Helsingin yliopistollinen sairaala HUS (ulkoinen linkki)
Pitkäaikainen kumppanuus yhdistää tutkimuksen, kliinisen hoidon ja innovaatiotoiminnan.
Aallon terveys- ja hyvinvointitutkimuksessa tarkastellaan ihmisen terveyden ja toimintakyvyn biologisia ja hermostollisia perusteita sekä kehitetään diagnostiikan, hoidon, kuntoutuksen ja ennaltaehkäisyn tarpeisiin laitteita, biomateriaaleja, molekyylijärjestelmiä ja tekoälymenetelmiä. Lisäksi tarkastellaan, miten digitaaliset ja rakennetut ympäristöt, palvelut, työpaikat, markkinat ja julkinen politiikka muovaavat terveyttä ja hyvinvointia.
Pitkäaikainen yhteistyö HUSin ja Helsingin yliopiston kanssa kytkee tutkimukseen kliinistä asiantuntemusta, terveydenhuollon toimintaympäristöjä ja käytännöstä nousevia tutkimuskysymyksiä. Kokonaisuus yhdistää lääketieteen ja teknologian edistysaskeleet arjen olosuhteisiin, jotka tukevat terveyttä ja hyvinvointia.
Tutustu seitsemään liitännäiseen painopistealueeseen ja keskeisiin laitoksiin.
Mittaus- ja stimulaatiomenetelmillä tutkitaan havaintojen, kielen, muistin ja sosiaalisen vuorovaikutuksen hermostollista perustaa sekä sitä, miten nämä toiminnot muuttuvat sairauksissa. Aallon tutkijoiden työssä verkkokalvon neurotiede, MEG-, EEG- ja MRI-menetelmät, laskennallinen ja koneoppimiseen perustuva mallinnus sekä kohdennettu aivostimulaatio (esimerkiksi TMS) täydentävät toisiaan. Tämä neuroteknologinen kokonaisuus edistää neurologisten, psykiatristen ja kehityksellisten häiriöiden biomarkkereiden tunnistamista sekä diagnostiikan, hoidon ja kuntoutuksen kehittämistä.
Lääkinnällisillä laitteilla voidaan mitata elimistön toimintaa, tukea hoitoa ja edistää kuntoutusta sekä sairaalassa että arjessa. Aallon tutkimuksessa biosensorit ja fysiologisten signaalien käsittely yhdistyvät ultraääniteknologiaan, lääketieteelliseen kuvantamiseen, potilaskohtaisiin implantteihin, kirurgisiin instrumentteihin ja kuntoutusrobotiikkaan. Osaamista hyödynnetään vieridiagnostiikassa, avustavien teknologioiden kehittämisessä ja sairaalan ulkopuolisessa terveydentilan seurannassa. Ainetta lisäävällä valmistuksella tehdään potilaan anatomiaan sovitettuja implantteja ja muita ratkaisuja.
Materiaaleja suunnitellaan molekyylitasolla niin, että ne voivat tunnistaa sairauksia, kuljettaa lääkkeitä ja geenejä kohdennetusti sekä tukea kudosten korjaantumista ja uusiutumista. Aallon tutkimuksessa hyödynnetään DNA-nanoteknologiaa, proteiineja sekä nano- ja biopohjaisia materiaaleja. Tutkimuksessa kehitetään biosensoreita, lääkeaineiden ja geenien kuljetukseen tarkoitettuja järjestelmiä, implantteja, hydrogeelejä ja kudosteknologian tukirakenteita. Sovellukset ulottuvat vieridiagnostiikasta ja regeneratiivisesta lääketieteestä syöpähoitoihin ja haavanhoitoon.
Aallossa tekoälyn perustutkimus ja terveyssovellukset kehittyvät rinnakkain. Kliiniset ja biolääketieteelliset kysymykset ohjaavat uusien koneoppimismenetelmien, bayesilaisten tilastomenetelmien ja laskennallisten mallien kehittämistä. Tutkimuksessa hyödynnetään tekoälyyn perustuvaa lääketieteellisten kuvien analyysia, biosignaaleja ja puheaineistoja sekä molekyyli-, potilas- ja väestöaineistoja. Menetelmiä hyödynnetään diagnostiikassa, täsmälääketieteessä, epidemiologiassa ja kliinisen päätöksenteon tukena. Generatiivisella tekoälyllä suunnitellaan lisäksi uusia lääkeaihioita, proteiineja ja vasta-aineita.
Sähkötekniikan ja automaation laitos
Teknologian mahdollisuuksien lisäksi digitaaliseen terveyteen ja hyvinvointiin vaikuttavat ihmisten kokemukset ja tavat käyttää teknologiaa. Aallon tutkimuksessa tarkastellaan ihmisen ja tietokoneen vuorovaikutusta (HCI), potilastietojärjestelmiä ja digitaalisia terveyspalveluja (eHealth). Lisäksi tutkitaan verkkokäyttäytymistä, digitaalista työtä ja teknologian hyvinvointivaikutuksia. Saavutettavuus sekä ihmiskeskeinen ja osallistava suunnittelu ohjaavat omahoitoa tukevien ratkaisujen, henkilökohtaisen terveysteknologian, sosiaalisten robottien, pelien ja virtuaaliympäristöjen kehittämistä eri käyttäjäryhmien ja ammattilaisten tarpeisiin.
Terveyteen ja hyvinvointiin vaikuttavat myös paikat, joissa ihmiset asuvat, ikääntyvät, työskentelevät ja saavat hoitoa. Aallossa terveydenhuollon arkkitehtuuri ja osallistava kaupunkisuunnittelu kytkeytyvät terveellisten rakennusten ja laadukkaiden sisäympäristöjen sekä turvallisen juomaveden ja jätevedenkäsittelyn tutkimukseen. Tutkimuksessa tarkastellaan sairaaloiden tilojen ja hoitoprosessien yhteyttä, esteetöntä ja käyttäjien erilaiset tarpeet huomioon ottavaa asumista, kotona ikääntymistä sekä liikkumista tukevia asuinalueita ja palauttavia viherympäristöjä. Rakennusten teknistä toimivuutta tutkitaan erityisesti ilmanvaihdon, tartuntariskien, lämpöolosuhteiden ja materiaalien näkökulmasta.
Arkkitehtuurin laitos
Palvelujen, resurssien, markkinoiden ja kannustimien järjestäminen vaikuttaa potilaisiin, ammattilaisiin ja terveysjärjestelmien toimivuuteen. Aallon tutkimuksessa terveydenhuollon operatiivinen johtaminen, terveystaloustiede sekä työelämä ja työhyvinvointi muodostavat kolme toisiaan täydentävää näkökulmaa. Terveyspalveluissa tutkitaan hoitopolkuja, resurssien kohdentamista, hankintoja, logistiikkaa, sairaaloiden tuottavuutta ja päätösanalyysia. Taloustieteellinen tutkimus tarkastelee lääkemarkkinoita ja sääntelyä sekä työttömyyden ja taloudellisen eriarvoisuuden vaikutuksia terveyteen. Työelämätutkimus keskittyy merkitykselliseen työhön sekä siihen, miten digitalisaatio ja työelämän muutokset vaikuttavat kuormitukseen, palautumiseen ja hyvinvointiin. Tutkimusta tehdään usein yhdessä organisaatioiden kanssa.
Etsitkö tutkimusosaamista, kumppania yhteishankkeeseen, ympäristöä pilotille tai sopivaa väylää Aallon terveys- ja hyvinvointitutkimukseen? Avaintutkimusaluepäällikkömme auttaa löytämään oikeat tutkijat, laitokset, tutkimusympäristöt ja yhteistyömuodot.
Menestys erittäin kilpailluissa eurooppalaisissa ja suomalaisissa rahoitushauissa sekä harvinaiset akateemiset tunnustukset osoittavat Aallon terveys- ja hyvinvointitutkimuksen korkeaa laatua. Yhdessä ne osoittavat tieteen eturintaman tutkimuksen kytkeytyvän Aallossa kliiniseen, yhteiskunnalliseen ja taloudelliseen vaikuttavuuteen.
Suomen Akatemian lippulaivaohjelma tukee pitkäjänteisiä osaamiskeskittymiä, joissa korkeatasoinen tutkimus yhdistyy tiiviiseen yhteistyöhön sekä taloudelliseen ja yhteiskunnalliseen vaikuttavuuteen. Aalto on osa kolmea terveyteen ja hyvinvointiin liittyvää lippulaivaa ja koordinoi Finnish Center for Artificial Intelligence (FCAI) -lippulaivaa.
Euroopan tutkimusneuvosto rahoittaa kunnianhimoista tieteen eturintaman tutkimusta. Rahoituksesta kilpaillaan Euroopan laajuisesti, ja tieteellinen laatu on ainoa arviointiperuste. Tämän avaintutkimusalueen tutkijoilla on kolme käynnissä olevaa ERC-rahoitettua hanketta.
Business Finlandin Näytönpaikka-rahoitus tukee rohkeita ja laajoja tutkimusavauksia, jotka rakentavat tulevien kasvualojen osaamista ja avaavat pitkän aikavälin reittejä yhteiskunnalliseen ja kaupalliseen hyödyntämiseen. Kahdessa hankkeessa, joista Aalto johtaa toista, keskitytään terveydenhuollon tekoälyyn ja kuvantamiseen.
Lue lisää vuoden 2026 Näytönpaikka-rahoituksen saaneista hankkeista
Strategisen tutkimuksen neuvosto (STN) rahoittaa yhteiskunnallisesti merkittävää ja vaikuttavaa korkeatasoista tiedettä. Tutkimuksen avulla etsitään konkreettisia ratkaisuja suuriin ja monitieteistä otetta vaativiin haasteisiin. Yhteistyö tiedontuottajien ja -hyödyntäjien välillä on oleellista. Ohjelmat ovat 3–6-vuotisia.
Lue lisää Aalto-yliopistolle myönnetystä Strategisen tutkimuksen neuvoston rahoituksesta
Alla olevat tutkijat ovat saaneet harvinaisen kansallisen tai Aalto-yliopiston akateemisen tunnustuksen. He edustavat neurotiedettä ja aivokuvantamista, funktionaalisia materiaaleja sekä terveystaloustiedettä. Tasavallan presidentti myöntää tieteen akateemikon arvonimen erittäin ansioituneille tutkijoille. Suomalaisia arvonimen haltijoita voi olla kerrallaan enintään 16. Aalto-professorin kunnianimitys myönnetään poikkeuksellisen ansioituneelle Aallon professorille.
Aallon terveys- ja hyvinvointitutkimusta viedään käytäntöön pitkäjänteisellä kliinisellä yhteistyöllä, tarvelähtöisillä innovaatio-ohjelmilla sekä etenemällä kaupallisen potentiaalin arvioinnista tutkimuslähtöisiin yrityksiin. Alla olevat esimerkit kertovat, miten uusia teknologioita ja menetelmiä kehitetään kumppanien kanssa ja viedään lähemmäs käyttöä terveydenhuollossa ja arjessa.
Nämä aloitteet luovat rakenteita tutkijoiden, yritysten ja muiden kumppaneiden yhteistyölle. Ne tukevat tutkimukseen perustuvien ratkaisujen kehittämistä ja testaamista sekä niiden viemistä käytäntöön.
Pitkäaikaiset kumppanit tuovat tutkimukseen täydentävää osaamista, tosielämän toimintaympäristöjä, käyttäjiä sekä reittejä validointiin ja käyttöönottoon. Terveyden ja hyvinvoinnin alueella kliiniset ja alueelliset kumppanuudet mahdollistavat uusien lähestymistapojen kehittämisen ja validoinnin ympäristöissä, joissa hoitoa ja palveluja toteutetaan.
Pitkäaikainen kumppanuus yhdistää tutkimuksen, kliinisen hoidon ja innovaatiotoiminnan.
Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuksien rakentaminen terveysinnovaatioiden edistämiseksi.
Tutkimuslähtöiset yritykset vievät tutkimukseen perustuvaa tietoa ja teknologiaa käyttöön uusina tuotteina ja palveluina.
Safer bone surgery.
Soihtu DTx is developing an innovative digital therapy in the form of a video game to address the challenges of treating major depressive episodes.
Maculaser’s pioneering retinal treatment triggers the natural healing response of senescent cells with personalized heat exposure. Targeting disease prevention, we offer a patient-specific, non-damaging solution to retinal disorders affecting millions worldwide.
Research to Business -rahoitus auttaa tutkimusryhmiä selvittämään ennen yrityksen perustamista, voiko tutkimustuloksesta syntyä kannattavaa liiketoimintaa.
ORCA mullistaa tekonivelleikkauksen kehittyneellä kamera-avusteisella konenäköteknologialla.
Biopohjainen pinnoite, jolla saadaan sekä antimikrobinen vaikutus että vaadittu neste- ja liankestävyys yhdellä käsittelyllä.
”Revolutionising VR Gaming” -hanke tähtää liikepahoinvointia lievittävien, havaintoja muokkaavien VR-vuorovaikutus- ja visualisointitekniikoiden kaupallistamiseen. Tavoitteena on tuoda markkinoille osallistavia, terveyttä edistäviä ja kaupallisesti kannattavia VR-pelejä ja -sovelluksia, joita voidaan käyttää edullisilla laitteilla, kuten Meta Quest 3:lla, ja jotka on testattu yhteistyössä suomalaisten pelialan kumppaneiden kanssa.
Aallon terveys- ja hyvinvointitutkimus ulottuu kaikkien kuuden korkeakoulun laitoksille. Yhteiset keskukset, laboratoriot ja tutkimusinfrastruktuurit yhdistävät osaamista ja tarjoavat erikoistuneita tutkimusvalmiuksia organisaatiorajojen yli.
Alla olevien laitosten sivuilta löydät tutkimusryhmien ja asiantuntijoiden yhteystiedot sekä muuta relevanttia tietoa. Jos et tiedä, mistä aloittaa, ota yhteyttä terveyden ja hyvinvoinnin tutkimuksen avainalueen päällikköömme.
Yhteiset keskukset yhdistävät osaamista yli organisaatiorajojen, ja tutkimusinfrastruktuurit tarjoavat tutkimukseen erikoistuneita tiloja, laitteita ja palveluja.
Tutustu Aalto-yliopiston terveyden ja hyvinvoinnin alueen tuoreeseen tutkimukseen, yhteistyöhön ja tuloksiin.
Deepika Yadav aloitti äskettäin apulaisprofessorina Aalto-yliopiston tietotekniikan laitoksella. Hän erikoistuu ihmisen ja tietokoneen väliseen vuorovaikutukseen (HCI) sekä vuorovaikutussuunnitteluun terveyden ja hyvinvoinnin alalla.
Yang on yksi yhdeksästä Suomen ELLIS-instituuttiin liittyneistä ryhmänjohtajista.
Uuden ELLIS-ryhmänjohtaja Azade Farshadin tausta on konenäön ja generatiivisten mallien tutkimuksessa.
Hannah Hook tutkii arkimatkustuksen vaikutuksia onnellisuuteen.