Positiivinen viestintä ja improvisaatio auttavat kehittämään opiskelijoiden viestintätaitoja työelämän tarpeisiin

Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu uudisti pakollisen ensimmäisen vuoden viestintäkurssinsa siten, että positiivinen viestintä ja improvisaatioteatterimenetelmät sijoitettiin kurssin ytimeen. Pyrkimyksenä oli vahvistaa opiskelijoiden vuorovaikutus-, tiimi-, kuuntelu- ja neuvottelutaitoja vastaamaan entistä paremmin työnantajien tarpeisiin. Uusi modulaarinen kurssirakenne tarjoaa skaalautuvan ja muokattavan viitekehyksen erikokoisille ryhmille ja erilaisille toteutustavoille. 

Vanhempi yliopistonlehtori Christa Tammenluoto Kauppakorkeakoulun johtamisen laitokselta kertoo, että vuonna 2019 käynnistettiin perusteellinen uudelleenarviointi kurssin painotusten ja koetun tarpeellisuuden tarkastelemiseksi. ”Oli tärkeää varmistaa, että ensimmäisen vuoden kurssi Työelämän viestintä- ja vuorovaikutustaidot täydentää mielekkäällä tavalla hyväksi koettua toisen vuoden viestinnän kurssia Mastering influence in business communication ja paikkaa erityisesti vuorovaikutus- ja tiimiviestinnän osa-alueilla olevia puutteita.” 

Tammenluodon mukaan kurssin uudistamista ohjasi toimintatutkimuksellinen lähestymistapa, jossa hyödynnettiin laajasti tutkimusta business communicationin, positiivisen viestinnän ja improvisaation aloilta, jotta kurssi perustuisi tutkimusnäyttöön. 

Kurssi hyödyntää useita ajatuksia Mirivelin positiivisen viestinnän mallista. Näitä ovat esimerkiksi vahvat kuuntelutaidot ja olennaisten kysymysten esittäminen suhteiden syventämiseksi. Opiskelijoille esitellään myös kaksi keskeistä improvisaatioteatterin käsitettä: ”joo, ja” -lähestymistapa sekä ”statusilmaisu”. Ne auttavat opiskelijoita ymmärtämään, miten he voivat vaikuttaa myönteisesti mihin tahansa viestintätilanteeseen. Statusilmaisulla viitataan niihin sanattomiin ja sanallisiin keinoihin, joiden avulla viestimme sosiaalista asemaamme, valtaamme ja itsevarmuuttamme suhteessa muihin.

Improvisaatio voi edistää tärkeitä osaamisia 

Opiskelijoiden taitojen kehittämiseksi mahdollisimman konkreettisella tasolla kurssi on toteutettu käänteisen luokkahuoneen periaatteella (flipped classroom): opiskelijat tutustuvat teoriaan ennen opetuskertoja, ja koko lähiopetusaika käytetään harjoituksiin. Monet näistä oppimismenetelmistä hyödyntävät impromenetelmiä.

Tutkimusten mukaan improvisaatiotekniikoiden käyttö voi vahvistaa itsevarmuutta, sosiaalisen vuorovaikutuksen taitoja, kulttuurista ymmärrystä, yleisötietoisuutta ja tunneälyä, mikä korostaa niiden pedagogista arvoa viestintätaitojen opetuksessa. 

Christa Tammenluoto toteaa, että Mirivelin positiivisen viestinnän mallin elementtien yhdistäminen huolellisesti valittuihin improvisaatiokäsitteisiin ja -tekniikoihin tarjoaa vankan viitekehyksen kursseille, joiden tavoitteena on kehittää vuorovaikutus- ja tiimiviestintätaitoja. Samalla ne luovat hyvän perustan opiskelijoiden neuvottelu- ja esiintymistaitojen kehittämiselle. 

Uudistetun kurssin on suorittanut jo 2 000 opiskelijaa

Uudistuksen käyttöönoton jälkeen kurssi on pidetty yli 35 kertaa noin 2 000 opiskelijalle ja eri opettajia on ollut kymmenen. Tällä hetkellä kurssi toteutetaan 70 opiskelijan ryhmissä. Koska monissa yliopistoissa ympäri maailmaa on vastaavaa painetta kasvattaa viestinnän kurssien ryhmäkokoja, Tammenluoto toivoo, että kurssin modulaarinen ja skaalautuva rakenne tarjoaa hyödyllisiä ideoita myös muiden yliopistojen opettajille.

Business and Professional Communication Quarterly -lehdessä julkaistu artikkeli vastaa positiivisen viestinnän alan ajankohtaisiin vaatimuksiin muuttaa tutkimustieto käytännön opetussuosituksiksi. Näin on tehty kuvaamalla moduuleja ja aktiviteetteja, jotka auttavat kehittämään opiskelijoiden viestintätaitoja. Tämän viestintäkurssin uudistus tarjoaa tutkimusnäyttöön perustuvan ja käytäntöön suuntautuneen mallin, jota muut voivat soveltaa korkeakoulutuksen viestintäopetuksessa. 

Linkki artikkeliin: https://doi.org/10.1177/23294906251406937