Uutiset

”Syvempi maiseman ymmärtäminen voi olla avain parempien kaupunkien suunnitteluun” 

 Maisema-arkkitehti, kuvataiteilija Maria Jaakkola esittelee väitöstutkimuksessaan kokemuslähtöisen maiseman analyysikehikon, joka tarjoaa uuden tavan tarkastella kaupunkimaisemaa. Mikäli kaikelta suunnittelulta edellytettäisiin kokonaisvaltaista ymmärrystä maisemasta ja sen arvoista, syntyisikö myös viihtyisämpiä kaupunkeja? 
Maria Jaakkola_kuva_Julia Weckman
Kuva: Julia Weckman

Mitä tutkimuksesi käsittelee? 

”Tutkin väitöskirjassani fenomenologisen filosofian ja maisema-arkkitehtuurin yhtymäkohtia – eli mitä annettavaa ihmisen havaintoja ja kokemuksia korostavalla lähestymistavalla on maisemien analysointiin ja ymmärtämiseen. Tutkimuksessani painottuvat maisema moniulotteisena ilmiönä, monitieteisyys ja kokemuksellisuutta korostavat menetelmät.  
  
Minua kiinnostaa erityisesti vihreä kaupunkimaisema, ja käytän tapausesimerkkeinä Bostonin ja Helsingin kaupunkien viheralueketjuja, joilla on yhteisiä piirteitä. Emerald Necklace, ”smaragdikaulanauha”, on Bostonin historiallinen puistojen sarja, ja Keskuspuisto on vanhin Helsingin "vihersormista”.  
  
Näitä maisemia kuvailevien narratiivien eli kertomusten avulla niitä voidaan tarkastella eri näkökulmista ja siten tuoda esiin niin näkyviä kuin näkymättömiä elementtejä, joiden avulla maisemia voidaan ymmärtää syvällisesti. Materiaalina olen käyttänyt erilaisia narratiiveja paikkasidonnaisesta performanssista ja lyhytelokuvasta aina viheraluekokemuksia avaavaan karttapohjaiseen asukaskyselyyn, jotka valaisevat maisemaa eri näkökulmista.” 

Mikä siinä on tärkeää?  

”Esitän tutkimuksessani maiseman analyysikehikkoa täydentämään tapojamme ymmärtää maisemia. Tärkeää on ymmärtää erityisesti vihreän kaupunkimaiseman dynaaminen ja monikerroksinen luonne, ja se miten näkymätöntä – kuten muistoja, preferenssejä, taustatietoa ja arvokeskustelua – voidaan tehdä näkyväksi suunnitteluprosesseissa.  
Tärkeää on myös ottaa huomioon niin maisemallinen kuin yhteiskunnallinen konteksti. Kulttuuriset ja luontolähtöiset prosessit muovaavat maisemaa, ja niiden näkyväksi tekeminen syventää ymmärrystämme maailmasta.  
  
Henkilökohtaiset kokemuksemme määrittävät arvojamme ja arvot taas päätöksiämme. Siksi kokemuksellisuuden huomioon ottaminen ja ymmärtäminen on tärkeää maiseman analysoinnissa ja kaupunkien suunnittelussa. On pyrittävä rakentamaan siltoja eri alojen ja menetelmien välille, samoin kuin suunnittelijan systeemisen ajattelun ja maiseman kokemisen välille.”  
  

On pyrittävä rakentamaan siltoja eri alojen ja menetelmien välille sekä suunnittelijan systeemisen ajattelun ja maiseman kokemisen välille."

Maria Jaakkola

Mitä siitä voi seurata? 

”Fenomenologinen näkökulma, joka korostaa moniaistista kokemusta, kokonaisvaltaisuutta, eläytyvää ymmärtämistä ja yhteenkuuluvuutta ihmisen ja luonnon välillä voi olla avain uudenlaiseen luontosuhteeseen. Ajattelu, jossa luonto nähdään ekosysteeminä ja ihminen sitä ohjailevana ja siitä erillisenä, voisi korvautua jonkinlaisella vastuullisella osallisuudella: toimiamme ohjaisi tällöin ymmärrys luonnon ja kulttuuristen prosessien toiminnasta ja kiinnostus niitä kohtaan.  
  
Tutkimuksessani esitetty analyysikehikko toivottavasti herättää keskustelua siitä, mikä on olennaista suunnittelun käytännöissä, mitä kaupunkimaisemia suunnittelevien pitäisi ottaa huomioon ja, mikä tärkeintä, millaiset arvot ohjaavat kaupunkien suunnittelua. Jos kokonaisvaltaista ymmärrystä maisemasta ja sen arvoista sekä niiden kokemisesta ja merkityksistä edellytettäisiin osana kaikkea suunnittelua, tehtäisiin ehkä viihtyisämpiä kaupunkeja, jotka olisi helppo kokea omakseen.  
  
Toivon myös, että esittämieni näkökulmien pohjalta löytyisi innostusta kehittää entistä parempia välineitä koetun kaupunkimaiseman ymmärtämiseen ja kokemuksen tutkimiseen ja mittaamiseen, tai vaikka erilaisten näkökulmien yhteensovittamiseen. Haluaisin myös nähdä lisää innovatiivisia tapoja näkymättömän tekemiseen näkyväksi taiteen tai suunnittelun keinoin. Parhaimmillaan tästä voi seurata ihmisen tarpeisiin paremmin eläytyvää suunnittelua, joka ehkä ymmärtää syvällisemmin myös ihmisen roolin osana luontoa sekä näiden välisen vuorovaikutuksen.” 

Jaakkolan väitöskirja Understanding Green Urban Landscape - A Phenomenological Approach tarkastettiin Aalto-yliopistossa 15. lokakuuta 2021.   

  
Yhteystiedot:  

Maisema-arkkitehti Maria Jaakkola, [email protected], 040 3342 205  

  • Julkaistu:
  • Päivitetty:
Jaa
URL kopioitu

Lue lisää uutisia

Sohjoa-robottibussi
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Kari Tammi: Suomi on itseohjautuville autoille kova pala vielä pitkään

Itseohjautuvat autot saattavat olla osa liikennettä 2030-luvulla. Suomen kaltaisessa äärimmäisten sääolojen maassa autonominen ajaminen yleistyy kuitenkin myöhemmin, sanoo professori Kari Tammi.
Research group members at Karjaa medieval church in May 2020. Photo: Panu Savolainen
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Koneen säätiöltä iso rahoitus Suomen keskiaikaisen puurakennusperinnön tutkimiseen

Arkkitehtuurin historian apulaisprofessori Panu Savolaisen tutkimusryhmälle 347 000 euron rahoitus.
Photo: Mika Huisman
Tutkimus ja taide Julkaistu:

New Media MA-opinnäytetyöesittelyt / Ma 13.12.2021

Tervetuloa seuraamaan New Median MA-opinnäytetyöesittelyitä!
ConnectToBrain research. Photo: Mikko Raskinen
Yhteistyö, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Helsingin yliopiston ja Aalto-yliopiston yhteistutkimukselle yli 2 miljoonaa masennuksen mekanismien tunnistamiseen

Marraskuussa alkanut Helsingin yliopiston ja Aalto-yliopiston uusi neurotieteen yhteistyöprojekti on saanut kansainvälisestä Wellcome Leap -organisaation Multi-Channel Psych -ohjelmasta yli 2 miljoonan euron kolmivuotisen tutkimusrahoituksen.