Uutiset

Tutkimusaineiston julkaiseminen tutkimusartikkeleiden yhteydessä

Viime vuosina tieteelliset lehdet ovat yhä useammin suositelleet tai vaatineet, että artikkeleissa esiteltyjen tieteellisten tulosten taustalla oleva tutkimusdata, koodi ja menetelmät julkaistaan. Datan ja koodin julkaiseminen on olennaista tieteellisten tulosten uskottavuuden varmistamiseksi ja toistettavuuden helpottamiseksi.

Useilla kansainvälisillä kustantajilla on datalinjauksia, muun muassa Elsevierin ja Springer Naturen tutkimusdatan linjaukset. Näiden linjausten tärkeä osa on datan saatavuuslausunto (Data Availability Statement, DAS), joka sisältää tiedot siitä, mitä dataa on saatavilla, mistä se löytyy ja mahdolliset käyttöehdot.

Datan jakamiseen on useita vaihtoehtoja, joista yleisimmät ovat:

  1. Data lisämateriaalina.
  2. Data luotettavassa tietovarastossa pysyvällä tunnisteella.
  3. Data ei saatavilla avoimesti, mutta saatavissa kohtuullisen pyynnön perusteella.

Odotuksena on, että avoimen tutkimusdatan määrä kasvaa, koska sekä rahoittajat että suuret julkaisijat vaativat sitä. Tutkimukset kuitenkin osoittavat, että esimerkiksi alle puolella ekologista ja evoluutioon liittyvää tutkimusta julkaisevista lehdistä on pakollinen data- tai koodinjakolinjaus, ja vielä harvemmat vaativat datan jakamista jo vertaisarvioinnin aikana. Lehdillä vaikuttaa olevan merkittävä rooli datan ja koodin saatavuuden lisäämisessä omien linjaustensa kautta (Ivimey-Cook et al., 2025).

Tampereen yliopistossa tehty tutkimus datan saatavuuslausuntojen käytöstä vertaisarvioiduissa tieteellisissä artikkeleissa (vuosilta 2020 – 2021) paljasti, että noin 25 % artikkeleista sisälsi DAS:n. Avoimesti saatavilla olevissa artikkeleissa on suhteellisesti enemmän DAS-lausuntoja ja avointa dataa kuin maksullisissa artikkeleissa. Arkistojen lisäksi dataa säilytetään usein artikkelin yhteydessä. Monet tutkijat säilyttävät itse dataa ja lupaavat jakaa sitä "kohtuullisen pyynnön perusteella" (Toikko ja Kylmälä, 2023).

Glereanin (2025) mukaan tutkijat luettelevat seuraavia esteitä tutkimusdatan avoimelle jakamiselle:

  1. Yksityisyys, etiikka, turvallisuus: Nämä esteet ovat usein tutkijoiden hallinnan ulkopuolella, kuten esimerkiksi eettisen toimikunnan rajoitukset.
  2. Kilpailuedun menettäminen/tulosten varastaminen: Tutkijat saattavat välttää datan julkaisemista, koska he kertovat edelleen analysoivansa sitä.
  3. Datan omistajuus: Vaikka tutkijat saattavat hallita dataa, se on yleensä tutkimusorganisaation omistamaa.
  4. Datan koko ja tallennuskustannukset: Datojen ikuiseen tallentamiseen liittyy suuria kustannuksia.
  5. Datan valmistelutyöt (tekniset, juridiset, eettiset): Datasetin avaaminen ja hallinta vaativat merkittävästi työtä asiantuntijoilta.

Nämä esteet johtavat usein lauseeseen "data saatavilla kohtuullisella pyynnöllä".

Glereanin (2025) mukaan datan arvon määrittelyn pitäisi olla tutkimuksen alkuvaiheen erottamaton osa. Ainutlaatuiset, todennäköisesti runsaasti uudelleen käytettävät ja linjauksiin vaikuttavat tutkimusdatat pitäisi aina saattaa avoimesti saataville. Tutkimusdatan paikallinen tallennus pitäisi taas olla hyväksyttävää, mikäli datan avaaminen on liian työlästä tai kallista. 

Tämä artikkeli sai inspiraationsa avoimen tieteen koordinaation järjestämästä tapahtumasta "Tutkimusaineiston julkaiseminen tutkimusartikkelien yhteydessä". Lisätietoja ohjelmasta ja esitetystä materiaalista löytyy Vertaistukitilaisuus: datan julkaiseminen tutkimusartikkelien

Yhteystiedot

Voit olla yhteydessä Avoin tiede ja ACRIS -tiimiin, acris@aalto.fi. Autamme mielellämme avoimeen julkaisemiseen liittyvissä kysymyksissä. 

Kansainvälistä Open Access -viikkoa vietetään 20.-26. lokakuuta 2025. Viikon aikana julkaisemme teemaan liittyviä, lyhyitä tietoiskuja aalto.fissä.

Open Access -viikko 2025

Kansainvälinen Open Access -viikko järjestetään 20.-26.10.2025. Tutustu Aallon ohjelmaan!

Read more
Open Access Week 2025 -juliste, jossa on yhdeksän kuvaa avoimen pääsyn symbolin takana ja tapahtuman tiedot.
  • Päivitetty:
  • Julkaistu:
Jaa
URL kopioitu

Lue lisää uutisia

The 3 members from the Kenno team smiling at the camera in a picture selfie style
Kampus, Tutkimus ja taide, Yliopisto Julkaistu:

Kolmen antropologin yritys nojasi vahvaan tutkimusosaamiseen

Etnografinen tutkimustoimisto Kenno Oy syntyi vuonna 2014, kun sen kolme perustajaa viimeisteli maisteriopintojaan Helsingin yliopistossa ja halusi luoda itselleen kiinnostavan työpaikan.
A group of people cheering with branded black cups. 4 people sitting, 2 on each side, and one in the middle standing up. 3 men and two women
Kampus, Tutkimus ja taide, Yliopisto Julkaistu:

Kolmen tutkijan ideasta syntyi deep tech -yritys

Vahvaan tutkimusosaamiseen nojaava Sim Analytics Oy sai alkunsa, kun kolme LUT-yliopiston eri laboratorioissa työskennellyttä tutkijakollegaa alkoi miettiä, miten tarjota ja analysoida dataa teollisuusyritysten liiketoimintapäätösten tueksi.
Hehkuva neonpallo, geometrinen ydin ja valojuovat leijuvat tumman tabletin yläpuolella
Mediatiedotteet, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Ensimmäinen suprajohtava kvanttilämpökone osoittaa, että lämpö voidaan valjastaa työksi myös kvanttimaailmassa

Suprajohtava kvanttilämpökone paitsi edistää termodynamiikan perustutkimusta, voi myös merkittävästi pienentää tulevaisuuden kvanttitietokoneiden hintalappua.
Punainen palvelukatkon ilmoitus IT-palveluista, jossa edistymispalkki
Yliopisto Julkaistu:

Yleispalvelimet uudelleenkäynnistetty 8.7.

Yleispalvelimet kosh.aalto.fi, lyta.aalto.fi sekä kevyen laskennat palvelimet brute.aalto.fi ja force.aalto.fi on uudelleenkäynnistetty 8.7.