Uutiset

Unohda ruutuaika, kuormitus syntyy puhelimen toistuvasta räpläämisestä

Tuore tutkimus paljastaa, että kuormitusta ei selitä pelkkä ruutuaika. Eniten kuormittaa pätkittäinen käyttö: jatkuva lyhyt vilkuilu ja viestittely pitkin päivää. Näistä rutiineista on myös vaikea päästä eroon.
Kuormittavinta on kännykän jatkuva vilkuilu ja toistuva viestittely pitkin päivää. Kuva: Matti Ahlgren, Aalto-yliopisto.
Kuormittavinta on kännykän jatkuva vilkuilu ja toistuva viestittely pitkin päivää. Kuva: Matti Ahlgren, Aalto-yliopisto.

Aalto-yliopiston tutkijat selvittivät pitkittäistutkimuksessaan, mikä kuormittaa digilaitteiden käyttäjiä eniten. Yllättäen kuormittavinta ei ole laitteiden käyttöaika, vaan toistuva käyttö lyhyissä pätkissä – se kuormittaa enemmän kuin pitkä ruutuaika.

Laitteiden käyttöajallakin on toki vaikutusta, mutta eniten laitteita käyttävät eivät ole kuormittuneimpia, sanoo väitöskirjatutkija Henrik Lassila. 

“Kaikkein kuormittuneimpia ovat ne, jotka palaavat puhelimelle yhä uudelleen lyhyiksi hetkiksi ja laittavat sen taas pian pois”, Lassila kertoo. 

Tutkijat esittelevät tuloksensa huhtikuun puolivälissä johtavassa ihmisen ja tietokoneiden vuorovaikutuksen tutkimukseen keskittyvässä CHI-konferenssissa. Vertaisarvioitu julkaisu on saatavilla verkossa.

Kaikkein kuormittuneimpia ovat ne, jotka palaavat puhelimelle yhä uudelleen lyhyiksi hetkiksi ja laittavat sen taas pian pois

Henrik Lassila

Tutkijat havaitsivat, että laitteiden huokoinen eli pätkittäinen käyttö liittyy erityisesti mobiililaitteisiin ja viestittelyyn. Huokoinen käyttötapa tarkoittaa esimerkiksi sitä, että lyhyttä videota katsotaan hetki, puhelin laitetaan pois, kunnes pian palataan taas ruudun ääreen. Käyttö koostuu siis pienistä, toistuvista pätkistä.

Kuormitus ei siis lisäänny myöskään viestittelyyn käytetyn ajan myötä, vaan viestittelyn huokoisuus lisää kuormitusta.

“Ylikuormituksesta aiheutuu stressiä ja negatiivisia tunteita, jotka sitten taas saattavat johtaa laitteiden pätkittäiseen käyttöön. Se taas lisää entisestään kuormitusta. Siitä syntyy tietynlainen noidankehä”, Lassila sanoo.

Ylikuormittuneena olo tuntuu siltä, ettei kaikkea tietoa pysty käsittelemään: Mieli on täynnä ja stressaantunut. Tehtävien jatkuva vaihtelu heikentää lähimuistia, hyvinvointia ja onnellisuutta.

Laitteen jokaiseen piippaukseen ei tarvitse ainakaan välittömästi reagoida. Voi tehdä yhtä asiaa kerrallaan.

Janne Lindqvist

Tutkijat seurasivat seitsemän kuukauden ajan lähes 300 tutkimukseen osallistuvan aikuisen ihmisen digitaalisten laitteiden eli älypuhelimien ja tietokoneiden käyttöä Saksassa. Käyttäjille tehtiin samalla useita kyselyitä. Lisäksi kaikki käyttäjien käyttämät verkkosivut ja sovellukset kirjattiin ylös, ja näin tutkijat saivat laajan pitkittäisaineiston siitä, miten ihmiset oikeasti käyttävät laitteitaan.

Rutiineja on vaikea muuttaa

Aikaisemmassa kyselytutkimuksessa on saatu viitteitä siitä, että ihmiset väittävät lopettavansa sosiaalisen median sovellusten käytön, jos he kuormittuvat niistä. Uudessa tutkimuksessa tällaista ei havaittu. Ihmisten on vaikea muuttaa omaa käyttäytymistään, toteaa professori Janne Lindqvist.

“Erittäin kuormittuneet ja ei-kuormittuneet käyttivät yllättäen laitteitaan suunnilleen saman verran koko kuukausia kestäneen tutkimusjakson ajan. Jos kuormitus oli tapissa, se todennäköisesti pysyi siellä koko tutkimusjakson ajan. Ei-kuormittuneista taas tulee harvoin kuormittuneita”, Lindqvist kertoo. 

Tutkijat päättelivät, että laitteiden käyttö ja kuormittuneisuus ovat tiivis osa käyttäjän rutiineja, ja niitä on lopulta vaikea muuttaa. Siitä huolimatta tutkijat ajattelevat, että jonkinlainen huokoisuusindikaattori voisi auttaa käyttäjiä muuttamaan käyttötottumuksiaan.

“Laitteen jokaiseen piippaukseen ei tarvitse ainakaan välittömästi reagoida. Voi tehdä yhtä asiaa kerrallaan. Mieluiten laita kaikki notifikaatiot eli ilmoitukset pois päältä ja ole läsnä siinä mitä teetkin”, Lindqvist sanoo.

Tutkijoilla on parhaillaan vertaisarvioinnissa jatkotutkimus, jonka perusteella ylikuormittuneisuus korreloi myös psykologisen stressin, negatiivisten tunteiden ja ahdistuneisuuden kanssa.

“Me olemme mobiililaitteilla nykyisin koko ajan. Kuvittele sen sijaan tilanne, että katsoisit viestit kaksi kertaa päivässä. Käyttäisit puoli tuntia siihen, että kävisit kaikki viestit läpi ja vastaisit niihin. Se ei  tutkimuksen perusteella kuormittaisi niin paljon”, sanooLindqvist.

Yhteystiedot:

  • Päivitetty:
  • Julkaistu:
Jaa
URL kopioitu

Lue lisää uutisia

Gloria Mendoza-Franco väitteli ennakkoluuloista Aalto-yliopistolla 28. syyskuuta. Kuva: Matti Ahlgren, Aalto-yliopisto.
Mediatiedotteet Julkaistu:

Ennakkoluulot ovat monimutkaisempia kuin stereotypiat antavat ymmärtää

Sosiaalipsykologien teorian mukaan omaan ryhmään kuuluvat henkilöt sekä korkeasti arvostettuihin ja helposti lähestyttäviin ryhmiin liitetyt ihmiset herättävät katsojassa useammin ihailua tai kunnioitusta kuin vähemmän arvostettuihin tai etäisiksi arvioituihin ryhmiin kuuluvat ihmiset. Neurotieteen tutkijat selvittivät nyt yhdessä sosiaalipsykologien kanssa, että sosiaalisen ryhmän lisäksi myös ihmisen tunnetila ja etäisyys vaikuttavat katsojan tunnereaktioihin.
Picture of the themes of this course
Opinnot Julkaistu:

Mind & Study - Hyvinvoivan opiskelijan työkalupakki (3op) syksyllä 2026!

Suosittu Mind & Study - Hyvinvoivan opiskelijan työkalupakki (3op) järjestään 2. ja 4. jaksossa suomeksi ja englanniksi. Lisäksi pienryhmäkeskustelut ovat mahdollisia myös ruotsiksi!
Moderni lasi- ja tiilirakennus iltahämärässä, edessä pysäköidyt autot ja polkupyörät
Mediatiedotteet, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Tutkimus selvitti pk-yritysten kansainvälistymisen sudenkuoppia – näin vältetään ulkoisen rahoituksen ”kultainen häkki”

Tutkimuksen mukaan on ratkaisevaa, kuinka paljon päätösvaltaa yrityksen johdolle jää ja kuinka hyvin tarjottu tuki vastaa yrityksen tarpeisiin.
Heikki Lempinen, Jukka Salonen ja Munir Mandviwalla mikrofoneineen istuu paneelissa ja puhuu yleisölle modernissa salissa.
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Digitaalisista investoinneista kasvua CDBG:n kanssa

Digitaaliset teknologiat, data ja tekoäly vauhdittavat kasvua ja ovat johtajien agendalla korkealla, mutta pelkkä digitaalinen strategia ei riitä. Yritysten on ymmärrettävä, miten strategia pannaan täytäntöön ja viedään käytäntöön investoimalla digitaalisiin ratkaisuihin.