Uutiset

Vaivaako uneliaisuus etäkokouksissa? Tutkimuksen mukaan et ole ainoa

Aiemmissa tutkimuksissa on esitetty, että virtuaalikokouksissa ilmenevä väsymys johtuu ylikuormituksesta, mutta juuri julkaistun tutkimuksen mukaan kokousten aikaista uneliaisuutta aiheuttaakin alikuormitus ja tylsistyminen. Apulaisprofessori Niina Nurmi kertoo, keitä alkaa kokouksissa nukuttaa eniten.
Niina Nurmi, photo by Mikko Raskinen.
Kuva: Mikko Raskinen.

Aikaisemmat tutkimukset ovat osoittaneet, että virtuaalikokouksista johtuva väsymys ilmenee uupumuksena ylikuormituksen vuoksi. Nyt Aalto-yliopiston apulaisprofessori Niina Nurmen uusitutkimus osoittaakin päinvastoin,että virtuaalikokouksiin osallistuminen saattaa johtaa lisääntyneeseen uneliaisuuteen alikuormituksen ja tylsistymisen seurauksena.

”Oletin, että löydän tutkimustuloksena sen, että ihmiset stressaantuvat etäkokouksissa. Mutta tulos olikin päinvastainen – erityisesti työhönsä sitoutumattomia alkoi etäkokouksissa nopeasti nukuttaa”, Nurmi sanoo.

Tutkimus unettavista virtuaalikokouksista julkaistiin juuri työpsykologian alan huippulehdessä Journal of Occupational Health Psychology.

Tutkimuksessa hyödynnettiin sydämen sykevaihtelua, vertailtiin virtuaalikokouksia ja kasvokkain pidettäviä kokouksia keskenään, ja tutkittiin erityyppisiä uupumuksen kokemuksia 44 tietotyöntekijän keskuudessa miltei 400 kokouksen ajan. Aalto-yliopiston lisäksi tutkimuksessa oli mukana Työterveyslaitos, jossa tutkitaan stressiä ja palautumista sykkeenmittausteknologioiden avulla.

”Yhdistimme tutkimuksessa fysiologiset menetelmät etnografiseen tutkimukseen. Varjostimme jokaista tutkimushenkilöä kahden työpäivän ajan, kirjaten ylös kaikki tapahtumat aikaleimojen kera, jotta saimme selville, mikä kaikki vaikuttaa ihmisen fysiologisiin reaktioihin”, Nurmi sanoo.

Työn imua kokeneet henkilöt olivat innoissaan työstään, eikä kokouksen muodolla ollut heille juuri vaikutusta.

Niina Nurmi

Tutkimukseen liittyi myös kysely, jonka avulla tunnistettiin ihmisten yleistä suhtautumista ja sitoutumista työhön.

”Työn imua kokeneet henkilöt olivat innoissaan työstään, eikä kokouksen muodolla ollut heille juuri vaikutusta. He pystyivät pysymään aktiivisena myös virtuaalisten kokousten aikana. Jos taas työn imun kokemus oli vähäistä eikä työstä oltu niin kovin innostuneita, virtuaalikokoukset koettiin erittäin väsyttäviksi”, Nurmi kertoo.

Alivirittyneisyyttä kompensoidaan multitaskauksella

Kasvokkain pidettävissä kokouksissa on helpompaa säilyttää keskittyminen, kun taas virtuaalikokouksissa on vain rajallisesti kognitiivisia vihjeitä ja käytettävissä olevia aistimia.

”Varsinkin jos kamerat eivät ole päällä, osallistuja jää alivirittyneeseen tilaan ja alkaa ehkä kompensoida sitä multitaskauksen avulla”, Nurmi kuvaa.

Vaikka aivot kaipaavatkin virikkeisyyden nostoa, virtuaalikokouksen näkökulmasta tilanne on ongelmallinen. Vain hyvin automatisoituja asioita, kuten kävelyä, voi tehdä samaan aikaan kun on virtuaalikokouksessa.

”Jos pyrkii keskittymään kahteen kognitiivista huomiota vaativaan asiaan samaan aikaan, ei voi kuulla, jos virtuaalikokouksessa tapahtuu jotain tärkeää. Vaihtoehtoisesti joutuu koko ajan vaihtamaan tehtävien välillä. Se on tosi kuormittavaa aivoille”, Nurmi sanoo. ”Sen sijaan käveleminen ja muu automatisoitunut puuhastelu saattaa kuitenkin nostaa hieman vireystilaa ja auttaa keskittymään virtuaalikokouksen seuraamiseen.”

Artikkeli: Virtual meeting fatigue: Exploring the impact of virtual meetings on cognitive performance and active versus passive fatigue

Viisi asiaa, jotka jokaisen pitäisi tietää etäkokouksista

Katso apulaisprofessori Niina Nurmen viisi vinkkiä onnistuneeseen etäkokoukseen.

Lue lisää
Niina Nurmi, photo by Mikko Raskinen.
  • Päivitetty:
  • Julkaistu:
Jaa
URL kopioitu

Lue lisää uutisia

Pylväsdiagrammi avoimen tieteen tasosta: 4 v. 2022, 3 v. 2024, 5* v. 2026
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Aalto-yliopistolle erinomaiset tulokset kansallisessa avoimen tieteen seurannassa

Aalto-yliopisto saavutti korkeimman 5-tason kansallisessa avoimen tieteen seurannassa. Kokonaisarvosanan nousua siivitti avoimen oppimisen kehitys.
Lähikuva mustasta kvanttisirusta kuparialustalla, johdettuna useisiin pyöreisiin messinkiliittimiin
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Näin Suomesta tuli kvanttialan edelläkävijä

Pitkäjänteinen panostus kvanttitieteen ja -teknologian perustutkimukseen on tehnyt Suomesta kokoaan suuremman pelurin alalla, joka on kriittinen myös EU:n teknologisen omavaraisuuden kannalta. Tavoitteena on, että tulevaisuudessa koko kvanttialan arvoketju on omissa käsissä.
Magneettikuvauksen aikana osallistujat katsoivat videoita, joissa toinen henkilö kertoi henkilökohtaisia tarinoita ja sai niihin palautetta. Matti Ahlgren, Aalto University.
Mediatiedotteet Julkaistu:

Jos narsistisia piirteitä on paljon, empatiaan liittyvät aivoalueet aktivoituvat eri tavoin kuin muilla

Tutkijat selvittivät aivoaktivaatiota arkielämää muistuttavassa tilanteessa ja havaitsivat eroja aivoalueilla, jotka on yhdistetty sosiaalisten tilanteiden tulkintaan ja kognitiiviseen empatiaan.
Ilmakuva kaarevasta tiilikampusrakennuksesta, poluista, puista ja järvestä usvaisessa valossa
Nimitykset, Mediatiedotteet, Yliopisto Julkaistu:

Etsimme uutta rehtoria

Aalto-yliopisto on enemmän kuin työpaikka. Se on avoin yhteisö, joka rakentaa kestävää tulevaisuutta seuraaville sukupolville.