Uutiset

Kasvipohjainen kemikaali osoittautui fossiilisia tehokkaammaksi metallien jalostuksessa

Selluloosaan pohjautuva yhdiste on uusiutuva ja myrkytön. Se myös nopeuttaa metallien rikastusprosessia ja vähentää muiden kemikaalien käyttöä.
Copper mineral concentrated after flotation. Image: Nina Pulkkis
Vaahdotuksella saatua kuparirikastetta. Kuva: Aalto-yliopisto / Nina Pulkkis

Maaperästä louhittuja metalleja tarvitaan lähes kaikkialla arjessamme, mutta niiden tuotanto kuormittaa raskaasti ympäristöä. Metalleja rikastetaan eli erotetaan muusta maa-aineesta yleisesti vaahdotusprosessilla, jossa käytetään fossiilisista raaka-aineista valmistettuja kemikaaleja.

Aalto-yliopiston tutkijat ovat kehittäneet uuden selluloosapohjaisen yhdisteen, joka voi korvata perinteiset vaahdottajakemikaalit. Selluloosa on kasvien soluseinien rakennusaine, jonka osuus esimerkiksi suomalaisten puiden kuivapainosta noin 40 prosenttia. Uusi yhdiste onkin uusiutuva, biohajoava ja myrkytön. Lisäksi se on tehokkaampi kuin nykyiset kaupalliset menetelmät.

Idean kehittänyt Aalto-yliopiston professori Rodrigo Serna sanoo, että metallien ja muiden mineraalien rikastamisessa on käytetty vuosikymmeniä samankaltaisia kemian teknologiaa.

”Halusimme löytää näille kemikaaleille kestävämpiä vaihtoehtoja, joten kokeilimme laboratoriossa selluloosajohdannaista, jolla on sopivia kemiallisia ominaisuuksia. Oli melkoinen yllätys, kun jo ensimmäisissä kokeissa uusi yhdiste alkoi tuottaa enemmän mineraalia kuin perinteiset menetelmät”, hän kertoo.

Vaahdotuksessa murskatun malmin, veden ja kemikaalien sekoitukseen synnytetään ilmakuplia, joihin mineraalit kiinnittyvät. Näin syntyy vaahto, josta mineraalit kerätään. Erilaiset kemikaalit säätelevät vaahdon muodostumista tai vaikuttavat mineraalien pintaominaisuuksiin niin, että ne tarttuvat ilmakupliin.

Selluloosapohjainen yhdiste osoittautui monella tapaa tehokkaammaksi kuin nykyisin käytetyt vaahdottajakemikaalit. Se erottaa enemmän mineraaleja ja nopeuttaa prosessia sekä toimii vakaammin, sillä se ei ole yhtä herkkä käsiteltävän seoksen pH-arvon vaihteluille. Se myös vähensi sinkin käsittelyssä mineraalien pintarakenteeseen vaikuttavan kokoojakemikaalin tarvetta.

Uutta teknologiaa on tutkittu laboratoriossa kuparia ja sinkkiä sisältävillä malmeilla, ja sen toimintaa on pilotoitu koetehtaalla. Sitä on kokeiltu myös kuparin erottamiseen pieniä mineraalimääriä sisältävissä rikastusjätteessä. Parhaillaan tutkijat testaavat teknologiaa kullan rikastamiseen.

Mineraalivarannot ehtyvät

CellFroth-nimen saaneelle teknologialle on haettu patenttia, ja seuraavaksi tiimin tavoitteena on tutkia sen kaupallistamismahdollisuuksia. Teollisessa mittakaavassa uusi teknologia vaatisi tehtailta vähemmän kapasiteettia ja kemikaalien käyttöä. Sillä voidaan myös käsitellä materiaaleja, joissa on pienempiä mineraalipitoisuuksia. Tulevaisuudessa mineraalivarantojen ehtyessä joudutaan prosessoimaan suurempia massoja huonolaatuisia malmeja.

”Kaivosalalla on suuri paine kehittää ympäristöystävällisempiä toimintatapoja. Samaan aikaan niiden täytyy parantaa tuottavuuttaan, kun raaka-aineiden tarve kasvaa ja varannot köyhtyvät. Näiden ei tarvitse olla ristiriidassa keskenään”, Rodrigo Sernasanoo.

Projekti on saanut rahoitusta Business Finlandin Research to Business (entinen TUTLI) -ohjelmasta.

Tutkimusartikkelit Aalto-yliopiston tutkimusportaalissa

  • Päivitetty:
  • Julkaistu:
Jaa
URL kopioitu

Lue lisää uutisia

Alex ja Lucie Lampen
Yhteistyö, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Vaatimattomista oloista vuorineuvokseksi – visionäärin viimeinen lahja elää Aalto-yliopistossa

Lampénien testamenttilahjoitus tukee Aalto-yliopiston kemiantekniikan opiskelijoita ja tulevaisuuden osaajia stipendien avulla. Vuorineuvos ja kemiantekniikan diplominsinööri Aleksander Lampén oli suomalaisen puunjalostusteollisuuden sekä selluloosateollisuuden merkittävä edelläkävijä. Hänen perintönsä edistää edelleen kansainvälistymistä ja korkealaatuista tutkimusta biotuotetekniikan alalla. Lahjoitus Aalto-yliopistolle on vaikuttava sijoitus koulutukseen, innovaatioihin ja yhteiskunnan uudistamiseen.
Nainen läpinäkyvässä kuplatuolissa kirkkaan Made in Aalto University -kyltin vieressä hämärässä tilassa
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Kuusi Aallon alaa ylsi maailman sadan parhaan joukkoon ShanghaiRankingin vertailussa

Vertailussa tarkastellaan muun muuassa tutkimuksen laatua ja vaikuttavuutta, huippututkimusta sekä kansainvälistä yhteistyötä.
Hymyilevä tummahiuksinen nainen silmälaseissa tummissa vaatteissa, sisätilassa, tausta epätarkka.
Mediatiedotteet, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Väitös: Elokuvaohjaaja ei johda vain visiota – myös luova ryhmä tarvitsee johtamista

Hanna Maylettin väitöstutkimus tunnistaa elokuvaohjaajan taiteellisessa johtajuudessa kaksi toisiinsa kietoutuvaa ulottuvuutta: teoksen sisällön sekä työryhmän sosiaalisten prosessien säätelyn.
Paluumuuttajat 1
Tutkimus ja taide Julkaistu:

”Paluumuuttajat”: Miksi Amplit ja Jatke palasivat Building 2030:n ytimeen

Kaksi Building 2030 -konsortion pitkäaikaista jäsentä palasi entistä vahvemmin yhteiseen kehitystyöhön. Kysyimme Jatkeen kehitysjohtajalta Sakari Aaltoselta ja Amplitin hallituksen puheenjohtajalta Jan Hellmanilta, miksi paluu tapahtuu juuri nyt ja mitä he odottavat yhteistyöltä.