Uutiset

Suomalaisia puupohjaisia innovaatioita esillä Lontoossa

Näyttely esittelee suomalaisia biotalouden ratkaisuja niin teollisuuden kuin kuluttajan arkeen. Origamipohjaiset FOLD-materiaalit tarjoavat kestävämpiä ratkaisuja pakkausten ohella myös moneen muuhun käyttötarkoitukseen.
Moderni näyttelysali, mannekiineilla vihreitä ja valkoisia vaatteita, kulhoja ja beige kylpyamme jalustoilla
New Wood: Building a Bio-Based Future -näyttely Lontoossa. Kuva: Markus Joutsela

Lontoossa maaliskuussa nähtävä New Wood: Building a Bio-Based Future -näyttely havainnollistaa, kuinka puupohjaisia materiaaleja voidaan hyödyntää monipuolisesti tulevaisuuden tuotteissa.

Kestävien ratkaisujen tarve on kova. EU:n tavoitteena on siirtyä vuoteen 2040 mennessä laajasti biopohjaisiin materiaaleihin esimerkiksi muoveissa, tekstiileissä, pakkauksissa ja kemikaaleissa.

Näyttely esittelee suomalaisia puupohjaisia innovaatioita, joiden tavoitteena on korvata fossiilisia materiaaleja arjen tuotteissa. Esillä on kymmeniä puupohjaisia tuotteita ja materiaaleja tekstiileistä pakkauksiin.

Mukana on myös Aalto-yliopistossa kehitettyjä ratkaisuja, joissa yhdistyvät muotoilu, materiaalitutkimus ja teknologia. Esillä ovat muun muassa tekstiilikuitujen valmistamisen selluloosasta mahdollistava Ioncell®-teknologia, josta esimerkkisovelluksena nähdään rouva Jenni Haukiolle valmistettu juhlapuku, FOLD-hanke, jossa tutkitaan ja kehitetään origamipohjaisia kartonkiratkaisuja uusiin käyttötarkoituksiin, sekä lapsille ja nuorille suunnattu biomateriaalikokeilujen ohjekirja Mainiot materiaalit.

Näyttelyn järjestää Uusi puu -hanke, joka on yksi Suomen Metsäyhdistyksen keskeisistä hankkeista metsien kestävän käytön ja biotalouden edistämiseksi.

Näyttelyseinä, jossa luontovalokuvia, valkoiset origamihyllyt ja roikkuvia valkoisia sekä ruskeita kartonkirullia.
FOLD installaatio. Kuva: Markus Joutsela

Origamitaitokset avaavat uusia mahdollisuuksia kartongille

Aalto-yliopiston ja VTT:n vetämä FOLD-hanke tutkii origamitaitteluun perustuvia sovelluksia, joilla kartongille voidaan antaa täysin uusia ominaisuuksia. Monialainen hanke yhdistää matematiikan, tekniikan ja muotoilun.

Origamitekniikkaan perustuvat taitokset tekevät kartongista helposti muovailtavan, vahvan, visuaalisesti kiinnostavan ja akustiikkaominaisuuksiltaan erinomaisen materiaalin, joka soveltuu esimerkiksi pakkauksiin, sisustuspaneeleihin ja tilanjakajiin. 

“Hankkeessa kehitetty teknologia on täysin uniikki maailmassa. Origamitaittelu muuttaa kartongin taipuisaksi, suojaavaksi ja näyttäväksi materiaaliksi, jollaista ei tähän mennessä ole pystytty valmistamaan teollisesti. Kehittämämme teknologia mahdollistaa taitosmateriaalin tuotannon myös kierrätysmateriaalista”, kertoo tutkimusryhmän johtaja Jarmo Kouko VTT:ltä.

Pukuun pukeutunut henkilö valkoisessa rusetissa seisoo metsä-, bio- ja säätiölogojen edessä
Markus Joutsela

“FOLDin merkitys muotoilulle on siinä, että se avaa kartongille kokonaan uudenlaisen rakenteellisen ja visuaalisen potentiaalin. Lontoon näyttelyssä tämä näkyy konkreettisesti siinä, miten sama materiaali voi toimia yhtä aikaa suojaavana, muuntuvana ja visuaalisesti vahvana osana pakkausratkaisua”, sanoo näyttelyä pystyttämässä ollut pakkaussuunnittelun asiantuntija, vanhempi yliopistonlehtori Markus Joutsela Aalto-yliopiston taiteiden ja suunnittelun korkeakoulusta.

Lahjarasioita valkoisella hyllyllä, joissa syömäpuikot, kaksi mustaa lautasta ja kaksi vihreää kuppia.
Origamitaitteinen kartonki pakkausmateriaalina

FOLD-hankkeessa on kehitetty kone, joka pystyy taittelemaan kartonkia origamimaisiksi rakenteiksi eri skaaloissa ja vaiheissa, joilla kaikilla on oma sovelluspotentiaalinsa. Kun konsortion yrityspartnereilta saatuja materiaalirullia on saatu taiteltua koneellisesti, on päästy tutkimaan erilaisia kohdennettuja jatkokäsittelymahdollisuuksia uusien taitosten, leikkauksien, kerroksien, materiaaliyhdistelmien tai pakattavien kappaleiden muotoon sopivien täsmäupotusten avulla. Näin saadaan ratkaisuja, jotka käyttävät vain optimaalisen määrän suojaavaa materiaalia ja toistavat tarkasti kappaleen muotoa. Jopa alle 100gsm paperi vahvistuu käsittelyssä esimerkiksi keramiikkaa hyvin suojaavaksi. Toisessa ääripäässä sama teknologia soveltuu myös muihin materiaaleihin, kuten alumiiniin kartongin rinnalla. 

Tutustu FOLD-hankkeeseen

New Wood: Building a Bio-Based Future -näyttely on avoinna The Garrison Chapelissa Lontoon Chelseassa 9.–27. maaliskuuta 2026. 

Näyttely järjestetään Circular Bioeconomy Alliancen kutsumana. Aloitteen on perustanut kuningas Charles, ja sen tavoitteena on vauhdittaa siirtymistä kiertotalouteen perustuvaan ilmastoneutraaliin biotalouteen. Yhteistyössä on mukana myös The King’s Foundation, jonka Lontoon Chelseassa sijaitsevassa Garrison Chapelissa näyttely järjestetään.

FOLD on mukana myös tulevassa Pulp & Beyond 2026 näyttelyssä Messukeskuksessa 14-17. huhtikuuta Uusipuu-konsortion yhteydessä.

  • Päivitetty:
  • Julkaistu:
Jaa
URL kopioitu

Lue lisää uutisia

Tutkimus ja taide Julkaistu:

ACRIS-järjestelmä jälleen käytettävissä

ACRIS-tutkimustietojärjestelmä on jälleen käytössä 13.–20.4.2026 toteutetun huoltokatkon jälkeen.
Design Methods class smiling faces during group work. Photo: Ayse Pekdiker
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Tieteen äänen on pakko kuulua yhteiskunnassa – mutta miten?

Luottamus tieteeseen on laskenut Suomessa lähes kymmenen prosenttiyksikköä kahdessa vuodessa.
The Proteins.1 team smiling at the camera. 3 men wearing dark shirts smiling at the camera
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Tutustu startuppiimme: Proteins.1 tähtää läpimurtoon sairauksien varhaisessa tunnistamisessa

Biotekniikka-startup Proteins.1 kehittää teknologiaa, joka voi mahdollistaa sairauksien, kuten syövän, tunnistamisen kuukausia tai jopa vuosia nykyistä aiemmin. Ratkaisuna on yksittäisten proteiinien havaitseminen verinäytteestä.
Hymyilevä mies hydrauliikkalaboratoriossa
Yhteistyö, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Liikkuvat työkoneet sähköistyvät vauhdilla – uusi tutkimusympäristö tukee teollisuuden tuotekehitystä

Liikkuvien työkoneiden kehitys- ja testauslaitteisto LEMMI tukee alan sähköistymistä ja vahvistaa tutkimuksen ja teollisuuden yhteistyötä.