Uutiset

Unohda ruutuaika, kuormitus syntyy puhelimen toistuvasta räpläämisestä

Tuore tutkimus paljastaa, että kuormitusta ei selitä pelkkä ruutuaika. Eniten kuormittaa pätkittäinen käyttö: jatkuva lyhyt vilkuilu ja viestittely pitkin päivää. Näistä rutiineista on myös vaikea päästä eroon.
Kuormittavinta on kännykän jatkuva vilkuilu ja toistuva viestittely pitkin päivää. Kuva: Matti Ahlgren, Aalto-yliopisto.
Kuormittavinta on kännykän jatkuva vilkuilu ja toistuva viestittely pitkin päivää. Kuva: Matti Ahlgren, Aalto-yliopisto.

Aalto-yliopiston tutkijat selvittivät pitkittäistutkimuksessaan, mikä kuormittaa digilaitteiden käyttäjiä eniten. Yllättäen kuormittavinta ei ole laitteiden käyttöaika, vaan toistuva käyttö lyhyissä pätkissä – se kuormittaa enemmän kuin pitkä ruutuaika.

Laitteiden käyttöajallakin on toki vaikutusta, mutta eniten laitteita käyttävät eivät ole kuormittuneimpia, sanoo väitöskirjatutkija Henrik Lassila. 

“Kaikkein kuormittuneimpia ovat ne, jotka palaavat puhelimelle yhä uudelleen lyhyiksi hetkiksi ja laittavat sen taas pian pois”, Lassila kertoo. 

Tutkijat esittelevät tuloksensa huhtikuun puolivälissä johtavassa ihmisen ja tietokoneiden vuorovaikutuksen tutkimukseen keskittyvässä CHI-konferenssissa. Vertaisarvioitu julkaisu on saatavilla verkossa.

Kaikkein kuormittuneimpia ovat ne, jotka palaavat puhelimelle yhä uudelleen lyhyiksi hetkiksi ja laittavat sen taas pian pois

Henrik Lassila

Tutkijat havaitsivat, että laitteiden huokoinen eli pätkittäinen käyttö liittyy erityisesti mobiililaitteisiin ja viestittelyyn. Huokoinen käyttötapa tarkoittaa esimerkiksi sitä, että lyhyttä videota katsotaan hetki, puhelin laitetaan pois, kunnes pian palataan taas ruudun ääreen. Käyttö koostuu siis pienistä, toistuvista pätkistä.

Kuormitus ei siis lisäänny myöskään viestittelyyn käytetyn ajan myötä, vaan viestittelyn huokoisuus lisää kuormitusta.

“Ylikuormituksesta aiheutuu stressiä ja negatiivisia tunteita, jotka sitten taas saattavat johtaa laitteiden pätkittäiseen käyttöön. Se taas lisää entisestään kuormitusta. Siitä syntyy tietynlainen noidankehä”, Lassila sanoo.

Ylikuormittuneena olo tuntuu siltä, ettei kaikkea tietoa pysty käsittelemään: Mieli on täynnä ja stressaantunut. Tehtävien jatkuva vaihtelu heikentää lähimuistia, hyvinvointia ja onnellisuutta.

Laitteen jokaiseen piippaukseen ei tarvitse ainakaan välittömästi reagoida. Voi tehdä yhtä asiaa kerrallaan.

Janne Lindqvist

Tutkijat seurasivat seitsemän kuukauden ajan lähes 300 tutkimukseen osallistuvan aikuisen ihmisen digitaalisten laitteiden eli älypuhelimien ja tietokoneiden käyttöä Saksassa. Käyttäjille tehtiin samalla useita kyselyitä. Lisäksi kaikki käyttäjien käyttämät verkkosivut ja sovellukset kirjattiin ylös, ja näin tutkijat saivat laajan pitkittäisaineiston siitä, miten ihmiset oikeasti käyttävät laitteitaan.

Rutiineja on vaikea muuttaa

Aikaisemmassa kyselytutkimuksessa on saatu viitteitä siitä, että ihmiset väittävät lopettavansa sosiaalisen median sovellusten käytön, jos he kuormittuvat niistä. Uudessa tutkimuksessa tällaista ei havaittu. Ihmisten on vaikea muuttaa omaa käyttäytymistään, toteaa professori Janne Lindqvist.

“Erittäin kuormittuneet ja ei-kuormittuneet käyttivät yllättäen laitteitaan suunnilleen saman verran koko kuukausia kestäneen tutkimusjakson ajan. Jos kuormitus oli tapissa, se todennäköisesti pysyi siellä koko tutkimusjakson ajan. Ei-kuormittuneista taas tulee harvoin kuormittuneita”, Lindqvist kertoo. 

Tutkijat päättelivät, että laitteiden käyttö ja kuormittuneisuus ovat tiivis osa käyttäjän rutiineja, ja niitä on lopulta vaikea muuttaa. Siitä huolimatta tutkijat ajattelevat, että jonkinlainen huokoisuusindikaattori voisi auttaa käyttäjiä muuttamaan käyttötottumuksiaan.

“Laitteen jokaiseen piippaukseen ei tarvitse ainakaan välittömästi reagoida. Voi tehdä yhtä asiaa kerrallaan. Mieluiten laita kaikki notifikaatiot eli ilmoitukset pois päältä ja ole läsnä siinä mitä teetkin”, Lindqvist sanoo.

Tutkijoilla on parhaillaan vertaisarvioinnissa jatkotutkimus, jonka perusteella ylikuormittuneisuus korreloi myös psykologisen stressin, negatiivisten tunteiden ja ahdistuneisuuden kanssa.

“Me olemme mobiililaitteilla nykyisin koko ajan. Kuvittele sen sijaan tilanne, että katsoisit viestit kaksi kertaa päivässä. Käyttäisit puoli tuntia siihen, että kävisit kaikki viestit läpi ja vastaisit niihin. Se ei  tutkimuksen perusteella kuormittaisi niin paljon”, sanooLindqvist.

Yhteystiedot:

  • Päivitetty:
  • Julkaistu:
Jaa
URL kopioitu

Lue lisää uutisia

Rakennustyömaa
Mediatiedotteet Julkaistu:

Selvitys: Suomen laki sallii rakentamisen päästöjen ylittävän kestävän rajan yli 30-kertaisesti

Aalto-yliopiston tutkijat ovat laatineet Suomelle ensimmäistä kertaa rakentamisen hiilibudjetin. Laskelmat osoittavat, että Suomessa saa tällä hetkellä rakentaa kymmeniä kertoja kestävää tasoa suuremmalla hiilijalanjäljellä.
Magneettikuvauksen aikana osallistujat katsoivat videoita, joissa toinen henkilö kertoi henkilökohtaisia tarinoita ja sai niihin palautetta. Matti Ahlgren, Aalto University.
Mediatiedotteet Julkaistu:

Jos narsistisia piirteitä on paljon, empatiaan liittyvät aivoalueet aktivoituvat eri tavoin kuin muilla

Tutkijat selvittivät aivoaktivaatiota arkielämää muistuttavassa tilanteessa ja havaitsivat eroja aivoalueilla, jotka on yhdistetty sosiaalisten tilanteiden tulkintaan ja kognitiiviseen empatiaan.
Ilmakuva kaarevasta tiilikampusrakennuksesta, poluista, puista ja järvestä usvaisessa valossa
Nimitykset, Mediatiedotteet, Yliopisto Julkaistu:

Etsimme uutta rehtoria

Aalto-yliopisto on enemmän kuin työpaikka. Se on avoin yhteisö, joka rakentaa kestävää tulevaisuutta seuraaville sukupolville.
Harvoja mäntyjä avoimella suolla kirkkaan taivaan alla, metsälinja taustalla
Mediatiedotteet Julkaistu:

Pohjoisen pallonpuoliskon suot muuttuvat: Satelliittitutkimus paljastaa selviä alueellisia eroja

Yli 20 vuoden satelliittiseuranta osoittaa, että kasvillisuus on vihertynyt 77 prosentilla pohjoisen pallonpuoliskon suoalueista. Monilla alueilla vihertyminen on kuitenkin kääntynyt sittemmin laskuun. Muutoksia selittävät etenkin kosteusolot, puusto ja pitkän aikavälin ilmastovaihtelu.