Tuntematon sotilas -elokuvan ohjannut Aku Louhimies tutkii elokuvaa

Tuore elokuvaversio teoksesta Tuntematon sotilas saa ensi-iltansa tänään. Elokuva on myös sen ohjaajan Aku Louhimiehen tutkimuskohde.
Kuva: Tommi Hynynen © Elokuvaosakeyhtiö Suomi 2017.

Väinö Linnan Tuntematon sotilas -klassikkoromaanin aiemmat elokuvaversiot on tehty 1950-luvulla, jolloin ohjaajana oli Edvin Laine, ja 1980-luvulla, jolloin sen ohjasi Rauni Mollberg. Tuoreessa versiossa on ohjaaja ja käsikirjoittaja Aku Louhimiehen lisäksi mukana liuta tunnettuja suomalaisia näyttelijöitä.

Louhimies tunnetaan laajalti elokuvistaan. Harva kuitenkaan tietää, että hän on myös tohtorikoulutettava Aalto-yliopiston elokuvataiteen ja lavastustaiteen laitoksella. Hänen tutkimuskohteenaan on elokuvaohjaaminen, ja tutkimusmateriaalina hän käyttää itseään ohjaajana sekä elokuviaan. Louhimies vastasi kysymyksiimme tutkimuksestaan.

Ohjaaja Aku Louhimies. Kuva: Juha Mustonen (c) Elokuvaosakeyhtiö Suomi 2017.

Mikä tutkimuksessasi on lähtökohtana?
“Minua kiinnostaa tutkia elokuvaohjaamisen käytäntöjä ja synnyttää alan perustutkimusta. Mitä ohjaaja tekee, miten se vaikuttaa elokuvaan ja mitä ohjaaja voisi tehdä paremmin? Vastaus kysymykseen mitä on hyvä elokuva on tietenkin subjektiivinen ja myös syy siihen, miksi käytän itseäni ja omia kokemuksiani lähteenä.”

Miten tutkimuksesi on vaikuttanut Tuntemattoman sotilaan tekemiseen?
“Elokuvien tekemisestä on kerätty erilaista mitattavissa olevaa dataa, kuten työaikaa, kuvien määrää ja harjoitteluaikoja. Poikkeuksena normaaliin elokuvan tekemiseen olen Tuntemattoman sotilaan tuotannon aikana mitannut omaa fyysistä vireyttäni ja palautumistani Firstbeat-sykevälivaihteluanalyysin avulla. Sen myötä aineistossa on korostunut, miten ohjaajan psykofyysinen tila näkyy taiteellisessa lopputuloksessa.”

Millaisia havaintoja tai tuloksia olet jo saanut?
“Aineisto on nyt pääasiassa kerätty ja aavistukseni on, että se paljastaa monia tavallaan itsestään selviä totuuksia, kuten että lopputuloksen kannalta on hyvä, että harjoittelee. Tai että uupuneena ei tee yhtä hyviä päätöksiä kuin levänneenä.

Toisaalta, stressi ei myöskään ole aina huono asia. Jo alustavan analyysin avulla olen löytänyt havainnoista kiinnostavia jaksamiseen, keskittymiseen ja stressinsietokykyyn liittyviä piirteitä, joita on kiinnostava verrata muuhun tekemisestä kerättyyn dataan ja itse teokseen.”

Miten tutkimuksen tekeminen jatkuu?
“Aineisto on nyt kasassa ja seuraavaksi tarkoituksena on tarkentaa tutkimuskysymystä sekä löytää tutkimukselleni ohjaaja. Koska elokuvan ohjaamista ei ole Suomessa kovin paljoa tieteellisesti havainnoitu, tähyän ulkomaille tai elokuva-alan ulkopuolelle, esimerkiksi johtamisen tutkimukseen.”

Lue lisää elokuvasta:
http://www.tuntematonsotilas2017.fi/

  • Julkaistu:
  • Päivitetty:
Jaa
URL kopioitu

Lisää tästä aiheesta

Falling Walls. Kuva: Mikko Raskinen.
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Falling Walls -palkinto myönnettiin uraauurtavalle silmätutkimukselle

Tampereen yliopiston tutkijan Laura Koivusalon esittelemä sarveiskalvon sokeutta käsittelevä tutkimustyö sai pääpalkinnon Falling Walls -alkukilpailussa.
an electron microscope image showing a carbon nanotube on top of a substrate of graphene
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Grafeenipohja parantaa hiilinanoputkiverkoston sähkönjohtavuutta

Aalto-yliopiston ja Wienin yliopiston tutkijat yhdistivät grafeenin ja yksiseinäiset hiilinanoputket läpinäkyväksi hybridimateriaaliksi. Uusi materiaali johtaa sähköä paremmin kuin kumpikaan komponentti yksinään.
Iiris Sundin katselee taivaalle Laajalahden lintutornilla
Tutkimus ja taide, Opinnot Julkaistu:

Kun lääkäri ja tekoäly saadaan yhteistyöhön, potilas saa parempaa hoitoa

Tohtorikoulutettava Iiris Sundinin tutkimuksissa koneoppimismalli pääsee hyödyntämään lääkärin hiljaista tietoa, joka jää yleensä kirjoittamatta ylös. Tällainen malli ennustaa paremmin, miten tietty potilas reagoi tietynlaiseen hoitoon.
Aalto-yliopiston vesitutkimus
Tiedotteet, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Suomalaisyrityksistä maailman vesivastuullisimmat – uusi tiekartta näyttää suunnan

Aalto-yliopiston, Luonnonvarakeskuksen ja VTT:n maa- ja metsätalousministeriön rahoituksella laatiman tiekartan tavoitteena on, että suomalaisyritykset ovat vuonna 2030 vesivastuullisimpia maailmassa.