Uutiset

Tasapuolisuus esimies-alaissuhteissa ei aina johda parhaisiin tuloksiin

Ehdottoman tasapuolisuuden sijaan esimiehen kannattaa pyrkiä hyvään vuorovaikutukseen edes joidenkin alaistensa kanssa, tuore tutkimus osoittaa.

Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun professori Olli-Pekka Kauppila tutki, miten työntekijöiden asenteisiin vaikuttaa se, että esimiehellä on keskenään eriarvoisia esimies-alaissuhteita. Tulokset osoittavat, että työntekijöiden suhtautuminen eriarvoisiin esimies-alaissuhteisiin riippuu sekä työntekijän oman esimiessuhteen laadusta että organisaation ominaispiirteistä.

Tutkimuksen mukaan työntekijöiden asenteita työtä kohtaan parantaa ensisijaisesti heidän henkilökohtaisen esimiessuhteensa laatu. Myös muiden ryhmän jäsenten hyvillä esimiessuhteilla havaittiin olevan positiivisia vaikutuksia. Työntekijät, joiden oma esimiessuhde oli hyvä, asennoituivat työhönsä positiivisemmin silloin, kun muillakin ryhmän jäsenillä oli hyvät esimies-alaissuhteet. Myös heikossa esimiessuhteessa olevat työntekijät asennoituivat työhönsä positiivisemmin, kun edes osalla ryhmän jäsenistä oli hyvä esimies-alaissuhde.

– Esimiesten tulisi näin ollen ensisijaisesti pyrkiä luomaan hyvät suhteet kaikkiin työntekijöihin. Jos tämä ei onnistu esimerkiksi ajanpuutteen vuoksi, esimiehen ei kannata olla tasapuolisen etäinen kaikille, vaan luoda hyvät suhteet edes osaan alaistaan, Olli-Pekka Kauppila selventää.

Myös organisaation piirteet vaikuttavat

Tutkimuksessa selvitettiin myös havaittujen vaikutusten riippuvuutta organisaatioiden ominaispiirteistä. Edellä mainitut vaikutukset olivat erityisen korostuneita organisaatioissa, joissa päätöksentekovalta oli hajautettua. Koska hajautetun päätöksentekovallan organisaatioissa työntekijöiden henkilökohtainen asema voi muuttua nopeasti, on keskeisintä, että esimies ylipäätään panostaa hyviin vuorovaikutussuhteisiin.

Sen sijaan organisaatioissa, joissa ylimmällä johdolla on vahva yhteinen visio, työntekijät todennäköisemmin tulkitsevat eriarvoiset esimies-alaissuhteet vakiintuneiksi sisä- ja ulkopiiriasetelmiksi. Näissä organisaatioissa eriarvoiset esimies-alaissuhteet suhteet vaikuttivat positiivisemmin hyvissä suhteissa olevien sisäpiiriläisten asenteisiin ja negatiivisemmin huonoissa suhteissa olevien ulkopiiriläisten asenteisiin.

Tutkimukseen osallistui 502 työntekijää, jotka jakautuivat 135 ryhmään 34 organisaatiossa. Työntekijöiden asenteista tarkasteltiin sitoutuneisuutta organisaatioon ja työyhteisökäyttäytymistä, joita seurattiin vuoden kuluttua esimies-alaissuhteiden ja organisaation ominaispiirteiden mittaamisesta.

Tutkimus When and how does LMX differentiation influence followers’ work outcomes? The interactive roles of one’s own LMX status and organizational context on juuri julkaistu Personnel Psychology -lehdessä.

Artikkeli (onlinelibrary.wiley.com)

Lisätietoja:

Olli-Pekka Kauppila
Apulaisprofessori, organisaatiot ja johtaminen
Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu
puh. 050 312 0930
[email protected]

  • Julkaistu:
  • Päivitetty:
Jaa
URL kopioitu

Lue lisää uutisia

Etäläsnäolorobotin toimivuutta testattiin projektin aikana eri kohteissa ja palaute oli positiivista. Kuva: VTT
Mediatiedotteet, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Tutkijat: Palvelurobotiikka on osa hoitajien työtä kymmenen vuoden kuluttua

Kuusivuotisessa ROSE-hankkeessa testattiin muun muassa etäläsnäolorobotteja ja hoitajien voimaliivejä. Kokemukset olivat positiivisia, mutta robotiikan tekninen kehitys ei ole vielä kaikilta osin vaadittavalla tasolla. Hanke on julkaissut tiekartan hoivarobotiikan kestävään laajamittaiseen hyödyntämiseen.
cucumbers on a plate covered with biobased liquid
Tutkimus ja taide, Opinnot Julkaistu:

Hyvästit muovikääreille? Opiskelijat kehittivät uudenlaisen biohajoavan ”dipattavan” pakkauksen kurkuille

Dippaus kasvipohjaisessa seoksessa muodostaa suojaavan kalvon vihanneksen pintaan. Opiskelijatiimi esittelee pian innovaationsa kansainvälisessä biotekniikan kilpailussa.
Learning Centre graphics
Tutkimus ja taide Julkaistu:
 Äänen viivettä on tutkittu Suomen hiljaisimmassa huoneessa Otaniemessä sijaitsevassa kaiuttomassa huoneessa.  Kuva: Aalto-yliopisto / Mikko Raskinen
Mediatiedotteet, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Ihmiskorva erottaa jopa puolen millisekunnin viiveen

Tutkijat selvittivät, millaisia aikaeroja ihmiskorva pystyy havaitsemaan äänen eri taajuuksien saapumisessa.