Uutiset

Tutustu meihin: Apulaisprofessori Rodrigo Serna

Apulaisprofessori Rodrigo Sernan tavoitteena on löytää uusia tapoja tuottaa riittävästi raaka-aineita nyky-yhteiskunnallemme.
assistant professor rodrigo serna photo by lasse lecklin
Rodrigo Serna. Image: Lasse Lecklin.

Kuka olet ja mitä teet?

Nimeni on Rodrigo Serna ja olen mineraalien prosessoinnin ja kierrätyksen apulaisprofessori. Tutkimusalaani kuuluu mineraalien muuntaminen käytettäviksi tuotteiksi sekä arvokkaiden materiaalien hyödyntäminen jätteistä. Tavoitteeni on löytää uusia tapoja suunnitella raaka-aineiden tuotantoa ympäristövaikutusten minimoimiseksi.

Tutkimme paljon vaahdotusta, eli prosessia, jossa ilmakuplia käytetään erottamaan arvokkaat mineraalit hyödyttömistä materiaaleista. Prosessi ei ole yksinkertainen: jotta mineraalit kiinnittyvät kupliin, meidän on tehtävä niistä vettähylkiviä, eli meidän on muutettava mineraalien pintaominaisuuksia. Lisäksi meidän on muutettava kuplien pintaominaisuuksia, jotta ne ovat riittävän vahvoja mineraalien kuljettamiseen. Kaiken tämän lisäksi mukana olevien epäpuhtauksien pintaominaisuudet on pidettävä muuttumattomina, jotta ne erottuvat puhtaasti päätuotteesta.

Mikä on tutkimusryhmäsi tavoite?

Päätavoitteemme on löytää uusia tapoja tuottaa riittävästi raaka-aineita nykyaikaiselle yhteiskunnallemme. Raaka-aineiden tuottaminen on erittäin haastavaa, ja meidän on tuotettava niitä tavalla, joka on kestävä ja jolla on vähemmän vaikutuksia planeetalle. Emme voi kaivaa metalleja maasta ikuisesti, koska nämä ovat uusiutumattomia luonnonvaroja. Siksi meidän on löydettävä tapoja parantaa kaivoksissa jo käytettäviä prosesseja sekä edistää uusien kierrätysjärjestelmien suunnittelua.

Kuinka sinusta tuli Aallon apulaisprofessori? 

Tohtorikoulutuksen jälkeen työskentelin Saksassa kemian alan yritys BASF:ssa. Pidin teollisuudessa työskentelystä ja se opetti minulle paljon, mutta pidin ajatuksesta, että akateeminen vapaus antaisi mahdollisuuden tutkia haluamiaan asioita. Teollisuudessakin voi tehdä mielenkiintoista tutkimusta, mutta se on väistämättä suunnattu yrityksen tarpeisiin.

Kuulin avoimesta asemasta Aalto-yliopistossa. Pidän todella tästä maasta ja ajattelin, että Aalto olisi mielenkiintoinen työpaikka. Tämä on ihanteellinen työpaikka minulle, koska voin toteuttaa omia tieteellisiä tavoitteitani ja minulla on mahdollisuuksia tehdä yhteistyötä monien osaamisalueiden asiantuntijoiden kanssa.

Mikä on mielenkiintoisin asia tutkimusalallasi?

Tällä hetkellä minusta on mielenkiintoista, että alalla kehitetään oikeita ja hyödyllisiä kierrätystekniikoita sähköistymiseen siirtymisen helpottamiseksi. Yritämme esimerkiksi ottaa käyttöön uusia malleja ja parametreja, joilla voidaan mitata akkujen ja elektroniikkajätteen kierrätysprosessien tehokkuutta kiertotalouden näkökulmasta.

Lisäksi vihreän kemian hyödyntäminen kaivostoiminnassa kiinnostaa minua. Kaivostoimintaa pidetään erittäin konservatiivisena alana, koska se tarvitsee kemiaa alhaisin kustannuksin. Tämä johtuu kaivosten valtavasta laajuudesta ja tarpeesta tehdä kaivostoiminnasta kannattavaa. Nyt kaivosalan täytyy alkaa kuitenkin parantamaan prosessejaan, koska kaivostoiminta ei ole kestävää. Meidän on lähestyttävä kaivosalaa tavalla, jolla on vähemmän ympäristövaikutuksia.

Mikä mieleenpainuvin asia, joka on tapahtunut työskennellessäsi Aallossa?

Eräs jännittävä asia, joka tapahtui jonkin aikaa sitten, liittyy juuri vihreän kemian käyttöön mineraalien käsittelyssä. Suunnittelimme joitakin laboratoriokokeita, jossa testattiin selluloosakomponenttien hyödyntämistä vaahdotuksessa prosessin ympäristöystävällisyyden lisäämiseksi. Kokeet teki kesäharjoittelija.

Kokeen aikana minua pyydettiin tulemaan paikalle katsomaan, koska kukaan ei tiennyt, mitä oli tekeillä. Yleensä vaahdotuksella saadaan ohut kerros kuplia, mutta nyt kerros oli todella paksu ja tuotti paljon enemmän mineraaleja kuin tavalliset vaahdotusmenetelmät. Se oli erittäin jännittävää, koska testasimme vihreän kemian sovellusta, joka paransikin prosessia. Tuolloin haasteena oli ymmärtää, miksi näin tapahtui ja voidaanko sama toistaa. Olemme tutkineet aihetta jonkin aikaa, ja nyt olemme kehittäneet tutkimuksen pohjalta tuotteen, jolla on kaupallista potentiaalia.

Mitä kertoisit lukiolaiselle tutkimusalueestasi?

Kertoisin lukiolaisille, että jos he ovat kiinnostuneita maailman ja korkean teknologian tulevaisuudesta, heidän täytyy alkaa miettiä raaka-aineiden tarvetta. Tuo tarve kasvaa jatkuvasti, ja tarvitsemme yhä monimutkaisempia materiaaleja. Raaka-aineiden tuotantoon liittyy erittäin mielenkiintoista tekniikan osaamista, ja nykyisten toimintatapojen parantamiseen tarvitaan myös jännittäviä tieteellisiä löytöjä. Jos haluat olla merkittävässä roolissa maailmassa, kannattaa alkaa kehittää raaka-aineita tuotannon tapoja ja tehdä niistä tehokkaampia, kestävämpiä ja sosiaalisesti vastuullisempia.

 

Haastattelun teki Mikaela Kumlin, joka oli kesätyöntekijänä Kemian tekniikan korkeakoulussa.

  • Julkaistu:
  • Päivitetty:
Jaa
URL kopioitu

Lue lisää uutisia

Ruoantuotantovyöhykkeet
Mediatiedotteet, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Tuore tutkimus: Ilmastonmuutos uhkaa jopa kolmannesta maailman ruoantuotannosta  

Ilmastonmuutos voi vaikuttaa rajusti Suomenkin luontoon ja ekosysteemeihin, Jos hiilidioksidipäästöjen kasvu jatkuu entisellään.
Särkyvää-keramiikka näyttely EMMA-museossa toukokuu2021_elokuu2022_kuva_Ari KArttunen_EMMA_2021
Yhteistyö, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Keramiikka haastaa ajattelemaan EMMA-museossa

Juuri avautunut näyttely pohtii ihmisen suhdetta keramiikkaan, saveen ja ympäristöönsä.
Nainen, kannettava, tabletti ja vihko. Kuva: Aalto-yliopisto / Kalle Kataila
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Mitä opimme koronakriisistä sopimusoikeudellisesti?

Professori Kari Hopun mukaan koronakriisi on saattanut sopimussuhteissa aiheuttaa ylivoimaisen esteen tai liikavaikeuden kriteerit täyttävän tilanteen.
Eveliina Peltola. Photo: Lassi Savola.
Nimitykset, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Eveliina Peltola: Matematiikka on kaunista siksi, että siinä kaikki järjestyy luonnollisella tavalla

Matematiikka on apulaisprofessori Eveliina Peltolan mukaan universaali kieli, johon pitää päästä sisään ennen kuin sitä voi käyttää.