Aalto-yliopistossa on aloittanut viimeisen vuoden aikana 178 uutta tohtoriopiskelijaa osana opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittamaa tohtoripilottia. Tohtoriopiskelun uusia käytäntöjä testaava pilotti käynnistettiin, jotta suomalaiset yliopistot pystyisivät vastaamaan kasvavaan osaajapulaan ja vahvistamaan tutkimuslähtöistä innovaatiotoimintaa Suomessa.
Aalto-yliopisto lähti heti pilottihaun alkuvaiheessa rakentamaan mallia yritysten osallistumiselle, ja on tarjonnut yrityksille ja organisaatioille mahdollisuuden osallistua pilottiin. Pilotissa on mukana jo noin 50 yritystä tai organisaatiota, jotka ovat mukana väitöskirjaprojekteissa joko projektikumppanina, väitöskirjaohjaajana tai tohtoriopiskelijan mentorina. Yhteistyön tavoitteena on helpottaa tohtoreiden siirtymistä työelämään ja vahvistaa yritysten ja yliopistojen vuoropuhelua.
Suurin osa pilotin tutkimusprojekteista on Suomen Akatemian lippulaivahankkeiden aloilla, ja Aallossa eniten paikkoja saivat kvantti-, biotalous- ja tekoälyteemaiset konsortiot, joita Aalto myös koordinoi.
Yksi Aallon vetämistä kokonaisuuksista on CIMANET, professori Monika Österbergin johtama biomateriaalien ja kiertotalouden tohtorinkoulutusverkosto. Mukana on yhdeksän yliopistoa. Aalto-yliopiston projekteissa on mukana kahdeksan aktiivista yrityskumppania – niiden joukossa Kemira, Orion sekä useita metsä- ja puuteollisuuden toimijoita.
Ylläoleva statistiikka yritysten osallistumisesta kattaa Aallon omat CIMANET-opiskelijat.
”Kyse on kestävän kehityksen mukaisista prosesseista ja materiaali-innovaatioista, kuten biopohjaisista pakkauksista ja tekstiileistä”, kertoo Österberg. ”Yritykset otettiin mukaan heti alussa, jo tutkimusaiheita ideoitaessa. Se on lisännyt yritysten sitoutumista ja tuonut arvokasta käytännön näkökulmaa tutkimukseen.”
CIMANETin projekteihin osallistuville tohtoriopiskelijoille yritysyhteistyö on ollut erityisen motivoivaa.
”Opiskelijat todella arvostavat mentorointia ja mahdollisuutta nähdä, mitä yrityksissä oikeasti tehdään. He pääsevät näkemään, miten tutkimus muuttuu innovaatioksi”, Österberg sanoo.
Yksi kumppaneista on Kemira, jolla on CIMANET-verkostossa neljä väitöskirjaprojektia käynnissä Aallon kanssa. Yrityksen tavoitteena on kehittää uusia, kestäviä ratkaisuja kemian avulla – ja löytää samalla tulevaisuuden osaajia.
”Väitöskirjaprojektit tuovat meille uutta osaamista ja avaavat kiinnostavia mahdollisuuksia”, kertoo Kemiran Discovery & Innovation -yksikköä johtava Marko Kolari. ”Kun projekti osuu oikeaan aiheeseen ja tutkija perehtyy kattavasti sekä aiheeseen että yritykseen, syntyy aitoa lisäarvoa molemmille osapuolille.”
Kemiralla väitöskirjat nähdään pitkän aikavälin sijoituksena.
”Yritys tuo tutkimukseen ratkaistavia ongelmia ja painetta löytää ratkaisuja – yliopisto puolestaan tuo syvää taustatietoa ja akateemisen näkökulman. Näiden yhdistelmästä syntyy usein uusia oivalluksia ja joskus jopa keksintöjä”, Kolari sanoo.
Hän painottaa myös väitöskirjan tekemisen merkitystä urakehityksen kannalta:
”Moni meidän tutkijoistamme on väitellyt. Teollisuuden kanssa tehty väitöskirja on erinomainen työnäyte, joka osoittaa kyvyn ratkaista monimutkaisia ongelmia.”
Professori Monika Österbergin mukaan tohtoripilotin tärkein anti on uudenlaisen yhteistyökulttuurin rakentaminen.
”Uuden kehittäminen vaatii kolmea asiaa: rohkeutta, kokeilua ja törmäyksiä. Yrityksillä täytyy olla rohkeutta palkata erilaisia ihmisiä ja panostaa tutkimukseen, jonka tulokset eivät näy heti. Tutkijoiden taas on uskallettava mennä mukavuusalueen ulkopuolelle ja kokeilla uusia asioista – ja meidän tehtävämme on törmäyttää nämä maailmat yhteen.”
Yhteistyö ei tarkoita pelkkää tuotekehitystä.
”Yritykset arvostavat myös perustutkimusta, joka ei tavallisesti ole niiden liiketoiminnan ytimessä, mutta johon ne voivat nyt osallistua ja josta ne voivat oppia”, Österberg korostaa.
Valtakunnallisen tohtoripilotin tohtoriopiskelijat ovat pääosin nuoria – 73 prosenttia heistä on alle 30-vuotiaita – ja yli puolet heistä on tullut Suomeen muualta. Silti lähes 80 prosenttia haluaa jäädä työskentelemään suomalaisiin yrityksiin valmistumisen jälkeen.
”Suomen kielen oppiminen on tärkeää työllistymisen kannalta, vaikka yrityksen työkieli olisi englanti”, Österberg sanoo. ”Myös on myös merkityksellistä, että kontaktit yrityksiin syntyvät ajoissa opintojen aikana.”
Hän toivoo, että pilotin kautta syntyy entistä pysyvämpiä yhteyksiä myös professoreiden ja yritysten välille.
”Moni yritys ottaa yhteyttä ennestään tuttuun professoriin, ja tämä pilotti voi avata ovia uusille yhteistyösuhteille.”
Mentoroinnilla on tärkeä rooli tohtoreiden sujuvassa työllistymisessä. Yritysten kokeneet asiantuntijat voivat auttaa tutkijoita ymmärtämään, mitä työelämässä arvostetaan ja miten omaa osaamista voi hyödyntää akateemisen maailman ulkopuolella.
Mentoroinnilla tarkoitetaan käytännössä säännöllisiä keskusteluja, joissa ammattilainen jakaa kokemuksiaan ja neuvoja väitöskirjatutkijalle. Tavoitteena ei ole ohjata tutkimusta, vaan tukea urapolkujen hahmottamista, verkostoitumista ja työelämätaitojen kehittymistä.
”Mentoreita toivotaan yhä lisää – heillä on suuri rooli tohtoreiden työllistymisen tukemisessa”, Österberg muistuttaa.
Yritysten ja yliopistojen välinen yhteistyö väitöskirjatutkimuksessa nähdään sekä Aallossa että yrityksissä keinona vauhdittaa tutkimuksen, innovaatioiden ja osaamisen siirtymistä yhteiskunnan hyödyksi.
”Jos tohtori tekee vain akateemista työtä, hän jää helposti ulkopuolelle siitä, mitä yrityksissä tapahtuu”, Österberg toteaa. ”Me autamme opiskelijoita näkemään jo varhain, millaisia haasteita yritykset ratkaisevat – ja miten omaa osaamista voi työmarkkinoilla myydä."
Circular Materials Bioeconomy Network (CIMANET) on monitieteinen tohtorikoulutusverkosto, jonka tavoitteena on edistää kestävää kasvua tukemalla biopohjaisen teollisuuden uusiutumista. CIMANET tähtää uusiin innovatiivisiin materiaaliratkaisuihin, jotka mahdollistavat biomassan täyden potentiaalin hyödyntämisen teollisissa ratkaisuissa.
Puu taipuu tutkijoiden käsissä melkein mihin tahansa, mutta metsäteollisuuden uudistaminen vaatii myös riskinottoa ja uutta ajattelua. Siksi nyt on huikea hetki opiskella alaa, sanovat asiantuntijat.
FinnCERES-lippulaiva edistää pitkän tähtäimen vaikuttavaa tutkimusta, josta kumpuaa kestävän biotalouden innovaatioita, talouskasvua ja yhteiskunnallista kehitystä.
