Uutiset

Uusi digiantenni voi mullistaa tulevaisuuden matkapuhelimet

Useiden antennielementtien yhdistäminen yhdeksi antenniksi vauhdittaa tiedonsiirtoa ja parantaa kuuluvuutta ja hyötysuhdetta.
aalto_digitalantenna_www_fi.jpg

Puhelimen antennit on sijoitettu ylä- ja alareunaan, minkä vuoksi puhelimen kosketusnäyttö ei peitä koko puhelinta. Kehitetyn menetelmän avulla antennit tarvitsevat vähemmän tilaa, jolloin puhelimen näytöstä voidaan tehdä suurempi ja puhelimen muotoilu on vapaampaa.

Aalto-yliopiston radiotieteen- ja tekniikan tutkijat ovat kehittäneet menetelmän, jonka ansiosta antennien käytössä siirrytään analogisesta digitaaliseen maailmaan. Nykyisin käytössä olevat antennit perustuvat pääosin puoli vuosisataa vanhaan tekniikkaan.

– Perinteisesti yksi antenni toimii yhdellä tai muutamalla taajuudella. Nyt voimme hyödyntää kehittynyttä digitaalielektroniikkaa ja yhdistää useita pieniä antennielementtejä toimimaan yhtenä antennina, joka saadaan digitaalisesti toimimaan millä tahansa taajuudella. Tällöin esimerkiksi monet älypuhelimen sovellukset, kuten GPS, Bluetooth ja Wi-Fi eivät enää tarvitse omia antennejaan vaan kaikki puhelimen tiedonsiirto voi tapahtua yhden, digitaalisesti ohjattavan antennin kautta. Tämä helpottaa osaltaan puhelimen suunnittelua ja mahdollistaa suuremman kosketusnäytön puhelimen kokoon suhteutettuna, koska antenneille ei tarvita yhtä paljon tilaa, tohtorikoulutettava Jari-Matti Hannula toteaa.

Uuden antennin avulla on myös mahdollista saavuttaa seuraavan sukupolven matkaviestintälaitteille asetettu tiedonsiirtonopeustavoite, joka on 100–1000-kertainen nykyiseen verrattuna. Lisäksi akun kesto paranee, kun uudella menetelmällä saavutetaan aiempaa korkeampi hyötysuhde.

Antennin ohjaus vaatii uuttaa tekniikkaa

Uuden menetelmän ansiosta antennista voidaan tehdä entistä laajakaistaisempi, mikä johtaa suurempaan tiedonsiirtonopeuteen ja parempaan kuuluvuuteen. Antenneissa voidaan myös luopua analogiakomponenteista, joiden avulla perinteiset antennit viritetään toimimaan halutulla taajuudella. Tämä helpottaa antennisuunnittelua ja mahdollistaa aiempaa pienikokoisemmat ja säteilyhyötysuhteeltaan tehokkaammat antennit.

Perinteisellä tekniikalla suunnitelluissa antenneissa on mahdollista saavuttaa joko laaja taajuuskaista tai korkea hyötysuhde, mutta ei molempia samanaikaisesti. Antennien säteilyhyötysuhde on viime aikoina mennyt huonompaan suuntaan, sillä matkapuhelimien käyttämä taajuuskaista on jatkuvasti kasvanut. Huono säteilyhyötysuhde johtaa lyhyeen kantamaan, jota verkko-operaattorit puolestaan joutuvat kompensoimaan tiheämmällä tukiasemaverkolla. Energiaa menee hukkaan sekä puhelimessa että tukiasemassa. Lisäksi tiheän verkon rakentaminen on kallista.

Radiotekniikan professori Ville Viikari uskoo uuden menetelmän mullistavan viidennen sukupolven matkapuhelimet ja pitävän Suomen edelleen yhtenä johtavana maana matkapuhelinantennien kehityksessä. Esimerkiksi Radiotieteen- ja tekniikan laitoksella 2000-luvun alussa kehitetty antennityyppi on vallitseva nykyisissä puhelimissa. Nyt on aika luoda ratkaisut uuden sukupolven laitteille.

– Seuraava askel kehitystyössä on käynnissä, kun testit viidennen sukupolven puhelinlaitteessa on aloitettu yhdessä Huawein kanssa. Kehitämme myös Aalto-yliopiston tutkijoiden kanssa digitaalielektroniikkaa antennin ohjausta varten, Viikari toteaa.

Artikkeli menetelmän periaatteista on julkaistu lehdessä IEEE Antennas and Wireless Propagation Letters. Linkki artikkeliin.

Lisätietoja:

Aalto-yliopisto

Professori Ville Viikari
puh 050 413 5458
[email protected]

Tohtorikoulutettava Jari-Matti Hannula
puh 050 467 7042
[email protected]

  • Julkaistu:
  • Päivitetty:
Jaa
URL kopioitu

Lisää tästä aiheesta

Jäteveden käsittely
Mediatiedotteet, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Jäteveden ravinteista kierrätyslannoitetta

Tutkijoiden kehittämässä NPHarvest-prosessissa otetaan jäteveden typpi ja fosfori talteen.
Droplet of honey in a superhydrophobic tube
Mediatiedotteet Julkaistu:

Hunaja virtaa vettä nopeammin erikoispäällystetyissä putkissa

Mitä korkeaviskoosisempaa neste on, sitä enemmän vettähylkivä eli superhydrofobinen pinnoite lisää sen juoksevuutta.
Aalto-yliopiston alumni Ulla Heikkilä on ohjannut ja käsikirjoittanut lyhytelokuvan Let her speak. Se on osa Yksittäistapaus-elokuvasarjaa, joka tuo esiin naisiin kohdistuvaa näkymätöntä vallankäyttöä niin yksityiselämässä kuin yhteiskunnassa. Kuvassa näyttelijä Iida-MariaHeinonen. Kuva: JohannaOnnismaa/TuffiFilms2019
Mediatiedotteet Julkaistu:

Tuoreet selvitykset vahvistavat: naistekijä on yhä altavastaaja Suomen elokuva- ja tv-alalla

Alaa hallitsevat verkostot, joiden ulkopuolella putoaa herkästi palkkakuoppaan ja työttömyyteen. Naiset kohtaavat myös toistuvasti sukupuoleen liitettyä kielteistä arviointia.
Aallossa kehitetty kolmiulotteinen malli, jossa aurinkotuulen vaikutuksesta Venuksesta pakenevat hapen ionit on kuvattu punaisilla pisteillä
Mediatiedotteet Julkaistu:

Merkuriukseen matkaava BepiColombo ohitti Venuksen – simulaatio näyttää planeetalta karkaavat hiukkaspilvet

Aalto-yliopiston tutkijat ovat olleet mukana rakentamassa luotaimen mittalaitteita, joiden avulla tutkitaan muun muassa Venuksen ja Merkuriuksen avaruussäätä.