Uutiset

Uusi ohjelma mallintaa nopeasti, miten virusta kantavat aerosolit liikkuvat sisäilmassa

Apulaisprofessori Ville Vuorinen kehittää Suomen Akatemian rahoittamassa hankkeessa avoimen koodin ohjelmaa, joka vauhdittaa aerosolien leviämisen tutkimista. Ohjelma tekee jopa tunnissa sen, mihin aiemmin kului supertietokoneella useita päiviä.

Uudella ohjelmalla tehty simulaatio näyttää, miten ilmanvaihto vaikuttaa aerosolipilven hälvenemiseen ja miten aerosolit leviävät linja-autossa. Simulaatiot ja visualisointi Ville Vuorinen ja Heikki Kahila, Aalto-yliopisto

Aerosolit ovat hengitysteistä lähteviä pieniä hiukkasia, jotka voivat kantaa mukanaan taudinaiheuttajia, kuten koronaviruksia.

Aalto-yliopiston apulaisprofessori Ville Vuorinen kehittää parhaillaan tutkimusryhmänsä kanssa ohjelmaa, jolla voidaan aiempaa nopeammin mallintaa aerosolien liikkumista. Hanke sai keväällä Suomen Akatemian erityisrahoituksen COVID-19-haussa. Monitieteellisessä tutkimuksessa ovat mukana myös Aalto-yliopiston professori Mikko Alavan tutkimusryhmä sekä joukko Helsingin yliopiston ja Ilmatieteen laitoksen tutkijoita.

”Aerosolien merkityksestä koronaviruksen leviämisessä on yhä vahvempaa tutkimusnäyttöä. Normaalisti aerosolimallinnuksiin menee useita päiviä, ja työ vaatii supertietokoneen laskentatehon. Meidän ohjelmamme hyödyntää pelimaailmasta tuttuja näytönohjaimia eli grafiikkaa näytölle piirtäviä kortteja. Niiden ansiosta mallinnus voidaan tehdä tavallisella tehokkaalla pöytäkoneella jopa yhdessä tunnissa”, Vuorinen sanoo.

Suljettu sisätila on riski

Ohjelman avulla voidaan mallintaa esimerkiksi ihmismäärän ja ihmisten sijoittumisen, tilaratkaisujen sekä ilmanvaihdon vaikutusta aerosolipilvien muodostumiseen, leviämiseen ja hälvenemiseen. Ohjelman valmistuttua Vuorinen aikoo antaa koodin kaikkien halukkaiden käyttöön.

”Hanke kestää puolitoista vuotta, ja sen aikana mallinnamme itse erilaisia julkisia tiloja elokuvateattereista urheilutapahtumiin, joukkoliikennevälineisiin ja kouluihin. Tavoitteena on, että projektin päätyttyä meillä on tehokas ja muokattava työkalu, joka palvelee tutkijoita ja muita ammattilaisia.  Toivomme, että ohjelmamme voisi osaltaan mahdollistaa yhteiskunnan turvallisemman toiminnan myös pandemian aikana.”

Vuorinen keskittyy ryhmänsä kanssa sisätilojen mallintamiseen, koska riski aerosolitartuntaan on niissä merkittävästi ulkotiloja suurempi. Aerosolipitoisuudet kasvavat erityisesti suljetuissa tiloissa, joissa on paljon ihmisiä ja joissa puhutaan kovaa, huudetaan tai lauletaan. Altistusriskiä voi pienentää oleskelemalla tällaisissa tiloissa mahdollisimman lyhyen ajan, pitämällä etäisyyttä ja käyttämällä oikeanlaista maskia.

Viime keväänä Aalto-yliopiston, Ilmatieteen laitoksen, VTT:n ja Helsingin yliopiston tutkijat selvittivät monialaisessa hankkeessa muun muassa sitä, miten yskiessä tai puhuessa syntyvät eri kokoiset pisarat käyttäytyvät ilmassa.  Aiemmin on kuviteltu, että vain hyvin pienet, alle 5 mikrometrin kokoiset pisarat voivat jäädä leijumaan aerosolihiukkasina ilmaan.

”Tutkimus on kuitenkin osoittanut, että myös suuremmat, jopa 50–100 mikrometrin kokoiset pisarat voivat kuivua ilmavirtauksia seuraaviksi aerosoleiksi. Suurin osa ihmisen hengittämistä pisaroista jää siis ilmaan. Tiedolla on suuri merkitys julkisten tilojen tuuletuksen, ilmanvaihdon ja maskisuosituksien kannalta”, Ville Vuorinen sanoo.

Kevään tutkimusartikkeli Modelling aerosol transport and virus exposure with numerical simulations in relation to SARS-CoV-2 transmission by inhalation indoors(sciencedirect.com)

Uudet mallinnukset vahvistavat: Sairaiden eristäminen ja etätyön suosiminen ovat avainasemassa koronan torjunnassa

Mitä pidempään ja tiiviimmin julkisessa sisätilassa oleskellaan, sitä suuremmaksi tartuntariski kasvaa, tutkijat korostavat. Työvuoroja limittämällä ja hyvällä ilmanvaihdolla voidaan parantaa työpaikkojen turvallisuutta.

Lue lisää
Aerosol particles

Koronan leviämistä supertietokoneella mallintaneet tutkijat: Tärkeintä on nyt välttää vilkkaita sisätiloja

Neljän suomalaisen tutkimusorganisaation yhteishanke on selvittänyt koronaviruksen kulkeutumista ja leviämistä ilmassa. Alustavien tulosten mukaan virusta kantavat aerosolihiukkaset voivat säilyä ilmassa luultua pidempään, ja siksi vilkkaiden julkisten sisätilojen välttäminen on tärkeää. Samalla pienenee riski pisaratartuntaan, joka on koronaviruksen tärkein tarttumisväylä.

Lue lisää
Aerosolipilven mallintaminen
  • Julkaistu:
  • Päivitetty:
Jaa
URL kopioitu

Lue lisää uutisia

Lauri Parkkonen and the family cat, Roosa. Photo: Lauri Parkkonen, Aalto, University.
Mediatiedotteet Julkaistu:

Mitä koirien ja kissojen aivoissa tapahtuu? Uusi kuvantamismenetelmä selvittää lemmikkien mielen saloja

Aalto-yliopiston professori Lauri Parkkosen ryhmä on vuosia kehittänyt kvanttioptisia antureita aivomagneettikäyrän eli magnetoenkefalografian (MEG) mittaamiseen. Toisin kuin perinteisessä MEG-laitteessa, jossa hyvin kylmässä toimivat suprajohtavat anturit vaativat ympärilleen senttimetrejä paksun lämpöeristeen, nämä uudet huoneenlämpötilassa toimivat anturit voidaan tuoda suoraan pään pinnalle. Tämä mahdollistaa entistä tarkemmat aivomagneettikäyrien mittaukset. MEG-kuvantaminen on tutkittavalle kivutonta ja turvallista.
Kuvaa laitteittosta Aalto-yliopsiton Kylmälaboratoriossa.
Mediatiedotteet Julkaistu:

Ikuinen liike on mahdollista – Aalto-yliopiston Kylmälaboratoriossa havainnoitiin kahden fysiikan lait haastavan aikakiteen välistä vuorovaikutusta

Aikakiteet ovat aineen olomuoto, jossa hiukkaset liikkuvat ikuisesti toistuvassa rytmissä ilman ulkopuolista energiaa. Tutkijat onnistuivat luomaan Aalto-yliopiston Kylmälaboratoriossa kaksi aikakidettä ja tarkkailemaan niiden välistä vuorovaikutusta. Tulevaisuudessa aikakiteitä voi hyödyntää erilaisissa laitteissa, kuten kvanttitietokoneiden muistina.
Valkoinen laboratoriotakki sekä analyysityökalu, jolla voidaan mitata veripisarasta särkylääkkeen pitoisuus.
Mediatiedotteet Julkaistu:

Kannettava ja nopea analysointityökalu voi mullistaa kipulääkkeiden diagnostiikkamarkkinat

Aalto-yliopistosta ponnistanut startup-yritys Fepod Oy Ltd on kehittänyt diagnoosimenetelmän, jolla potilaan veren kipulääkepitoisuus voidaan selvittää nopeasti ja edullisesti suoraan hoitopaikalla.
Yhdistelmäkuva, jossa näkyy revontulia, Maa, mittauksia.
Mediatiedotteet Julkaistu:

Suomi 100 -satelliitti teki sen, mihin aiemmin pystyivät vain paljon suuremmat: kuvasi ja tutki revontulia

Revontulialueen tutkiminen auttaa esimerkiksi turvallisten tietoliikenneyhteyksien kehittämisessä.