Talotekniikka murroksessa: data, vastuullisuus ja uudet liiketoimintamallit muuttavat alaa

Konsortion visiossa talotekniikan avulla rakennetaan maailman vastuullisimmat rakennukset. Samalla ala ottaa yhä suuremman roolin koko rakennuksen elinkaaren hallinnassa ja käyttäjäkokemuksen varmistamisessa. 

Kyselynä toteutettuun mittaukseen osallistui joukko konsortion yrityksiä, jotka jakoivat tutkijoille dataa uudis- ja korjaushankkeistaan. Mittaus tarkasteli vision neljää tavoitealuetta: vihreää siirtymää, käyttäjäkokemusta, liiketoimintamalleja ja osaamista.

Energiatehokkuudesta kohti kokonaisvaltaista vastuullisuutta

Yksi selkeimmistä muutoksista liittyy vihreään siirtymään. Yksittäisistä energiatehokkuustoimista ollaan siirtymässä laajempaan ajattelutavan muutokseen. 

Energiatehokkuudesta on tullut suunnittelun ja toteutuksen perusvaatimus. Tätä indikoi se, että energiatehokkuusluokka oli tiedossa jo 82 prosentissa hankkeista, kun vuotta aiemmin vain 28 % osasi sen kertoa. Samalla ympäristöluokitusten käyttö on kasvanut merkittävästi; niitä hyödynnettiin 64 prosentissa hankkeista; selvä nousu edellisen vuoden 20 prosentista. Tämä viestii siitä, että markkina ja asiakkaat vaativat yhä systemaattisempaa näyttöä rakennusten ympäristövaikutuksista.

Talotekniikan hiilijalanjäljen laskenta on vielä alkuvaiheessa, sillä sitä tehtiin vasta noin 18 prosentissa hankkeista, eli samoin kuin edellisenä vuonna. Tämä on merkittävä kehityskohde, koska juuri hiilijalanjälki tulee ohjaamaan suunnittelua, investointeja ja sääntelyä paljon nykyistä enemmän.

Käyttäjäkokemus ja data nousevat keskiöön

Toinen keskeinen kehityssuunta on siirtymä kohti käyttäjälähtöisyyttä ja jatkuvaa datan hyödyntämistä. 

Rakennukset eivät ole enää staattisia kohteita, vaan niitä seurataan ja optimoidaan jatkuvasti. Jo 64 prosentissa kohteista seurataan jatkuvasti olosuhteita, kuten lämpötilaa ja ilmanlaatua, mikä kertoo datan roolin kasvusta.

Samalla käyttäjätyytyväisyyden mittaaminen yleistyy nopeasti. Kun vuotta aiemmin 36 prosentissa kohteista sitä seurattiin, nyt luku oli 64 %, mikä osoittaa, että rakennusten arviointi ei enää perustu pelkästään tekniseen suorituskykyyn. Tämä heijastelee laajempaa muutosta: rakennuksen arvo syntyy yhä enemmän siitä, miten se palvelee käyttäjiään.

Kaikki kehityssuunnat eivät kuitenkaan etene samaa tahtia. Hyvinvointisertifioinnit, kuten WELL, eivät ole vielä yleistyneet kotimaisissa hankkeissa eikä niitä ollut mukana tarkastelluissa kohteissa. Tämä voi viitata siihen, että markkina painottaa edelleen teknisiä ratkaisuja enemmän kuin sertifioituja käyttäjäkokemuksen mittareita.

Kyberturvallisuus on sen sijaan noussut nopeasti tärkeäksi teemaksi. Nyt 45 prosentissa hankkeista talotekniikkajärjestelmien kyberturvallisuus oli varmistettu, mikä kuvastaa rakennusten digitalisoitumista ja sitä, että talotekniikasta on tullut osa kriittistä infrastruktuuria. Kun järjestelmät kytkeytyvät verkkoon, niiden suojaaminen on yhtä keskeistä kuin niiden toiminnallisuus.

Liiketoimintamallit muuttuvat hitaammin

Teknologinen kehitys etenee nopeasti, mutta liiketoimintamallit seuraavat perässä hitaammin.

Elinkaariajattelu on kuitenkin selvästi vahvistumassa, mikä näkyy siinä, että toiminnanvarmistusprosesseja käytetään jo yli 80 prosentissa hankkeista. Rakennusta ei enää nähdä pelkkänä kertaluonteisena investointina, vaan jatkuvana palveluna, jonka toimivuutta seurataan koko sen elinkaaren ajan.

Tästä huolimatta varsinainen talotekniikka palveluna -malli ei ole vielä valtavirtaa. Tällä kertaa kukaan vastaajista ei ilmoittanut mallin käytöstä. Vaikka teknologia mahdollistaisi uudenlaisia liiketoimintamalleja, niiden käyttöönotto vaatii muutoksia sopimuksiin, riskien jakamiseen ja asiakkaiden ajattelutapaan.

Tilanne saattaa muuttua lähivuosina. Kun kiinteistönomistajat alkavat vaatia mitattavia tuloksia, kuten energiansäästöä ja parempaa sisäilmastoa, palvelupohjaiset mallit tarjoavat siihen luontevan ratkaisun.

Osaajapohja kasvaa

Talotekniikka-alan kehitys näkyy myös koulutuksessa ja työmarkkinoilla. Ammatillisessa koulutuksessa ja ammattikorkeakouluissa hakijamäärät ovat kasvaneet tasaisesti viime vuosina, mikä on selvä merkki alan vetovoiman kasvusta. Yliopistotasolla hakijamäärät ovat pysyneet melko tasaisina, mutta uudet koulutusohjelmat voivat muuttaa tilannetta tulevaisuudessa.

Opiskelijakyselyissä energia- ja konetekniikka-alat  ja rakentamisen eri sektorit ovat houkuttelevampia kuin IT-ala. Vetovoimaisimpien 20 työnantajan joukossa on kaikkina vertailuvuosina useita talotekniikka-alan yrityksiä. Yrityksistä talotekniikka-alan konsultit sijoittuvat jopa teknologiajättien yläpuolelle, ja digitalisaatio ja tekoälyn hyödyntäminen lisäävät niiden kiinnostavuutta entisestään. 

Talotekniikan osaamisprofiilit uudistuvat. Ala tarvitsee yhä enemmän ohjelmisto-, data- ja kyberturvaosaamista, eikä perinteinen “insinööriprofiili” yksin riitä vastaamaan tulevaisuuden tarpeisiin.

Mihin suuntaan ala on menossa?

Kokonaisuutena tarkasteltuna talotekniikka on siirtymässä kohti dataohjattua, käyttäjälähtöistä ja elinkaarivastuullista toimintaa. Energiatehokkuus ja ympäristöluokitukset ovat jo arkipäivää, mutta hiilijalanjäljen hallinta nousee seuraavaksi keskeiseksi teemaksi. Samalla rakennuksista tulee jatkuvasti mitattavia ja ohjattavia järjestelmiä, joissa data toimii päätöksenteon perustana.

Liiketoimintamallit ovat vielä murroksen alkuvaiheessa, mutta suunta on selvä. Kohti palvelupohjaisia ratkaisuja ja elinkaarivastuuta siirtyminen näyttää väistämättömältä, vaikka muutos etenee toistaiseksi varovaisesti.

Talotekniikka ei siis ole enää rakennusprojektin sivuroolissa, vaan keskeinen tekijä, joka määrittää rakennusten suorituskyvyn, arvon ja käyttäjäkokemuksen. Keskeinen kysymys ei ole, tapahtuuko muutos, vaan kuinka nopeasti alan toimijat pystyvät mukautumaan siihen.