Uutiset

Viisi asiaa, jotka jokaisen pitäisi tietää kotien lämpötiloista ja ilmanvaihdosta

Miten jäähdytämme talomme, kun kesät sen kuin lämpenevät? Uskaltaako ilmanvaihdon rakentaa painovoimaiseksi? Onko viilennys sama kuin jäähdytys? Katso professori Risto Kosonen vinkit kotien sisäilman ja lämpötilan hallintaan.
Lämpöpatteri
Huoneilman optimilämpötila on 21 asteen tietämillä, ja yhden asteen alennus vähentää lämmityskustannuksia noin viidellä prosentilla. Kuva: Mikko Raskinen / Aalto-yliopisto

Teksti: Antti Kivimäki 

1. Huonelämpötilan lasku nostaa suhteellista kosteutta 

Viime talven energiakriisin aikaan kotitalouksia kehotettiin tinkimään lämmityksestä. Huoneilman optimilämpötila on 21 asteen tietämillä, ja yhden asteen alennus vähentää lämmityskustannuksia noin viidellä prosentilla. 

Vaikka ei erityisesti pitäisi viileästä, huoneilman lämpötilan laskulla on hyvä puoli: lämpötilan laskiessa ilman suhteellinen kosteus kasvaa. 

Etenkin kovilla pakkasilla ilma on hyvin kuivaa, ja monet kärsivät limakalvojen ja silmien kuivumisesta. Kun huoneilma viilenee, suhteellinen kosteus kasvaa ja tämä osin helpottaa talven kuivuusongelmaa. 

2. Rakentamista ohjaava säädata ei huomioi ilmastonmuutosta

Huoneilman maksimilämpötilaa säädetään asetuksin. Sosiaali- ja terveysministeriön asumisterveysasetuksen mukaan olemassa olevissa rakennuksissa huoneilman lämpötila ei saa nousta yli 32 asteen ja riskiryhmillä, kuten hoivakotien asukkailla, yli 30 asteen. Uudisasuinrakennuksia puolestaan säätelee ympäristöministeriön asetus: suunnittelun yhteydessä tulee osoittaa, että huoneilman lämpötila ylittää kesäisin 27 asteen rajan korkeintaan 150 tunnin ajan. 

Ongelmaksi muodostuu energialaskentaa varten laadittu referenssisää, joka perustuu vuosina 1980–2009 tehtyihin mittauksiin. Tätä energiasäätä käytetään yleisesti jäähdytyksen mitoitukseen ja lämpöolosuhteiden laskentaan. Referenssivuodessa on kuusi hellepäivää. 

Uudet talot mitoitetaan kestämään kuumuutta tämän mukaan. Kymmenen viime vuoden aikana on kuitenkin koettu neljä erityisen lämmintä kesää, ja esimerkiksi vuonna 2018 oli yli 30 hellepäivää. Ilmasto lämpenee, ja erityisen voimakkaasti se lämpenee meillä pohjoisessa.

Nykysäädöksillä siis rakennetaan taloja kestämään menneiden vuosien kesiä mutta ei nykyisin varsin yleisiä hellekesiä saati tulevia, mahdollisesti vielä kuumempia kesiä.

3. Koneellista jäähdytystä tarvitaan tulevaisuudessa

Nykyisin useimpia koteja viilennetään tehostamalla koneellisen ilmanvaihdon toimintaa, avaamalla ikkunoita öisin tai sulkemalla kaihtimet päivisin.

Kun kesät lämpenevät ja helleaallot yleistyvät, tämä ei enää riitä pitämään huoneiden lämpötilaa referenssiarvojen alapuolella. 

Avuksi tarvitaan koneellista jäähdytystä. Sen käyttö ei sinänsä ole kovin kallista, koska jäähdytyksen ei tarvita kovin suurta energiamäärää ja kesäisin sähkö on Suomessa yleensä halpaa. Jäähdytyslaitteistot, kuten ilmalämpöpumppu, pitää kuitenkin hankkia ja asentaa. 

Selvitimme kollegoiden kanssa Valtioneuvoston kanslian tilaamassa ILMIRA-tutkimushankkeessa, miten rakennusten ilmanvaihtojärjestelmät tulisi mitoittaa selviämään lämpöaalloista nykyisessä ilmastossa. Loppuraportissa esitämme muun muassa, kuinka paljon erilaisilla passiivisilla keinoilla – kuten aurinkosuojilla ja yötuuletuksella – voidaan laskea huonelämpötiloja helleaaltojen aikana. Lisäksi arvioimme erilaisten rakennusten koneellisen jäähdytyksen tarvetta nykyisessä ja tulevaisuuden ilmastossa.

 4. Myös painovoimainen ilmanvaihto vaatii huoltoa ja kuluttaa paljon energiaa

Koneellisen ilmanvaihdon hurina voi ärsyttää monia, jolloin moderni painonvoimainen ilmanvaihto näyttäytyy houkuttavana vaihtoehtona. Se ei silti toimi niin yksinkertaisesti kuin voisi kuvitella. 

Painovoimainen ilmanvaihto vaatii toimiakseen lämpötilaeron: lämpimän sisäilman pitää nousta kohti kylmää ulkoilmaa. Kesällä painovoimainen ilmanvaihto ei siis toimi.

Talvella painovoimainen ilmanvaihto toimii liiankin hyvin, ja sisällä on helposti vetoisaa. Tilannetta voidaan parantaa asentamalla tuloilmaventtiili, jossa oleva pelti automaattisesti rajoittaa ilmavirtaa kovilla pakkasilla. 

Mekaaninen säätöpelti vaatii suojakseen suodattimen, jotta pöly ei haittaa sen toimintaa. Tuloilmaventtiileitä on kaikissa makuuhuoneissa ja olohuoneissa, ja suodattimet pitää vaihtaa pari kertaa vuodessa. Taloyhtiölle tulee suodattimien vaihdosta tietty kustannus, ja toisaalta taloyhtiölle on riski jättää vaihto asukkaiden taitavuuden ja huolellisuuden varaan.

Painovoimainen ilmanvaihto syö myös paljon energiaa. Painovoimaisen ilmanvaihdon rakennuksessa 30 prosenttia kokonaislämmitysenergiasta kuluu ilman vaihtoon. 

5. Jäähdytys ja viilennys ovat eri asioita

Jäähdytystä ja viilennystä käytetään monesti synonyymeina, mutta tarkkaan ottaen ne ovat eri asioita.

Oleskelutilojen jäähdytyksellä tarkoitetaan järjestelmää, jolla asunnon sisälämpötila saadaan pidettyä haluttuna eli raja-arvolämpötilan alapuolella mitoitusolosuhteissa. 

Viilennyksellä puolestaan viitataan järjestelmiin, joilla saadaan olosuhteita hieman mukavammiksi vaikkapa lattiajäähdytyksellä. Tällöin ei yleensä anneta takuita mistään lämpötilatasosta. 

Kuluttajan kannattaakin olla tarkkana siinä, myydäänkö heille jäähdytys- vai viilennysjärjestelmää. 

__________________________________________________________________________________________________

Lisätietoja:

Rakentamisen mitoitussäät (RAMI) -hankkeen loppuraportti

Kesäajan ulkolämpötilojen terveysvaikutuksia arvioi myös HEATCLIM-tutkimusprojekti

Helteet tekevät kodeista jopa hengenvaarallisia pätsejä – nyt tutkijat selvittävät tulevaisuuden jäähdytystarpeita

Tuore tutkimushanke selvittää rakennusten lämpötiloja ja niiden vaikutusta ihmisten viihtyvyyteen – sekä etsii tehokkaita ja helposti käyttöön otettavia jäähdytyskeinoja.

Lue lisää
Kuva puisesta lämpömittaista, joka näyttää yli 30 asteen lämpötilaa.
  • Julkaistu:
  • Päivitetty:

Lue lisää uutisia

Lara Ejtehadian, Patrick Rinke, and Ilari Lähteenmäki sitting with coffee mugs and smiling to the camera.
Palkinnot ja tunnustukset, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Aalto-yliopiston avoimen tieteen palkinnon 2023 voittaja – Aalto Materials Digitalization Platform (AMAD)

Haastattelimme Aallon ensimmäisen avoimen tieteen palkinnon voittajia AMAD-tiimistä.
People at the campus
Yhteistyö, Tutkimus ja taide Julkaistu:

CESAER Task Force Openness of Science and Technology vierailee Aallossa

Aalto-yliopisto järjestää CESAER Task Force Openness of Science and Technologyn tapaamisen 16.–17.4.2024.
Kesäinen Otaniemen rantanäkymä, jossa Aalto-yliopiston logo ja tapahtuman nimi sekä VTT:n ja Avoimen tieteen logot.
Kampus, Yhteistyö, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Avoimen tieteen ja tutkimuksen kesäpäivät 2024 järjestetään Aalto-yliopistossa

Aalto-yliopisto järjestää Avoimen tieteen ja tutkimuksen kesäpäivät 2024 yhdessä Avoimen tieteen ja tutkimuksen kansallisen koordinaation ja Teknologian tutkimuskeskus VTT:n kanssa.
Eemeli Mölsä saa tohtorinhatun
Yhteistyö, Yliopisto Julkaistu:

Tohtoritason osaamiselle on tarvetta, kun ABB valmistautuu vihreään loikkaan

Aalto-yliopiston ja ABB:n yhteisissä väitöstutkimushankkeissa koulutetaan tohtoreita, joilla on huippuosaamista tulevaisuuden menestystuotteiden kehittämiseen.