Miljoonarahoitus uuden sukupolven koneteknologian kehittämiseen – tavoitteena tuottavuusloikka useilla vientialoilla

Kolmivuotisessa tutkimushankkeessa kehitetään uuden sukupolven koneteknologioita, jotka mahdollistavat kitkattomamman, luotettavamman ja energiatehokkaamman koneiden toiminnan eri teollisuussektoreilla. BEST-hanke (Better bearing, seal and vibration technology) on saanut kahden miljoonan euron rahoituksen Business Finlandilta.

’Projektistamme tekee erityisen kiinnostavan sen poikkeuksellinen vaikuttavuus useilla teollisuudenaloilla samanaikaisesti. Kehittämiämme tiiviste-, laakerointi- ja vaimennusteknologioita voidaan soveltaa aina meri- ja paperiteollisuudesta elektroniikkateollisuuteen ja energian varastointiin’, kertoo projektia johtava mekatroniikan apulaisprofessori Raine Viitala Aalto-yliopistoninsinööritieteiden korkeakoulusta.

Hanke toteutetaan tiiviissä yhteistyössä yrityskumppaneiden kanssa: mukana ovat Kongsberg Maritime, Valmet, Tiivistetekniikka, Tiivistekeskus, Rosendahl Nextrom, Vibrol, Teraloop ja Veturi-hankkeensa kautta osallistuva Wärtsilä. Tavoitteena onkin synnyttää paitsi uutta tietoa, myös konkreettisia prototyyppejä ja kaupallistettavia ratkaisuja. Uuden tekniikan avulla voidaan edistää merkittävästi esimerkiksi suomalaisen konepajateollisuuden vihreää siirtymää, digitalisaatiota ja kasvua uusien tuotteiden, lisensoinnin ja palveluinnovaatioiden kautta.

’Tiivistys, kitka ja värähtely asettavat vaatimuksia lähes kaikille mekaanisille järjestelmille. Ne näkyvät esimerkiksi koneiden korkeana energiankulutuksena, tiheänä huoltoaikatauluna ja puutteellisena suorituskykynä. Uutta tekniikaa kehittämällä voimme parantaa tuotannon tehokkuutta sekä pienentää sen ympäristövaikutuksia’, Viitala sanoo.

Esimerkiksi paperin ja kartongin valmistuksessa haasteena ovat valtavasti energiaa kuluttavat kuivausprosessit. Tulistetulla höyryllä toimiva kuivaus voisi tuoda merkittäviä energiasäästöjä, mutta ainoastaan hyvin tiivistettynä, mihin nykytekniikka ei pysty. BEST-hankkeessa tutkitaan mahdollisuutta käyttää höyrykuivaimien tiivistämiseen kaasulaakereita, joita varten kehitetään 3D-tulostuspohjaista valmistusmenetelmää.

Meriteollisuudelle puolestaan etsitään ratkaisuja moottoreiden värähtelyn vaimentamiseksi. Nykyisten vaimennusteknologioiden haastajaksi kehitetään kotimaista vaijereihin perustuvaa eristintä, jonka kilpailuvaltti on matala kustannustaso ja vähäisempi huollon tarve.

’Samasta vaimenninratkaisusta on hyötyä myös jäänmurtajissa, joissa voimansiirtokomponentit kuormittuvat esimerkiksi aluksen potkurin osuessa murrettavaan jäähän. Hankkeen ulkopuolellekin jää vielä useita sovelluskohteita’, Viitala toteaa.