Tunnejännitteet jarruttavat innovaatioita

Aalto-yliopiston ja Harvardin yliopiston tutkijat tarkastelivat 15 vuoden ajan sellaisia yritysrakenteita, joissa pyritään optimoimaan sekä lyhyen aikavälin tehokkuus että pitkän aikavälin innovointi. Samalla he havainnoivat ihmisten välistä vuorovaikutusta. He havaitsivat, että vaikka rakenteellinen lähestymistapa innovoinnin lisäämiseen nähdään yleisesti yritysten kasvun polkuna, tunnevaikutukset usein heikentävät innovointiponnisteluja.

Professori Timo Vuori varoittaakin, että rakenteista huolimatta uuteen teknologiaan ja innovaatioihin voidaan suhtautua tunteellisesti niin, että se estää innovoinnin.

”Havaitsimme johdonmukaisesti, että lyhyen aikavälin tehokkuuteen ja samanaikaisesti pitkän aikavälin innovointiin keskittyvät yritysrakenteet synnyttävät merkittäviä tunnejännitteitä ylimmän johdon, hallituksen, perinteisen ydinliiketoiminnan ja innovaatioyksikön sisällä ja niiden välillä. Nämä jännitteet vesittävät innovointia”, sanoo Vuori.

Ilman aktiivista ylimmän johdon panosta ydinliiketoiminta jarruttaa innovaatioiden syntymistä. Tutkijat tekivät havaintoja Deloitte-konsulttiyhtiössä, Nokiassa, italialaisessa energiayhtiö ENELissä ja monissa muissa tutkimukseen osallistuneissa organisaatioissa.

Ovien paiskomisia

Esimerkiksi ranskalaisen mainosyhtiön HAVASin johtajat kertoivat, kuinka sisältökehityksen innovatiiviset lähestymistavat uhkasivat perinteisiä johtajia ja tekivät heistä vihamielisiä uutta teknologiaa kohtaan.

”Uudistusta vetäneeltä uudelta johtajalta paiskottiin ovia kiinni hänen edestään”, sanoo Harvard Business Schoolin professori Michael Tushman.

Tutkijat ovat kohdanneet samankaltaisia jännitteitä lukuisissa johtoryhmissä ja organisaatioissa sekä yksityisellä että julkisella sektorilla Euroopassa, Aasiassa, Yhdysvalloissa ja Pohjois-Afrikassa. Tilannetta ei Vuoren mukaan helpota, että maailma tuntuu juuri nyt olevan täynnä tunnepitoista päätöksentekoa — geopolitiikasta kauppasotiin.

”Tekoäly, sota ja tullit ovat luoneet kaoottisen maailman, joka voimistaa tunteitamme. Samalla tekoälytyökalut ja digitaaliset alustat mahdollistavat pikaiset päätelmät ja tunneimpulssit. Ihmisten ja tunteiden huomioiminen on nyt tärkeämpää kuin koskaan.”

Tutkimus esittää käytäntöjä, joiden avulla johtajat voivat kohdata näitä jännitteitä.

”Taitava ote tarkoittaa ylpeyden vaalimista menneistä saavutuksista, mutta myös innostuksen rakentamista yhteistä tulevaisuusvisiota kohtaan, jotta innovointia arvostetaan eikä nähdä uhkana. Uudistuvissa organisaatioissa jännitteitä on aina. Kun ihmiset kokevat tulevansa kuulluiksi, nämä jännitteet muuttuvat vähemmän haitallisiksi”, Vuori sanoo.

Keskeisiä havaintoja avataan laajemmin California Management Review’n tulevassa numerossa. Ennakkoversio on julkaistu verkossa.