Kiia Einolan polku kohti energiatehokkaampien valaistusratkaisuiden väitöskirjatutkimusta rakentui osana Helvarin aktiivista yhteistyötä Aalto-yliopiston sähkötekniikan korkeakoulun kanssa. Opintojensa aikana Helvar oli tullut Kiialle tutuksi jo kursseilla, kun talotekniikka-alan kohtaamia konkreettisia haasteita ratkottiin yliopiston ja yrityksen yhteistyössä.
Keskustelut Helvarin kanssa tarjosivat Kiialle mahdollisuuden pohtia, mitkä tutkimusaiheet häntä itseään kiinnostaisivat, mutta samalla yhteistyö Helvarin kanssa valaisi hänelle myös, minkälaisia käytännön haasteita talotekninen teollisuudenala kohtaa tosielämässä.
"Keskustelin opintojeni aikana Helvarin edustajien kanssa erilaisista potentiaalisista haasteista, mihin alalla kaivattaisiin lisätutkimusta."
Väitöskirjayhteistyötä Helvarin kanssa hän kuvailee tutkimusta rikastuttavaksi.
"Mielestäni yhteistyö Helvarin kanssa on ollut mahdollisuus tuoda tutkimusta lähemmäksi oikean maailman kohtaamia käytännön ongelmia ja samalla saan arvokasta työkokemusta."
Maisteriopintojensa aikana Einola sai kesätöitä talotekniikan alalta, mikä vaikutti merkittävästi siihen, miksi hän päätyi tekemään väitöskirjaansa talotekniikan alalle.
"Päätyminen talotekniikan väitöskirjatutkijaksi on ensinnäkin sattumien summa, mutta olen myös aina luottanut vahvasti sisäiseen intuitiooni."
Kiia Einola, Älyrakennusten tohtoriopiskelija”Ihmiset viettävät valtavan osan elämästään erilaisissa rakennuksissa. Rakennukset tulisi olla suunniteltu ennen kaikkea meille ihmisille, ja siksi niiden pitäisi tukea hyvinvointia ja olla saavutettavia kaikille.”
Taloteknisiä järjestelmiä hyödynnetään liian vähän
Vaikka energiatehokkuus on talorakentamisessa jatkuvasti esille noussut teema, rakennuksia ja taloteknisiä järjestelmiä hyödynnetään vielä varsin energiatehottomasti. Esimerkiksi monissa vanhemmissa julkisissa rakennuksissa valaistusta ohjataan edelleen kytkimillä tai ajastimilla.
"Tutkin, miten valaistuksen talotekniset järjestelmät olisivat energiatehokkaampia ja miten muun muassa valaistusjärjestelmistä saatavaa käyttöastedataa voitaisiin hyödyntää muissakin sovelluksissa."
Rakennuksissa on yleistyvissä määrin valtavasti erilaisia järjestelmiä, jotka keräävät käyttäjistä muodostuvaa dataa. Tätä dataa voidaan valaistuksen ohjauksen lisäksi hyödyntää muun muassa ilmastoinnin ohjaukseen tai toimistotilojen mitoitukseen. Valaistuksen ohjausjärjestelmät ovat tässä mielessä kiinnostava tutkimuskohde, sillä niiden yhteydessä on usein valmiiksi tiheä liikeanturiverkosto. Tiheä anturiverkosto mahdollistaa tarkemman kuvan rakennuksen käyttöasteesta, vaikkei tarkkaa ihmismäärää tiedettäisikään.
”Koska vietämme suurimman osan ajastamme sisätiloissa, väitöskirjani aihe koskettaa merkittävästi meitä kaikkia. Löytäessäni väitöskirjani aiheen tiesin heti, että aihe on liian relevantti tutkimatta jättämiseksi.”
Einola on tällä hetkellä tohtoriopintojensa puolivälissä, mutta mitä sitten valmistumisen jälkeen?
"Toivoisin työskenteleväni talotekniikan teollisuudenalalla. En sulje ovia akateemisen maailman urapolusta, mutta tunne tällä hetkellä on pitkän opintopolun päättyessä, että teollisuusmaailman tarjoamat mahdollisuudet kiinnostaisivat."
Talotekniikka 2030 -konsortion marraskuussa 2023 lanseeraama visio käynnisti toimialan uuden aikakauden. Miksi visio on nyt tarpeen, miten se vaikuttaa koko rakentamisalaan, ja mikä tärkeintä, miten sen tavoitteet saavutetaan? Granlundin toimitusjohtaja Pekka Metsi avaa näkemyksiään näihin polttaviin kysymyksiin.
Talotekniikka 2030 -ryhmän perustamisen pontimena oli rakentamisen muutos yhä teknisemmäksi ja siitä seuraava tarve muuttaa vakiintuneita toimintatapoja ja talotekniikan asemaa. Talotekniikan rooli rakentamisen arvoketjussa -tutkimus pureutui näihin ydinkysymyksiin. Haastattelimme tutkimuksen tekijöitä.
Talotekniikan osuus rakentamisessa on kasvanut merkittävästi, mutta läheskään kaikkia sen mahdollisuuksia ei ole vielä hyödynnetty. Talotekniikka 2030 vastaa haasteeseen tutkimuksen ja kokeilujen avulla.
Tutkijoiden ja yritystoimijoiden yhteenliittymä, joka määrittää toimialaa uudistavan vision ja edistää sen toteutumista tutkimuksen ja nopeiden kokeilujen avulla.
Lahjoitus älykkään talotekniikan ja älyrakennusten opetukseen ja tutkimukseen on vauhdittanut alan kehitystä ja innostanut uusia opiskelijoita.
