Uutiset

Tuntematon sotilas -elokuvan ohjannut Aku Louhimies tutkii elokuvaa

Tuore elokuvaversio teoksesta Tuntematon sotilas saa ensi-iltansa tänään. Elokuva on myös sen ohjaajan Aku Louhimiehen tutkimuskohde.
Kuva: Tommi Hynynen © Elokuvaosakeyhtiö Suomi 2017.

Väinö Linnan Tuntematon sotilas -klassikkoromaanin aiemmat elokuvaversiot on tehty 1950-luvulla, jolloin ohjaajana oli Edvin Laine, ja 1980-luvulla, jolloin sen ohjasi Rauni Mollberg. Tuoreessa versiossa on ohjaaja ja käsikirjoittaja Aku Louhimiehen lisäksi mukana liuta tunnettuja suomalaisia näyttelijöitä.

Louhimies tunnetaan laajalti elokuvistaan. Harva kuitenkaan tietää, että hän on myös tohtorikoulutettava Aalto-yliopiston elokuvataiteen ja lavastustaiteen laitoksella. Hänen tutkimuskohteenaan on elokuvaohjaaminen, ja tutkimusmateriaalina hän käyttää itseään ohjaajana sekä elokuviaan. Louhimies vastasi kysymyksiimme tutkimuksestaan.

Ohjaaja Aku Louhimies. Kuva: Juha Mustonen (c) Elokuvaosakeyhtiö Suomi 2017.

Mikä tutkimuksessasi on lähtökohtana?
“Minua kiinnostaa tutkia elokuvaohjaamisen käytäntöjä ja synnyttää alan perustutkimusta. Mitä ohjaaja tekee, miten se vaikuttaa elokuvaan ja mitä ohjaaja voisi tehdä paremmin? Vastaus kysymykseen mitä on hyvä elokuva on tietenkin subjektiivinen ja myös syy siihen, miksi käytän itseäni ja omia kokemuksiani lähteenä.”

Miten tutkimuksesi on vaikuttanut Tuntemattoman sotilaan tekemiseen?
“Elokuvien tekemisestä on kerätty erilaista mitattavissa olevaa dataa, kuten työaikaa, kuvien määrää ja harjoitteluaikoja. Poikkeuksena normaaliin elokuvan tekemiseen olen Tuntemattoman sotilaan tuotannon aikana mitannut omaa fyysistä vireyttäni ja palautumistani Firstbeat-sykevälivaihteluanalyysin avulla. Sen myötä aineistossa on korostunut, miten ohjaajan psykofyysinen tila näkyy taiteellisessa lopputuloksessa.”

Millaisia havaintoja tai tuloksia olet jo saanut?
“Aineisto on nyt pääasiassa kerätty ja aavistukseni on, että se paljastaa monia tavallaan itsestään selviä totuuksia, kuten että lopputuloksen kannalta on hyvä, että harjoittelee. Tai että uupuneena ei tee yhtä hyviä päätöksiä kuin levänneenä.

Toisaalta, stressi ei myöskään ole aina huono asia. Jo alustavan analyysin avulla olen löytänyt havainnoista kiinnostavia jaksamiseen, keskittymiseen ja stressinsietokykyyn liittyviä piirteitä, joita on kiinnostava verrata muuhun tekemisestä kerättyyn dataan ja itse teokseen.”

Miten tutkimuksen tekeminen jatkuu?
“Aineisto on nyt kasassa ja seuraavaksi tarkoituksena on tarkentaa tutkimuskysymystä sekä löytää tutkimukselleni ohjaaja. Koska elokuvan ohjaamista ei ole Suomessa kovin paljoa tieteellisesti havainnoitu, tähyän ulkomaille tai elokuva-alan ulkopuolelle, esimerkiksi johtamisen tutkimukseen.”

Lue lisää elokuvasta:
http://www.tuntematonsotilas2017.fi/

  • Päivitetty:
  • Julkaistu:
Jaa
URL kopioitu

Lue lisää uutisia

Triptyykki: kullanruskeat sienilamellit, keskellä oranssi verkkorakenne, oikealla abstraktit harjanteet.
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Aalto ARTS esittelee tekoälystä inspiraationsa saaneita konsepteja Dutch Design Weekillä

Aalto-yliopiston taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu esittelee tämän vuoden Dutch Design Week -tapahtumassa useita tekoälystä inspiraationsa saaneita suunnittelutöitä otsikolla ”art-ai-fact”.
Ihmisen käsivarsi pitää mustaa robottikättä, taustalla vaalea harmaa seinä
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Terveys x teknologia: Proteesin pitää tuntua luonnolliselta – koko elämän ajan

Perinteiset ihmiskehoon liitettävät proteesit tuntuvat usein kömpelöiltä. Tulevaisuuden käsiproteesia voi kuitenkin liikuttaa intuitiivisesti ilman, että käyttäjän tarvitsee erikseen ajatella jokaista liikettä.
Bomanin erityisopetuksen luokan sisäänkäynti (jota ei voi oikein kehua esteettömäksi), piha-aluetta ja oppilaita kävelemässä ulkotunnille. Palikoiden äärellä on Marikebunin erityisluokan oppilaita. (valokuvat Saija Hollmén)
Yhteistyö, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Aalto-yliopiston WiT-ohjelma ja Fida International toteuttavat Keniaan esteettömän leikkipaikan vammaisille lapsille

Inclusive Play -hankkeessa suunnitellaan esteetön leikkipaikka, joka soveltuu myös vammaisille lapsille. Suunnitelma yhdistää oppimisen, leikin sekä osallisuuden.
Suuri ryhmä sisätiloissa pitkän pöydän äärellä tutkimassa materiaali- ja näytekokoelmaa, hymyilee kameralle
Yhteistyö, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Aalto ja muut MELANGE-konsortion partnerit käynnistivät EU-hankkeen uudistamaan tekstiilien väriin liittyviä teollisia toimintatapoja

Aalto-yliopiston johtama MELANGE-hanke pyrkii uudistamaan sisustustekstiilialan värjäyskäytäntöjä muotoilun avulla.