Manta sai ensimmäisen lakkinsa jo 1909

Patsaiden lakitukset ovat olennainen osa ylioppilaiden vappuperinteitä kautta Suomen. Helsingissä Havis Amanda, tutummin Manta, on saanut valkolakin kutreilleen jo sadan vuoden ajan. Manta lakitettiin tiettävästi jo ensimmäisenä vappunaan vuonna 1909. Perinne on jatkunut ainakin vuodesta 1921, joskin aluksi luvatta. Vasta 1951 lakitukseen saatiin virallinen lupa, kun viranomaiset antoivat asiassa kansalaisille periksi.

Vielä 70-luvulla lakitus tapahtui keskiyöllä, mutta nykyisin Mantan ja juhlayleisön valkolakit lasketaan päähän vappuaaton iltana kello 18. Poikkeuksena teekkarit, jotka ottavat tupsulakkinsa käyttöön vanhaa perinnettä noudattaen vasta keskiyöllä.

Ajat muuttuvat, mutta lakitusperinne säilyy

Lakituksesta vastaavat vuorovuosina pääkaupunkiseudun ylioppilaskunnat. Traditioon kuuluu tyrskyistä syntyneen vedenneidon vaahtopesu juhlakansan edessä. Patsaan haurastumisen vuoksi Manta ei enää halua luokseen kiipeilijöitä, joten pesu ja lakitus tehdään nosturista.

Manta sai lakkinsa myös ensimmäisenä koronakeväänä 2020. Etäwapun hengessä se tapahtui virtuaalitodellisuudessa. Lakitukseen johdatteli Taideyliopiston ylioppilaskunnan virtuaalisesti toteutettu poikkitaiteellinen performanssi.

Viime aikoina 112-vuotiaan Mantan juhlakunto on aiheuttanut huolta, kun neidosta on tullut vapun ohella erilaisten torilla tavataan -kansalaisjuhlien keskipiste. Kuinka kauan Mantan hauras pronssihipiä enää kestää iloista juhlintaa? Nähtäväksi jää, millaiset muodot yli satavuotias vappuperinne saa tulevina vuosina.