Koulutusohjelma tai pääaine nähdään usein rakenteellisena kokonaisuutena, joka käsittelee hakukohteita, tutkintovaatimuksia ja opetussuunnitelmia. Rakenteet tarjoavat arvokkaat puitteet, mutta pelkästään niihin keskittyminen voi johtaa inhimillisen elementin unohtamiseen. Yhteisöllisyyden rakentaminen on Aallossa keskeinen tavoite. Monille aaltolaisille koulutusohjelma tai pääaine onkin luonnollinen paikka tuntea yhteisöön kuulumisen tunnetta.
Koulutusohjelman kukoistuksen kannalta olemme tunnistaneet neljä keskeistä ulottuvuutta, joita yhteisöllisyys yhdistää. Yhteisöllisyys rakentuu hyvästä johtamisesta, arvostuksen osoittamisesta sanoin ja teoin, yhdessä tekemisestä, keskusteluista, kuulluksi tulemisesta sekä kuulumisen tunteista. Toiminnan kehittäminen tapahtuu parhaiten luonnollisissa ympäristöissä, kuten koulutusohjelmissa, tiimeissä, laitoksilla ja korkeakouluissa. On tärkeää ymmärtää, että yhteisöllisyyttä ei voi kehittää kukaan yksin, vaan sitä kehitetään yhdessä, ja kehittäminen on luonteeltaan pitkäjänteistä.
Keväällä 2024 selvitimme kukoistavan koulutusohjelman kulmakiviä haastattelemalla ohjelmajohtajia. Tavoitteenamme oli tunnistaa ja kuvata hyvinvoinnin keskeisiä tekijöitä ja tukimekanismeja ohjelmatasolla. Kulmakivien relevanssia on tarkastelu ja testattu myöhemmin kolmessa ohjelmajohtajien valmennusryhmässä vuonna 2025.
Esiin piirtyi neljä kulmakiveä:
Korkeakoulun ja yliopiston johto osoittaa sanoin ja teoin luottavansa siihen, että koulutusohjelmalla on selkeä tulevaisuuden suunta ja paikka yliopiston koulutusohjelmien kokonaisuudessa. Koulutusohjelmien välillä ei ole kilpailua. Laadukas opetus nähdään tavoitteena ja opetusta arvostetaan. Luotetaan siihen, että koulutusohjelmaa kehitetään nyt ja tulevaisuudessa.
Johdon kanssa käydyissä keskusteluissa keskustellaan koulutusohjelman kestävyydestä. Koulutusohjelman johtamiseen, opetukseen ja ohjaukseen on varattu riittävästi resursseja. Resursointi on pitkäjänteistä ja tehokasta. Laadun kriteerit ovat kaikille selkeitä. Opettajien välinen yhteistyö on aktiivista ja toimintaa ohjaava vuosikello on käytössä. Ohjelman toimet perustuvat suunnitelmalliseen kehittämiseen reaktiivisuuden sijaan. Ristiriitoja ja vaikeita tilanteita kyetään ratkaisemaan ja siihen on tarvittaessa saatavilla tukea. Lisäksi koulutusohjelmalla on olemassa suunnitelma mahdollisia poikkeustilanteista varten.
Yhteisössä vallitsee yhteenkuuluvuuden tunne ja keskinäinen kunnioitus. Roolit ja käytänteet ovat selkeitä kaikille ja niistä keskustellaan tarvittaessa. Varmistetaan, että kaikki, mukaan lukien oppimispalvelut (LES) ja opiskelijat, voivat osallistua ohjelman kehittämiseen ja heidän asiantuntemustaan arvostetaan ja hyödynnetään. Uudet jäsenet kaikista ryhmistä ovat tervetulleita ja perehdyttämis- ja orientaatioprosessi selkeä. Tietoa ja parhaita käytänteitä jaetaan yhteisissä keskusteluissa. Vuorovaikutus myös muiden koulutusohjelmien kanssa toimii hyvin.
Koulutusohjelmassa voidaan tunnistaa yhteiset tavoitteet ja opetuksesta sekä oppimisesta keskustellaan säännöllisesti. Koulutusohjelmalla on riittävästi autonomiaa päätöksentekoon. Koulutusohjelman kehitysprosessi on käynnissä, henkilöstö on kehitystyössä mukana ja opetuksen merkitys on selvää kaikille. Opiskelijoilla on näkymä siihen, miten heidän palautteensa ja kokemuksensa huomioidaan koulutusohjelman kehittämisessä. Dataa käytetään kehittämistoimien tukena. Myös perehdytykseen on olemassa selkeät käytänteet.
Kukoistavan koulutusohjelman ytimessä ovat ihmiset. Yhteisöllisyyteen kuuluu yhteenkuuluvuuden tunne, jonka kehittäminen vaatii yhteisiä ponnisteluja ja pitkäjänteisyyttä. Opiskelijoiden, henkilöstön ja tiedekunnan luonnollinen paikka kehittää yhteenkuuluvuuden tunnetta on koulutusohjelma tai pääaine. Perustarpeemme toteutuminen yhteisöön kuulumisesta vaikuttavaa merkittävästi meidän hyvinvointiimme ja elämänlaatuumme. Tunne, että kuuluu johonkin yhteisöön tai ryhmään, edistää oppimista, kehittymistä ja merkityksellisyyden kokemusta. Hyväksyvän ympäristön tarjoaminen korkeakouluyhteisössä on elimellistä sille, että yksilöt tuntevat tulleensa arvostetuiksi ja kuulluiksi.
Johtopäätöksenä on, että rakenteellisten puitteiden sekä ihmiskeskeisten lähestymistapojen yhdistäminen on äärimmäisen tärkeää kukoistavien koulutusohjelmien kehittämisessä. Selvityksemme korostaa, että yhteenkuuluvuuden tunne, luottamus ja osallisuus ovat ratkaisevia tekijöitä kukoistavan koulutusympäristön luomisessa. Koulutusohjelman johtajien kannattaa varmistaa, että opetusta arvostetaan, resurssit ovat riittäviä ja yhteisöllistä osallistumista ja osallisuutta edistetään. Pitkäjänteinen ja yhteistyöhön perustuvat toiminta varmistaa sen, että koulutusohjelma voi tulevaisuudessakin kukoistaa ja toimia perustana sekä henkilökohtaiselle kasvulle että ammatilliselle kehitykselle Aalto-yliopistossa.
Selvitys tehtiin Oasis hankkeessa sekä osana Coaching In Action – ohjelmajohtajien valmennusryhmiä vuosina 2024-2025. Tekijät Tiina Pylkkönen ja Merita Petäjä.
Linkki Aatogether Hubiin: Ihmiset ovat kukoistavan ohjelman ydin | Aalto-yliopisto
Miten voidaan samanaikaisesti huomioida opettajan ja opiskelijan hyvinvointi? Näiltä sivuilta löydät tietoa ja ajatuksia kuinka siitä, kuinka edistää Aalto-yhteisön pedagogista hyvinvointia - eli opettajan työhyvinvointia ja opiskelijan opiskeluhyvinvointia.
Yhteisöllisyydessä ja osallisuudessa keskeistä on että yhteisön jäsenet kokevat tulevansa hyväksytyksi ja arvostetuksi omana itsenään. Opiskeluyhteisöön kuulumisella tarkoitetaan kokemusta opintojen merkityksellisyydestä ja samaistumisesta opiskelijayhteisöön. Kuulumisen tunne on yksilöllinen, ja prosessi voi lähteä käyntiin vain jos opiskelija samaistaa itsensä yhteisöön. Siksi on tärkeää miettiä inklusiivia, monenlaiset opiskelijat sallivia kurssikäytäntöjä.
Tietoa, koulutusta, tapahtumia, verkostoja ja inspiroivia tarinoita yhteisöllisyyden ja hyvinvoinnin edistämiseksi.
