Vaivaako uneliaisuus etäkokouksissa? Tutkimuksen mukaan et ole ainoa
Aikaisemmat tutkimukset ovat osoittaneet, että virtuaalikokouksista johtuva väsymys ilmenee uupumuksena ylikuormituksen vuoksi. Nyt Aalto-yliopiston apulaisprofessori Niina Nurmen uusitutkimus osoittaakin päinvastoin,että virtuaalikokouksiin osallistuminen saattaa johtaa lisääntyneeseen uneliaisuuteen alikuormituksen ja tylsistymisen seurauksena.
”Oletin, että löydän tutkimustuloksena sen, että ihmiset stressaantuvat etäkokouksissa. Mutta tulos olikin päinvastainen – erityisesti työhönsä sitoutumattomia alkoi etäkokouksissa nopeasti nukuttaa”, Nurmi sanoo.
Tutkimus unettavista virtuaalikokouksista julkaistiin juuri työpsykologian alan huippulehdessä Journal of Occupational Health Psychology.
Tutkimuksessa hyödynnettiin sydämen sykevaihtelua, vertailtiin virtuaalikokouksia ja kasvokkain pidettäviä kokouksia keskenään, ja tutkittiin erityyppisiä uupumuksen kokemuksia 44 tietotyöntekijän keskuudessa miltei 400 kokouksen ajan. Aalto-yliopiston lisäksi tutkimuksessa oli mukana Työterveyslaitos, jossa tutkitaan stressiä ja palautumista sykkeenmittausteknologioiden avulla.
”Yhdistimme tutkimuksessa fysiologiset menetelmät etnografiseen tutkimukseen. Varjostimme jokaista tutkimushenkilöä kahden työpäivän ajan, kirjaten ylös kaikki tapahtumat aikaleimojen kera, jotta saimme selville, mikä kaikki vaikuttaa ihmisen fysiologisiin reaktioihin”, Nurmi sanoo.
Niina NurmiTyön imua kokeneet henkilöt olivat innoissaan työstään, eikä kokouksen muodolla ollut heille juuri vaikutusta.
Tutkimukseen liittyi myös kysely, jonka avulla tunnistettiin ihmisten yleistä suhtautumista ja sitoutumista työhön.
”Työn imua kokeneet henkilöt olivat innoissaan työstään, eikä kokouksen muodolla ollut heille juuri vaikutusta. He pystyivät pysymään aktiivisena myös virtuaalisten kokousten aikana. Jos taas työn imun kokemus oli vähäistä eikä työstä oltu niin kovin innostuneita, virtuaalikokoukset koettiin erittäin väsyttäviksi”, Nurmi kertoo.
Alivirittyneisyyttä kompensoidaan multitaskauksella
Kasvokkain pidettävissä kokouksissa on helpompaa säilyttää keskittyminen, kun taas virtuaalikokouksissa on vain rajallisesti kognitiivisia vihjeitä ja käytettävissä olevia aistimia.
”Varsinkin jos kamerat eivät ole päällä, osallistuja jää alivirittyneeseen tilaan ja alkaa ehkä kompensoida sitä multitaskauksen avulla”, Nurmi kuvaa.
Vaikka aivot kaipaavatkin virikkeisyyden nostoa, virtuaalikokouksen näkökulmasta tilanne on ongelmallinen. Vain hyvin automatisoituja asioita, kuten kävelyä, voi tehdä samaan aikaan kun on virtuaalikokouksessa.
”Jos pyrkii keskittymään kahteen kognitiivista huomiota vaativaan asiaan samaan aikaan, ei voi kuulla, jos virtuaalikokouksessa tapahtuu jotain tärkeää. Vaihtoehtoisesti joutuu koko ajan vaihtamaan tehtävien välillä. Se on tosi kuormittavaa aivoille”, Nurmi sanoo. ”Sen sijaan käveleminen ja muu automatisoitunut puuhastelu saattaa kuitenkin nostaa hieman vireystilaa ja auttaa keskittymään virtuaalikokouksen seuraamiseen.”
Artikkeli: Virtual meeting fatigue: Exploring the impact of virtual meetings on cognitive performance and active versus passive fatigue
Viisi asiaa, jotka jokaisen pitäisi tietää etäkokouksista
Katso apulaisprofessori Niina Nurmen viisi vinkkiä onnistuneeseen etäkokoukseen.
Ota yhteyttä:
Lue lisää uutisia
Ilmoittaudu tutkimuspalveluiden koulutuksiin – aiheina tekoäly, datanhallinta, avoin tiede ja paljon muuta
Koulutustarjonnassa on jälleen paljon uusia aiheita. Rekisteröityminen syksylle 2026 on avattu.
Ennakkoluulot ovat monimutkaisempia kuin stereotypiat antavat ymmärtää
Sosiaalipsykologien teorian mukaan omaan ryhmään kuuluvat henkilöt sekä korkeasti arvostettuihin ja helposti lähestyttäviin ryhmiin liitetyt ihmiset herättävät katsojassa useammin ihailua tai kunnioitusta kuin vähemmän arvostettuihin tai etäisiksi arvioituihin ryhmiin kuuluvat ihmiset. Neurotieteen tutkijat selvittivät nyt yhdessä sosiaalipsykologien kanssa, että sosiaalisen ryhmän lisäksi myös ihmisen tunnetila ja etäisyys vaikuttavat katsojan tunnereaktioihin.
Metsähovin radio-observatoriossa tehdään musiikkia maailmankaikkeuden kanssa – äänitaide ja radioastronomia yhdistyvät ainutlaatuisella tavalla
Miltä aurinkokunnan muodostuminen kuulostaa? Aalto-yliopiston tutkijat lyöttäytyivät yhteen äänitaiteilijan kanssa ja päätyivät musisoimaan tuhansien valovuosien päässä olevan molekyylikaasupilven kanssa.