on suunnitelmallista ja järjestelmällistä. Peruskorjatulle Dipolille ja kahdelle kampuksen uudelle rakennukselle on määritelty omat teemansa eli taidekonseptinsa. Niitä on hiottu yhdessä rakennusten käyttäjien – yliopiston henkilöstön ja opiskelijoiden – kanssa. 

Dipolin Radical Nature 

Yliopiston päärakennuksen Radical Nature -taidekokoelma koostuu yli 30 teoksesta, jotka jotka on valittu arkkitehtien Raili ja Reima Pietilän suunnittelmaan Dipoliin. 

Kokoelman nimi viittaa Dipolin villeihin ja vaihtelevan muotoisiin tiloihin, mutta myös ihmisten vastuuseen luonnon ja ympäristön hyvinvoinnista. Esimerkiksi taiteilija Renata Jakowleffin teoksessa tuhansien lasipisaroiden kimaltelevan kauneuden taustalla on huoli merten saastumisesta. 

Taiteilijat ovat Aalto-yliopiston alumneja ja edustavat useita eri taiteenaloja. Valtaosa teoksista on nimekkäiltä pitkän linjan valokuvataiteilijoilta, kuten Elina Brotherus, Jorma Puranen, Ulla Jokisalo ja Ilkka Halso. Paikkakohtaisia, erityisesti Dipoliin suunniteltuja teoksia on kolme: Hans-Christian Bergin kineettinen akryyli-installaatio Color Space – Color Lensing Blind, Renata Jakowleffin lasiteos Blue sekä Inni Pärnäsen vanerinen seinäornamentti Keto

Aalto-yliopisto Väre Grönlund Nisunen INSIGHT Kuva: Mikko Raskinen
Tommi Grönlund ja Petteri Nisunen, ”Insight”, 2018. Kuva: Mikko Raskinen / Aalto-yliopisto

Peiliä, alumiinia, ruostumatonta terästä, sähkömoottorit. Insight tarjoaa alati muuttuvia näkökulmia katsojalle korostaen sitä, miten ympäristön voi nähdä eri tavoin ja miten yksikään tavoista ei ole muita parempi.

Väreen Global Equality 

Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulun uudisrakennuksen, Väreen, taidekokoelman teemat tuovat esille suomalaista tasa-arvoa mutta painottavat myös korkeakoulun vahvaa kansainvälisyyttä. 

Konseptissa korostuu taiteen merkitys yhteiskunnallisen keskustelun herättäjänä. 

Teosten aiheet käsittelevät muun muassa erilaisia identiteettejä, kansallisuuksia ja pakolaisuutta sekä sukupuolisuutta ja seksuaalisuutta. Työt ovat lähtökohtaisesti rohkeita ja puhuttelevia, koska ne sijoittuvat erityisesti taidealan nykyisten ja tulevien ammattilaisten tarkasteltaviksi. 

Teoksia on runsaat 25. Mukana on teoksia alumneilta, entisiltä professoreilta sekä opiskelijoilta. Materiaalien skaala on laaja: tekstiilitaidetta, keramiikkaa, valokuvaa, maalauksia, piirroksia ja veistoksia. Myös mediataide pääsee esille vaihtuvissa näyttelyissä infotauluilla ja näyttelytiloissa. 

Paikkakohtaisia teoksia on kolme: Tommi Grönlundin ja Petteri Nisusen installaatio Insight, Kirsi Kaulasen teräsveistos Lumen sekä opiskelija Gloria Lauterbachin veistos Kreutzstrasse, joka sijaitsee Väreen ja Kauppakorkeakoulun rakennuksen viereisessä betonimuurissa. 

Aalto-yliopisto Mikko Raskinen Lumen Väre
Kirsi Kaulanen, ”Lumen”, 2018. Kuva: Mikko Raskinen / Aalto-yliopisto

Laser-leikattua ja ruostumatonta terästä. Lumen yhdistää kovan teknologian luontoon ja naisellisuuteen. Paikkasidonnainen teos on yhteydessä arkkitehtoniseen tilaan venymällä lattiasta kattoon ja se lisääkoristeita muutoin suoriin linjoihin.

Kauppakorkeakoulun Human Approach 

Taiteen keinoin halutaan luoda uutta identiteettiä ja sujuvoittaa sitä suurta muutosta, joka syntyy Kauppakorkeakoulun siirtyessä Helsingin Töölöstä Espoon Otaniemeen. 

Korkeakoulun toiminnan ydinajatus on ihmisten välinen vuorovaikutus, ja sitä myös taidekonsepti kuvastaa. Se kunnioittaa historiaa, mutta katse on tulevaisuudessa. Esimerkiksi taiteilija Kirsi Kivivirran valkoisesta posliinisavesta valmistettavan teoksen materiaali viittaa Kauppakorkeakoulun entisen päärakennuksen julkisivun reliefiin. Teoksen nimi on Stage, ja sen tunnelma on lavastuksenomainen. Teos kuvaa paikkaa, joka antaa puitteet ihmisten ja ajatusten kohtaamiselle. 

Teksti: Paula Haikarainen

Artikkeli on julkaistiin alun perin joulukuussa 2018 Aalto-yliopiston kampus -lehdessä.

Aalto-yliopiston kampuslehti

Kampuksen kehittämisen julkaisu tutkii mm. miltä Otaniemi näyttää vuonna 2050, vehreyden lisäämistä kampuksella ja miten startup-ekosysteemi toimii.

Lue koko lehti
Aalto-yliopiston kampus -lehden kannet journal covers
  • Päivitetty:
  • Julkaistu:
Jaa
URL kopioitu

Lue lisää uutisia

Poikkeustilanne-kuvitus
Kampus, Yliopisto Julkaistu:

Väliaikaiset liikennejärjestelyt Lämpömiehenkuja - Metallimiehenkuja

Uudet järjestelyt tulevat voimaan maanantaina 24.11.2025.
Kaksiosainen kuva: vasemmalla sateenkaaren värit liukuvärinä, oikealla tumma kiharahiuksinen nainen farkkupaidassa.
Yliopisto Julkaistu:

Sasha Spurná luo turvallisen tilan kohtaamiselle

100 sanaa -sarjassa Sähkötekniikan korkeakoulun opintoasioiden koordinaattori kertoo, miten hän edistää yhdenvertaisuutta, monimuotoisuutta ja inklusiivisuutta työssään.
Aalto Space student
Kampus, Yliopisto Julkaistu:

Esteettömät reitit Aalto Space -sovellukseen

Voit valita myös esteettömän reitin kampuksella navigointiin.
Apulaisprofessori Hannah Hook
Nimitykset Julkaistu:

Hannah Hook nimitetty kestävän maankäytön ja liikenteen suunnittelun apulaisprofessoriksi

Hannah Hook tutkii arkimatkustuksen vaikutuksia onnellisuuteen.