Lukivaikeuden tutkiminen ja toteaminen: Jos epäilet itselläsi lukivaikeutta, kannattaa asiaa lähteä selvittämään.  

Oman ymmärryksen lisäämiseksi kannattaa ensin hyödyntää vaikkapa tätä itsearvioinnin työkalua: Oppimisvaikeuksien tunnistaminen. Perusteellisempi tapa lähestyä asiaa on ns. lukiseula (lisätietoa esimerkiksi: lukihero.fi/lukiseulat. 

Jos lukiseulan tulokset suosittavat tai sinulla on muuten perusteltu epäily lukivaikeudesta, voit hakeutua varsinaisiin lukivaikeustutkimuksiin. Luki-tutkimukseen voi päästä YTHS:n kautta tai hyödyntää yksityisiä palveluntarjoajia.  

Ammattilaisen tekemä tutkimus on tärkeä, jotta voidaan varmistaa lukivaikeuden olemassaolo ja tunnistaa, millainen tuki on tarpeen. Koetut lukemisen ja kirjoittamisen pulmat voivat johtua myös muista tekijöistä kuin varsinaisesta lukivaikeudesta, kuten esimerkiksi ADHD:stä. Jos lukeminen ja kirjoittaminen on haasteellista, myös ilman diagnoosia voi tukeutua digitaalisiin apuvälineisiin. Lisätietoa esimerkiksi: Datero.  

Aallon opiskelijana voit aina kysyä lisätietoja Aallon opinto- ja uraohjauspsykologeilta tai erityisopettajalta esim. Starting Point of Wellbeing drop-in ohjauksessa. 

Tietoa lukivaikeuden vaikutuksesta opiskeluun ja vinkkejä henkilökunnalle lukivaikeuden huomioonottamisesta opetuksessa ja ohjauksessa löydät täältä: Lukivaikeus | Aalto-yliopisto 

Jos epäilet itselläsi autismikirjon häiriötä, kannattaa asiaa lähteä selvittämään. Oman ymmärryksen lisäämiseksi kannattaa tutustua lisää aiheeseen esimerkiksi täällä:  

Autismikirjon häiriöt | Mielenterveystalo.fi 

Autismiliitto 

Mikäli epäilet itselläsi autismikirjon häiriötä, voit lähteä selvittämään asiaa terveydenhuollon, kuten YTHS:n tai työterveyden kautta. Terveydenhuollossa toteutetaan kehityksellisten neuropsykiatristen häiriöiden diagnostiikkaan ja hoidon tai kuntoutuksen suunnitteluun vaadittavia tutkimuksia. YTHS:llä ei kuitenkaan tehdä autismikirjon diagnostiikkaa, mutta yleislääkärillä on mahdollisuus tehdä tarvittaessa lähete erikoissairaanhoitoon. 

Vaikka ammattilaisen tutkimus on tärkeä oikean diagnoosin ja tuen tunnistamiseksi, voit tutustua myös itsenäisesti erilaisiin tukitoimiin ja löytää niistä apua arkeesi ja opintoihisi. Koetut oireet ja vaikeudet voivat johtua myös muista tekijöistä kuin neuropsykiatrisesta häiriöstä. Aallon opiskelijana voit aina kysyä lisätietoja Aallon opinto- ja uraohjauspsykologeilta tai erityisopettajalta esim. Starting Point of Wellbeing drop-in ohjauksessa.  

Tietoa autismikirjon häiriön vaikutuksesta opiskeluun ja vinkkejä henkilökunnalle autismikirjon huomioonottamisesta opetuksessa ja ohjauksessa löydät täältä: Autismikirjo | Aalto-yliopisto 

Jos epäilet itselläsi aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriötä (ADHD), kannattaa asiaa lähteä selvittämään. Oman ymmärryksen lisäämiseksi voit tutustua lisää aiheeseen esimerkiksi täällä:  

Perustietoa ADHD:stä | Mielenterveystalo.fi 

ADHD - YTHS 

Tervetuloa keskittymisvaikeuksien omahoito-ohjelmaan! | Mielenterveystalo.fi 

Mikä on hankinnainen keskittymisvaikeus? | Mielenterveystalo.fi 

Mikäli epäilet itselläsi esimerkiksi aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriötä (ADHD), otathan yhteyttä terveydenhuoltoon, kuten esimerkiksi YTHS:ään (yths.fi). YTHS tekee kehityksellisten neuropsykiatristen häiriöiden suhteen diagnostiikkaan ja hoidon/kuntoutuksen suunnitteluun vaadittavia tutkimuksia. ADHD:n diagnoosi voidaan tehdä ja tavanomainen hoito aloittaa YTHS:llä, jos diagnoosiin pääseminen ei edellytä esimerkiksi neuropsykologista tutkimusta tai jos ADHD:n lisäksi ei epäillä muita samanaikaisia neuropsykiatrisia häiriöitä.  

Vaikka ammattilaisen tutkimus on tärkeä oikean diagnoosin ja tuen tunnistamiseksi, voit tutustua myös itsenäisesti erilaisiin tukitoimiin ja löytää niistä apua arkeesi ja opintoihisi. Koetut oireet ja vaikeudet voivat johtua myös muista tekijöistä kuin neuropsykiatrisesta häiriöstä, kuten esimerkiksi kuormittavasta elämäntilanteesta, liian vähäisestä palautumisesta tai masennusoireista. Aallon opiskelijana voit aina kysyä lisätietoja Aallon opinto- ja uraohjauspsykologeilta tai erityisopettajalta esim. Starting Point of Wellbeing drop-in ohjauksessa.  

Tietoa aktiivisuuden ja tarkkaavuuden haasteiden vaikutuksista opiskeluun ja vinkkejä henkilökunnalle näiden huomioonottamisesta opetuksessa ja ohjauksessa löydät täältä: Aktiivisuuden ja tarkkaavuuden haasteet | Aalto-yliopisto 

Mielenterveyden ongelmat ovat yleisiä ja lähes jokainen kohtaa jossain vaiheessa elämänsä aikana jonkinlaista psyykkistä oireilua. Normaaliin elämään kuuluu monenlaisia psyykkisiä oireita, mutta hoitoon kannattaa hakeutua, mikäli oireet pitkittyvät, herättävät huolta tai vaikuttavat arjen toimintakykyyn. 

Voit halutessasi arvioida omaa psyykkistä vointiasi oirekyselyillä: Oirekyselyt | Mielenterveystalo.fi. Mikäli koet, että vointisi tai oireesi vaativat terveydenhuollon arviota tai hoitoa, ole yhteydessä YTHS:sään (yths.fi), hyvinvointialueesi terveydenhuoltoon, mahdolliseen työterveyteesi tai yksityisiin palveluntarjoajiin.  

Voit tutustua mielenterveyshäiriöihin ja -palveluihin lisää täällä:  

Mielenterveyden ongelmien varoitusmerkkejä – milloin huolestua? - Terveyskirjasto 

Mielenterveyspalvelut | Mielenterveystalo.fi 

Voit myös tutustua Aallon tietopaketteihin ja ohjeistuksiin täällä:  

Mielialahäiriöt | Aalto-yliopisto 

Ahdistuneisuus ja jännittäminen | Aalto-yliopisto 

Paniikkikohtaus ja paniikkihäiriö | Aalto-yliopisto 

Kriisitilanteet ja muu akuutti avuntarve 

Yhteystiedot kriisitilanteisiin ja muuhun akuuttiin avuntarpeeseen löydät täältä: https://www.aalto.fi/fi/opiskelijan-tukipalvelut/starting-point-of-wellbeing#14-mista-apua-ja-tukea-kriisitilanteissa-tai-muussa-akuutissa-avuntarpeessa- 

Haitallinen riippuvuus voi syntyä mihin tahansa toimintaan tai aineeseen, josta voi saada etenkin aluksi mielihyvää. Päihderiippuvuus voi liittyä alkoholiin, lääkkeisiin tai huumeisiin. Toiminnallinen riippuvuus taas voi kohdistua johonkin toimintaan, kuten esimerkiksi pelaamiseen tai sosiaalisen median käyttöön. Sekä päihde- että toiminnalliset riippuvuudet voivat aiheuttaa ongelmia eri elämänalueille. Riippuvuuksiin on tarjolla monenlaista tukea, kuten psykoterapeuttisia menetelmiä, lääkehoitoa ja vertaisryhmiä. 

Mikäli koet päihteidenkäytön tai jonkin pakonomaisen toiminnan ongelmalliseksi, voit varata ajan terveydenhuollosta, kuten YTHS:stä (yths.fi), jossa ongelmasi arvioinnin jälkeen tehdään hoitosuunnitelma yhteistyössä kanssasi.  Opiskeluterveydenhuollossa voidaan hoitaa osa päihde- ja toiminnallisista riippuvuuksista, mutta erityisesti vaikeampien riippuvuuksien kohdalla hoito tavallisesti ohjataan erikoissairaanhoitoon (päihde- tai riippuvuuspsykiatrian poliklinikat) tai päihdehuollon erityispalveluihin (esimerkiksi A-klinikat). Opiskeluterveydenhuollosta voit kuitenkin saada tarvittavan lähetteen hoitopaikkaan.  Huomaathan, että YTHS ei tarjoa päihdekuntoutusta eikä opioidiriippuvaisten korvaus- tai vieroitushoitoa tai muiden päihteiden käytön katkaisuhoitoa.  

Voit tutustua päihde- ja toiminnallisiin riippuvuuksiin, niiden hoitoon sekä eri tukitahoihin lisää täällä: 

Päihdehäiriöiden ja toiminnallisten riippuvuuksien hoito - YTHS 

Mistä apua? — Päihdelinkki 

Psykoterapia voi olla sopiva vaihtoehto, jos kärsit arkea vaikeuttavista mielenterveysongelmista. Psykoterapiasuuntauksia on monia, mutta hoidon onnistumisen kannalta tärkeintä on, että sinulla ja psykoterapeutillasi on hyvä ja luottamuksellinen yhteistyösuhde. 

Psykoterapia voi olla Kelan tukemaa kuntoutuspsykoterapiaa, julkisen terveydenhuollon myöntämällä palvelusetelillä toteutettavaa psykoterapiaa tai omakustanteista psykoterapiaa. Jos maksat psykoterapian kokonaan itse, et tarvitse lääkärin lausuntoa. Muussa tapauksessa sinun tulee hakeutua terveydenhuoltoon (esimerkiksi YTHS tai työterveyshuolto), jossa arvioidaan sopiva hoitomuoto. Aallon opintopsykologit eivät tarjoa psykoterapiaa tai tee psykoterapia-arvioita, mutta voivat tarjota perustietoa psykoterapiasta.  

Voit tutustua aiheeseen lisää täällä:  

Näin hakeudut psykoterapiaan | Mielenterveystalo.fi 

Todistukset ja lausunnot YTHS:llä - YTHS 

Kuntoutuspsykoterapia | Henkilöasiakkaat | Kela 

Kuntoutukseen hakeutumisen taustalla voi olla monenlaisia syitä, kuten esimerkiksi neuropsykiatriset vaikeudet tai mielenterveysongelmien aiheuttamat toimintakyvyn muutokset. Kuntoutuksessa pyritään vahvistamaan omia taitoja ja sen tavoitteena on yleensä parempi toimintakyky opinnoissa, töissä tai muualla arjessa. Kuntoutusta järjestävät Suomessa useat eri tahot ja niiden tarve arvioidaan pääasiassa terveydenhuollossa.   

Voit tutustua eri kuntoutusvaihtoehtoihin lisää täällä: 

Kuntoutus ja ohjaus – Oppimisvaikeus.fi 

Kuntoutusvaihtoehdot | Henkilöasiakkaat | Kela 

Muita tukitahoja (sekä Aallon sisäisiä että ulkopuolisia) löydät kootusti täältä:  

Starting Point of Wellbeing | Aalto-yliopisto 

Voit käyttää YTHS:n palveluja, jos olet perustutkintoa suorittava korkeakouluopiskelija ja olet ilmoittautunut meneillään olevalle lukukaudelle läsnä olevaksi omassa korkeakoulussasi. Lisää YTHS:n palveluiden käyttöoikeudesta voi lukea täältä:  

Palvelujen käyttöoikeus - YTHS 

Uudelle opiskelijalle - YTHS 

Jos olet ulkomailta Suomeen saapuva opiskelija, voit tutustua Suomen terveydenhuollon palveluihin täällä: Health care for students | Aalto University