Uutiset

Tilastotieteilijä tutkii bisnesanalytiikkaa ja kansantauteja

Pekka Malo kehittää menetelmiä, joita voidaan soveltaa monella alalla.
Professor Pekka Malo Photo Anni Hanén
"Saan suurta tyydytystä aina, kun huomaan, että kehittämämme mallit ovat levinneet muidenkin käyttöön." Kuva: Anni Hanén

Professori Pekka Malo, mitä tutkit ja miksi?

Professuurini ala on tilastotiede, mutta tutkimukseni on hyvin monialaista. Mukana on sekä täysin teoreettisia tutkimusta että empiirisempiä projekteja. Lähes kaikki hankkeeni liittyvät kuitenkin bisnesanalytiikkaan. B2B-AI-projektissa esimerkiksi käytämme koneoppimiseen perustuvia menetelmiä yritysten väliseen markkinointiin liittyvien haasteiden ratkaisemisessa. Business to business on alueena haastava, koska prosessit ovat monimutkaisia ja muuttujia on paljon. Yritämme auttaa yrityksiä esimerkiksi rakentamaan malleja, joilla ne voivat ostajien selauskäyttäytymistä seuraamalla suunnitella myyntistrategiansa paremmin.

Toisaalta olen myös mukana Turun yliopistollisen keskussairaalan vetämässä, uniapneaan liittyvässä tutkimushankkeessa, joka on juuri käynnistymässä. Uniapnea on suomalaisten uudeksi kansantaudiksikin tituleerattu sairaus, joka on kytköksissä myös moniin muihin sairauksiin kuten diabetekseen, ja jonka hoitokustannukset ovat nousseet valtavasti. Me hyödynnämme aiempia aineistoja ja kehitämme niiden pohjalta kustannustehokkaampia hoitostrategioita. On tärkeää, että työskentelemme hankkeessa yhdessä alan huippulääkärien kanssa, jotta syntyvät tilastolliset mallit ovat sellaisia, jotka ovat heille uskottavia ja toimivia.

Miten sinusta tuli tutkija?

Eräs professori houkutteli minut laajentamaan diplomityötäni väitöskirjaksi asti. Tilastotieteessä minua kiehtoo se, että se on yhtä aikaa eksaktia ja vahvasti teoreettista, mutta sillä on kuitenkin paljon käytännön sovelluksia. Puhdas matematiikkakin oli hauskaa, mutta se oli minulle turhan abstraktia.

Mitkä ovat olleet urasi huippuhetkiä?

Saan suurta tyydytystä aina, kun huomaan, että kehittämämme mallit ovat levinneet muidenkin käyttöön – se tuntuu hienolta. Erityisen mukavaa on kuulla palautetta yrityspuolelta.

Mitä vaaditaan tutkijalta?

Tutkijalla pitää olla hyvä itsekuri ja keskittymiskyky, koska työ on hyvin itsenäistä – kukaan ei tule sanomaan, mitä kulloinkin pitää tehdä. Ja tietenkin pitää tykätä tosi paljon siitä, mitä tekee.

Mitä odotat tulevaisuudelta?

Uusia ratkaistavia ongelmia. Terveydenhoidon kehittämisessä on valtavasti tekemistä. Dataa olisi jo valtavasti olemassa, mutta sen käyttöön saaminen on usein haasteellista. Yhteiskunnallisesti vaikuttava tutkimus on se, joka minua nyt erityisesti kiinnostaa. 

Pekka Malo ja muut Aallon uudet vakinaistetut professorit kertovat tutkimuksestaan Installation talks -tapahtumassa 24. huhtikuuta. Lämpimästi tervetuloa mukaan!

Katso tilaisuuden ohjelma täältä.

  • Julkaistu:
  • Päivitetty:
Jaa
URL kopioitu

Lue lisää uutisia

Utuinen ihmishahmo näyttää kävelevän pois päin, varjo heijastuu vaalealle pinnalle
Tutkimus ja taide, Opinnot, Yliopisto Julkaistu:

Maisteriopiskelijoiden näyttely Suomen valokuvataiteen museossa

Valokuvataiteen pääaineen maisteriopiskelijoiden MoA in Photography 23 -näyttely on esillä 12. maaliskuuta asti.
Nainen rannalla tuulisella säällä hymyilee, taustalla meri kuohuaa
Nimitykset, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Professori Ranja Hautamäki: ”Monimuotoinen kaupunkiluonto on keskeinen tekijä hyvinvoinnin ja hiilinielujen lisäämiseksi”

Maisema-arkkitehtuurin professori ratkoo ilmastonmuutoksen hillintää ja kaupunkiluonnon hiilinieluja koskevia kysymyksiä.
NASAn Curiosity-mönkijä kuvaama pölypyörre Marsin Gale-kraatterissa. Kuvankäsittely: Henrik Kahanpää. Alkuperäinen kuva: NASA / JPL-Caltech
Tutkimus ja taide, Opinnot Julkaistu:

Marsin sää vaihtelee rajusti, mutta sen ilmasto ei ole muuttumassa

Väitöstutkimuksessaan Henrik Kahanpää myös kyseenalaistaa Marsin pölypyörteisiin liittyvän vallitsevan käsityksen. Tutkijana hän toivoo, että ihminen ei koskaan menisi Marsiin.
A portrait of Laureen Mahler.
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Laureen Mahler luo origamitaitosten avulla biopohjaisia ja myös katseita kestäviä pakkauksia

Monet pakkausteollisuuden tuotteet perustuvat muoviin ja muihin fossiilipohjaisiin materiaaleihin. Aalto-yliopiston Bioinnovaatiokeskuksessa kehitetään origamitaitoksiin perustuvia ekologisia pakkausratkaisuja, joilla on arvoa myös kauniina esineinä.