Radikaali luovuus
Rakennamme vahvan, luovan yhteisön tukemaan uutta ajattelua.
Tiesitkö, että luovuutta voi mitata? Tutustu tuoreisiin kyselytuloksiin
Luova työelämä 2030 -hanke kehittää työkaluja yksilöllisen ja organisaatiotasoisen luovuuden mittaamiseen ja vahvistamiseen. Aalto-yliopiston asiantuntijat ovat osallistuneet luovuuskyselyjen kehittämiseen.
Kun maailma muuttuu yhä nopeammin, kohtaamme yhä useammin tilanteita, joihin ei ole olemassa valmista toimintamallia, vaan niissä tarvitaan luovuutta.
Syvää asiantuntemusta vaativissa työtehtävissä luovuus merkitsee kykyä hyödyntää ja soveltaa toimintamalleja toisista yhteyksistä sekä lähestyä asioita uusista näkökulmista, jotta saavutamme tavoitteemme. Käytämme luovuuttamme, kun ratkaisemme ongelmia tai kun muutamme totuttuja työskentelytapojamme ja opimme pois vanhasta tavasta tehdä.
Luovuus onkin noussut yhdeksi olennaisimmista tulevaisuustaidoista, sillä se kytkeytyy elämänlaajuiseen oppimiseen ja muutoskykyyn uusissa tilanteissa. Yksilöt ja tiimit, jotka ovat uteliaita, käyttävät mielikuvitustaan ja alkavat rohkeasti kokeilemaan uusia toimintatapoja, ja tätä kautta mukautuvat todennäköisemmin uusiin tilanteisiin.
Ollessamme avoimia uudelle hyödynnämme kykyjämme kokonaisvaltaisesti, omaksumme uusia ajatuksia ja käyttäytymismalleja sekä tätä kautta parannamme mahdollisuuksiamme löytää omaperäisiä ja hyödyllisiä ratkaisuja.
Luovuutta voi oppia ja mitata – tutustu hankkeessa syntyneisiin materiaaleihin
Luova työelämä 2030 -hanke on ensimmäisenä maailmassa kehittänyt kyselyn, jonka avulla voi itsearvioida yksilöllistä luovuutta työelämässä. Luovuutta tarkastellaan viiden osa-alueen kautta, joita ovat identiteetti, uteliaisuus, draivi, oivaltavuus ja itsevarmuus.
”Vastausten perusteella me suomalaiset nautimme ajattelusta, uuden luomisesta ja haasteiden ratkaisemisesta. Ne ovat kaikki tärkeitä kiinnostuksen kohteita ja kykyjä muuttuvassa maailmassa”, kertoo kyselyä kehittäneen Yellow Methodin tutkimusjohtaja Susanna Rahkamo, joka väitteli Aalto-yliopistosta yhteisöllisen luovuuden merkityksestä menestykselle vuonna 2016.
Yksilökyselyn tulosten perusteella pitkä kokemus lisää luovuutta – luova suorituskyky siis jopa kasvaa iän myötä.
"Matalan itseluottamuksen vuoksi menemme helposti sääntöjen ja sosiaalisten normien taakse, mikä tekee työskentelystä turhankin suoraviivaista ja vie mahdollisuuden luovaan ongelmanratkaisuun,” Rahkamo sanoo.
Tarvitsemme toisiltamme ja esihenkilöiltämme rohkaisua luovuuden käyttöön, kokeiluihin ja oppimiseen epäonnistumisten kautta. Luova työelämä -hanke edistää ja kehittää yhteistoimintaan ja luottamukseen perustuvaa työkulttuuria.
Syksyllä 2022 luovuuden mittaamisen pilotointia laajennetaan organisaatioiden tasolle. Mukana organisaatiokyselyissä ovat Genelec, Esko Systems, Reima, Arla, Kaski Agency, Abloy, Kotipizza, Foibe-Kartano, Nomentia, Siemens, Indieplace, Fujitsu, Rabbit Films, Hasan & Partners, Duunitori, Telia sekä Olympiakomitea.
- Kutsu kollegasi, työyhteisösi ja ystäväsi mukaan tekemään itsearviointi osoitteessa: www.luovuusindeksi.fi, josta saat vastauksena sähköpostiisi henkilökohtaisen luovuuden suorituskyvyn kartan.
- Tutustu kyselyn ensimmäisestä 2630:sta vastauksesta johdettuun yhteenvetoraporttiin suomalaisten luovuudesta. Syyskuun 2022 lopussa jo yli 4000 ihmistä on tehnyt luovuuden itsearviointitestin.
- Katso Voiko luovuutta mitata? -webinaarin taltiointi, jossa Susanna Rahkamo ja Pauliina Valpas avaavat luovuuskyselyn tuloksia sekä kertovat siitä, miksi luovuus on tärkeää työelämässä taitona, mistä se koostuu ja miten luovuuttaan voi kehittää työarjessa.
Lisäys 12.1.2023: Organisaatiotason kysely keräsi yli 605 vastausta 16 eri organisaatiosta.
- Tutustu yhteenvetoraporttiin, joka valottaa luovuuden tilaa suomalaisissa yrityksissä.
- Katso Millainen on luovuutta edistävä yrityskulttuuri? -webinaarin tallenne, jossa Susanna Rahkamo ja Pauliina Valpas avaavat yritystasoisia luovuuden löydöksiä ja kertovat, kuinka suomalaisorganisaatioissa voidaan parantaa luovan työskentelyn ja ajattelun edellytyksiä.
- Kaikki tärkeät tiedot ja linkit luovuuden kehittämiseksi yksilöiden ja organisaatioiden osalta on nyt koottu samaan paikkaan. Tutustu sivustoon www.luovatyoelama.fi
- Dekaani Tuomas Auvinen, Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu
- Luovien käytöntöjen apulaisprofessori Tua Björklund, Insinööritieteiden korkeakoulu
- Vanhempi yliopistonlehtori Stina Giesecke, Perustieteiden korkeakoulu
- Väitöskirjatukija Leni Grünbaum, Kauppakorkeakoulu
- Väitöskirjatutkija Kirsi Hakio, Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu
- Tutkija Maria Joutsenvirta, Kauppakorkeakoulu
- Työelämäprofessori Lauri Järvilehto, Perustieteiden korkeakoulu
- Muotoilun professori Tuuli Mattelmäki, Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu
- Head of Radical Creativity Riikka Mäkikoskela, Aalto-yliopisto
- Strategisen kaupunkisuunnittelun professori Raine Mäntysalo, Insinööritieteiden korkeakoulu
- Taidepedagogiikan professori Anniina Suominen, Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu
- Puunjalostuksen kemian professori Tapani Vuorinen, Kemiantekniikan korkeakoulu
Luovuus on kriittinen työelämän kyky. Luovuutta tarvitaan vauhdittamaan toimintatapojen uudistamista, uusien teknologioiden hyödyntämistä, kehittämään työelämän innovaatioita, tuottamaan kaupallisia innovaatioita ja tekemään suomalaisesta työelämästä maailman parasta. Hanketta johtaa MARK Suomen Markkinointiliitto ry ja se on osa TYÖ2030-ohjelmaa. Kumppaneina hankkeessa ovat Marketing Finland, Teknologiateollisuus, Tivia, Henry, TEK, Aalto-yliopisto ja Yellow Method. Media-, markkinointi- ja sisältökumppaneina toimivat MRKTNG, Grundlage ja WeAreOpen. Hankkeen todellisena muutosvoimana toimii yksilöiden, yritysten ja liittojen tiivis yhteistyö.
TYÖ2030-ohjelmassa kehitetään uudenlaisia toimintatapoja yhdessä työpaikkojen, toimialojen ja asiantuntijoiden kanssa sekä kannustetaan kokeiluihin. Toimintatapoja uudistamalla voidaan vaikuttaa työllisyyteen, talouteen, kilpailukykyyn sekä Suomen työelämäbrändiin maailmalla.
Vuonna 2020 käynnistynyt TYÖ2030-ohjelma on osa pääministeri Sanna Marinin hallitusohjelmaa, ja sen on tarkoitus jatkua yli hallituskausien aiempien kansallisten työelämän kehittämisohjelmien tapaan. TYÖ2030-ohjelman tavoitteet: Vauhdittaa toimintatapojen uudistamista ja uuden teknologian hyödyntämistä suomalaisilla työpaikoilla. Vahvistaa yhteistoimintaan ja luottamukseen perustuvaa työkulttuuria. Nostaa Suomi digiaikakauden johtavaksi työelämäinnovaatioiden kehittäjäksi. Nostaa työhyvinvointi Suomessa maailman parhaaksi vuoteen 2030 mennessä.
Lue lisää uutisia
Aallossa kuvattu lyhytelokuva kertoo opiskelijan vaikeasta valinnasta
Aalto-yliopiston Oasis of Radical Wellbeing -hankkeen rahoittama Myötätunto III -lyhytelokuvan kuvaukset alkoivat Otaniemessä 17.3. Valmiin elokuvan ensi-iltaa päästään katsomaan 30.5. Green Minds, Healthy Hearts – Social Sustainability Symposium -tapahtumassa Aalto-yliopiston Oppimiskeskuksessa.
Aalto Startup Centerin kasvuyritykset pärjäävät jälleen muita paremmin – ne ovat jo yli 600 miljoonan euron bisnes
Aalto-yliopiston yrityskiihdyttämöstä lähtöisin olevat yritykset ovat kasvaneet vahvasti, kertoo tuore selvitys.
Monenlaisia urapolkuja: Satu Rämö kirjoittaa huippusuosittuja dekkareita vastapainoksi digitaaliselle viestinnälle, jossa pitää olla lyhyt ja ytimekäs
Omannäköinen elämä kirjailijana ja viestintäalan yrittäjänä on Satu Rämölle mahdollista, koska kaupallinen osaaminen auttaa pitämään katteet kunnossa ja oman talouden hallinnassa.