Uutiset

Taloustieteilijät ehdottavat rakennusmateriaaleille päästöoikeusjärjestelmää – kustannustehokkain tapa pienentää rakentamisen hiilijalanjälkeä

Päästöoikeusjärjestelmä ohjaisi rakennusalaa tekemään tarvittavat päästövähennykset siellä, missä se onnistuu pienimmillä kustannuksilla, sanovat tutkijat.

Aalto-yliopiston taloustieteen työryhmä selvitti ympäristöministeriön pyynnöstä, mitkä markkinainstrumentit sopisivat päästösääntelyyn rakennusalalla. Selvityksen perusteella työryhmä ehdottaa rakennusmateriaaleille kansallista päästöoikeusjärjestelmää. Siinä rakennuttajan tulisi hankkia julkisesta huutokaupasta tai jälkimarkkinoilta rakennusmateriaalien hiilidioksidipäästöjä vastaava määrä päästöoikeuksia ennen rakennuksen käyttöönottoa. Materiaalien suuremmat hiilidioksidipäästöt näkyisivät siis suoraan rakentamisen hinnassa.

Professori Matti Liskin mukaan suomalaiset ja kansainväliset tutkimukset ovat jo osoittaneet kuluttajien olevan hyvin hintatietoisia asuntojen energiaratkaisujen valitsemisessa. Koska asuminen on 28 prosentin osuudella kotitalouksien suurin menoerä, tutkijat uskovat päästöoikeusjärjestelmän ohjaavan tehokkaasti myös rakentamista vähähiilisempään suuntaan.

Tutkijoiden mukaan rakentamisen päästöjen sääntely tulisi kohdentaa juuri materiaaleihin, koska rakennuksen käytönaikaisia päästöjä eli lämmitystä ja sähkönkulutusta ohjataan jo sähkö- ja lämpömarkkinoiden sääntelyllä.

”Toimialakohtainen lisäsääntely lämpö- ja sähkösektorille aiheuttaa turhia kustannuksia”, Liski sanoo.

Vaihtoehto päästövähennysten toteuttamiseen olisi valintojen suora ohjaus, joka määrittää miten ja missä päästövähennykset tehdään. Päästöoikeusjärjestelmän kaltainen markkinainstrumentti ohjaisi kuitenkin tekemään päästövähennykset siellä, missä sen voi tehdä pienimmillä kustannuksilla. Järjestelmä antaisi siis rakentajille mahdollisuuden päättää keinoista ja loisi samalla myös kannusteet parempien teknologioiden kehittämiseen.

Suomen tavoitteena on olla hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä. Tavoitteen toteutuminen edellyttää nopeutettuja päästövähennyksiä kaikilla sektoreilla. Rakennetun ympäristön on arvioitu tuottavan noin kolmanneksen kasvihuonepäästöistä.

Kohti hiiletöntä rakentamista -raportti (sivun lopussa) esitellään webinaarissa 24. maaliskuuta klo 10.30–12.00. Tervetuloa mukaan! Linkki webinaariin https://aalto.zoom.us/j/67930320427

Lisätietoja:
Professori Matti Liski
Aalto-yliopisto
+358 40 353 8173

Aalto Economic Institute on Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun taloustieteen laitoksen perustama ja johtama yksikkö, jonka tehtävänä on koordinoida yhteistyötä laitoksen ulkopuolisten kumppaneiden kanssa. Kuhunkin hankkeeseen etsitään sopivimmat osaajat Aallosta ja tutkijoiden laajasta akateemisesta verkostosta.

AEI:n verkkosivut

  • Julkaistu:
  • Päivitetty:

Lue lisää uutisia

Aalto University School of Business exterior February 2019 Photo: Mikko Raskinen
Kampus Julkaistu:

Kestävällä rakentamisella saatiin toimiva ja viihtyisä Kauppakorkeakoulu

Kauppakorkeakoulu lämpiää maahan kaivetuilla 74 maalämpökaivolla.
Mustaa puuta
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Otaniemessä kehitetty uusi supermusta materiaali puusta

Tieteen ja teknologian alati kehittyvässä maailmassa on tiettyjä ilmiöitä, jotka kiehtovat jatkuvasti niin tieteentekijöitä, taiteilijoita kuin suurta yleisöäkin. Yksi tällainen ilmiö on supermustat materiaalit.
Professori Ville Alopaeus.
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Tutustu professoreihimme: Ville Alopaeus

Ville Alopaeus on toiminut kemian tekniikan professorina Aalto-yliopistossa vuodesta 2008. Erotusoperaatioita ja prosessien mallitusta tutkiva Alopaeus pyrkii edistämään siirtymää kohti uusiutuvaa energia- ja materiaaliympäristöä.
Aalto University School of Business, a student ascending, public art of Risto Suomi on the wall, photo Mikko Raskinen
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Poissaolot töistä on suurin syy siihen, että naisia on toimitusjohtajina miehiä vähemmän

Naiset ovat aliedustettuina toimitusjohtajan tehtävissä, koska he viettävät enemmän aikaa työmarkkinoiden ulkopuolella niinä vuosina, joina heidän uransa on nousussa. Naiset myös hakeutuvat miehiä vähemmän myynnin ja tuotannon tehtäviin, joista toimitusjohtajia tyypillisesti rekrytoidaan.