Uutiset

Taloustieteilijät ehdottavat rakennusmateriaaleille päästöoikeusjärjestelmää – kustannustehokkain tapa pienentää rakentamisen hiilijalanjälkeä

Päästöoikeusjärjestelmä ohjaisi rakennusalaa tekemään tarvittavat päästövähennykset siellä, missä se onnistuu pienimmillä kustannuksilla, sanovat tutkijat.

Aalto-yliopiston taloustieteen työryhmä selvitti ympäristöministeriön pyynnöstä, mitkä markkinainstrumentit sopisivat päästösääntelyyn rakennusalalla. Selvityksen perusteella työryhmä ehdottaa rakennusmateriaaleille kansallista päästöoikeusjärjestelmää. Siinä rakennuttajan tulisi hankkia julkisesta huutokaupasta tai jälkimarkkinoilta rakennusmateriaalien hiilidioksidipäästöjä vastaava määrä päästöoikeuksia ennen rakennuksen käyttöönottoa. Materiaalien suuremmat hiilidioksidipäästöt näkyisivät siis suoraan rakentamisen hinnassa.

Professori Matti Liskin mukaan suomalaiset ja kansainväliset tutkimukset ovat jo osoittaneet kuluttajien olevan hyvin hintatietoisia asuntojen energiaratkaisujen valitsemisessa. Koska asuminen on 28 prosentin osuudella kotitalouksien suurin menoerä, tutkijat uskovat päästöoikeusjärjestelmän ohjaavan tehokkaasti myös rakentamista vähähiilisempään suuntaan.

Tutkijoiden mukaan rakentamisen päästöjen sääntely tulisi kohdentaa juuri materiaaleihin, koska rakennuksen käytönaikaisia päästöjä eli lämmitystä ja sähkönkulutusta ohjataan jo sähkö- ja lämpömarkkinoiden sääntelyllä.

”Toimialakohtainen lisäsääntely lämpö- ja sähkösektorille aiheuttaa turhia kustannuksia”, Liski sanoo.

Vaihtoehto päästövähennysten toteuttamiseen olisi valintojen suora ohjaus, joka määrittää miten ja missä päästövähennykset tehdään. Päästöoikeusjärjestelmän kaltainen markkinainstrumentti ohjaisi kuitenkin tekemään päästövähennykset siellä, missä sen voi tehdä pienimmillä kustannuksilla. Järjestelmä antaisi siis rakentajille mahdollisuuden päättää keinoista ja loisi samalla myös kannusteet parempien teknologioiden kehittämiseen.

Suomen tavoitteena on olla hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä. Tavoitteen toteutuminen edellyttää nopeutettuja päästövähennyksiä kaikilla sektoreilla. Rakennetun ympäristön on arvioitu tuottavan noin kolmanneksen kasvihuonepäästöistä.

Kohti hiiletöntä rakentamista -raportti (sivun lopussa) esitellään webinaarissa 24. maaliskuuta klo 10.30–12.00. Tervetuloa mukaan! Linkki webinaariin https://aalto.zoom.us/j/67930320427

Lisätietoja:
Professori Matti Liski
Aalto-yliopisto
+358 40 353 8173

Aalto Economic Institute on Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun taloustieteen laitoksen perustama ja johtama yksikkö, jonka tehtävänä on koordinoida yhteistyötä laitoksen ulkopuolisten kumppaneiden kanssa. Kuhunkin hankkeeseen etsitään sopivimmat osaajat Aallosta ja tutkijoiden laajasta akateemisesta verkostosta.

AEI:n verkkosivut

  • Päivitetty:
  • Julkaistu:
Jaa
URL kopioitu

Lue lisää uutisia

A dog and two researchers. Photo: Aalto University/Mikko Raskinen
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Avustajakoira tulkitsee sanattomasti hoivaamansa ihmisen tarpeita

Tuore tutkimus osoittaa, että avustajakoirat eivät vain auta ihmisiä käytännön tehtävissä, vaan osallistuvat aktiivisesti hoivaan.
Vasemmalta: professori Stefan Weinzierl (Berliinin teknillinen yliopisto), professori Johannes M. Arend (Aalto-yliopisto) ja professori Christoph Pörschmann (Kölnin ammattikorkeakoulu) Lothar-Cremer-palkinnonjakotilaisuuden jälkeen DAGA 2026 -tapahtumassa Dresdenissä Saksassa.
Palkinnot ja tunnustukset, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Professori Johannes M. Arend Aallon akustiikan laboratoriosta sai Lothar-Cremer-palkinnon

Professori Johannes M. Arend palkittiin innovatiivisesta ja uraauurtavasta työstään binauraalisen teknologian ja virtuaaliakustiikan aloilla.
Tummapukuinen esiintyjä esittelee ELLIS Institute Finland -diaa värikkäin ikonein luokkahuoneessa
Yhteistyö, Mediatiedotteet, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Suomen ELLIS-instituutti tuo koneoppimisen uusia perusteita käytäntöön

Korkealle tähtäävä tutkimus, perustamallit terveydenhuoltoon ja tekoäly TKI-toimintaan
Tutkimus ja taide Julkaistu:

ACRIS-järjestelmä jälleen käytettävissä

ACRIS-tutkimustietojärjestelmä on jälleen käytössä 13.–20.4.2026 toteutetun huoltokatkon jälkeen.