Aalto-yliopiston tutkijat paljastavat tunteiden kartat kehossa
Tunteiden avulla mielemme ja kehomme toiminta muuntuvat vastaamaan ympäristössä havaitsemiamme haasteita. Tällaiset kehon toiminnan muutokset ovat tärkeä osa tunnekokemusta: Esimeriksi jännitys saattaa tuntua kipristyksenä vatsan pohjassa kun taas rakastuminen saattaa tuntua lämpiminä aaltoina koko kehossa. Aalto-yliopiston tutkijoiden uusimmat tulokset osoittavat, kuinka tunteet kirjaimellisesti koetaan kehon välityksellä.
Tutkimuksessa havaittiin, että kaikki yleisimmät tunteet aiheuttavat voimakkaita tuntemuksia kehossa, ja että eri tunteet aiheuttavat keskenään erilaisia kehollisia tuntemuksia. Tunteisiin liittyvät keholliset tuntemukset olivat myös samanlaisia eri kulttuureissa (esimerkiksi Suomessa ja Taiwanissa), mikä osoittaa että tunteet ovat biologisesti määräytyneitä, lajinkehityksessä syntyneitä selviytymismekanismeja.
"Tunteisiin liittyvät kehon ja mielen muutokset valmistavat meidät reagoimaan tehokkaasti erilaisiin ympäristön uhkiin mutta toisaalta myös myönteisiin tapahtumiin kuten sosiaaliseen kanssakäymiseen. Omien kehon tilojen tunnistaminen aiheuttaa todennäköisesti meille tietoisen tunnekokemuksen, kuten esimerkiksi kokemuksen siitä että olemme iloisia", kertoo professori Lauri Nummenmaa Aalto-yliopistosta.
"Tuloksilla on laajaa merkitystä tunteiden ja niiden kehollisen perustan ymmärtämiselle. Toisaalta tulokset auttavat ymmärtämään erilaisia tunne-elämän häiriötiloja, ja tarjoavat uudenlaisia mahdollisuuksia niiden diagnostiikkaan."
Tutkimus toteutettiin Internet-pohjaisena kyselytutkimuksena, johon osallistui yli 700 henkilöä Suomesta , Ruotsista ja Taiwanista. Osallistujille tuotettiin erilaisia tunnetiloja, jonka jälkeen heitä pyydettiin värittämään tietokoneella esitetyistä ihmiskehoista alueet, joiden toiminnan he kokivat heikkenevän tai voimistuvan.
Tutkimusta ovat rahoittaneet Euroopan tiedeneuvosto (ERC), Suomen Akatemia ja Aalto-yliopisto (aivoAALTO-projekti).
Yhdysvaltain tiedeakatemia julkaisi 30.12.2013 Proceedings of The National Academy of Sciences of The United States of America (PNAS)-tiedejulkaisussaan.
Alkuperäisjulkaisu:
http://www.pnas.org/content/early/2013/12/26/1321664111.full.pdf+html?with-ds=yes
Lisätietoja:
Professori Lauri Nummenmaa
Aalto-yliopisto ja Turun PET-keskus
lauri.nummenmaa@aalto.fi
p. 050 431 9931
Tutkija Enrico Glerean
Aalto-yliopisto
enrico.glerean@aalto.fi
p. 050 594 3377
Lue lisää uutisia
Vaatimattomista oloista vuorineuvokseksi – visionäärin viimeinen lahja elää Aalto-yliopistossa
Lampénien testamenttilahjoitus tukee Aalto-yliopiston kemiantekniikan opiskelijoita ja tulevaisuuden osaajia stipendien avulla. Vuorineuvos ja kemiantekniikan diplominsinööri Aleksander Lampén oli suomalaisen puunjalostusteollisuuden sekä selluloosateollisuuden merkittävä edelläkävijä. Hänen perintönsä edistää edelleen kansainvälistymistä ja korkealaatuista tutkimusta biotuotetekniikan alalla. Lahjoitus Aalto-yliopistolle on vaikuttava sijoitus koulutukseen, innovaatioihin ja yhteiskunnan uudistamiseen.
Kuusi Aallon alaa ylsi maailman sadan parhaan joukkoon ShanghaiRankingin vertailussa
Vertailussa tarkastellaan muun muuassa tutkimuksen laatua ja vaikuttavuutta, huippututkimusta sekä kansainvälistä yhteistyötä.
Väitös: Elokuvaohjaaja ei johda vain visiota – myös luova ryhmä tarvitsee johtamista
Hanna Maylettin väitöstutkimus tunnistaa elokuvaohjaajan taiteellisessa johtajuudessa kaksi toisiinsa kietoutuvaa ulottuvuutta: teoksen sisällön sekä työryhmän sosiaalisten prosessien säätelyn.