”Syvempi maiseman ymmärtäminen voi olla avain parempien kaupunkien suunnitteluun” 

Mitä tutkimuksesi käsittelee? 

”Tutkin väitöskirjassani fenomenologisen filosofian ja maisema-arkkitehtuurin yhtymäkohtia – eli mitä annettavaa ihmisen havaintoja ja kokemuksia korostavalla lähestymistavalla on maisemien analysointiin ja ymmärtämiseen. Tutkimuksessani painottuvat maisema moniulotteisena ilmiönä, monitieteisyys ja kokemuksellisuutta korostavat menetelmät.  
  
Minua kiinnostaa erityisesti vihreä kaupunkimaisema, ja käytän tapausesimerkkeinä Bostonin ja Helsingin kaupunkien viheralueketjuja, joilla on yhteisiä piirteitä. Emerald Necklace, ”smaragdikaulanauha”, on Bostonin historiallinen puistojen sarja, ja Keskuspuisto on vanhin Helsingin "vihersormista”.  
  
Näitä maisemia kuvailevien narratiivien eli kertomusten avulla niitä voidaan tarkastella eri näkökulmista ja siten tuoda esiin niin näkyviä kuin näkymättömiä elementtejä, joiden avulla maisemia voidaan ymmärtää syvällisesti. Materiaalina olen käyttänyt erilaisia narratiiveja paikkasidonnaisesta performanssista ja lyhytelokuvasta aina viheraluekokemuksia avaavaan karttapohjaiseen asukaskyselyyn, jotka valaisevat maisemaa eri näkökulmista.” 

Mikä siinä on tärkeää?  

”Esitän tutkimuksessani maiseman analyysikehikkoa täydentämään tapojamme ymmärtää maisemia. Tärkeää on ymmärtää erityisesti vihreän kaupunkimaiseman dynaaminen ja monikerroksinen luonne, ja se miten näkymätöntä – kuten muistoja, preferenssejä, taustatietoa ja arvokeskustelua – voidaan tehdä näkyväksi suunnitteluprosesseissa.  
Tärkeää on myös ottaa huomioon niin maisemallinen kuin yhteiskunnallinen konteksti. Kulttuuriset ja luontolähtöiset prosessit muovaavat maisemaa, ja niiden näkyväksi tekeminen syventää ymmärrystämme maailmasta.  
  
Henkilökohtaiset kokemuksemme määrittävät arvojamme ja arvot taas päätöksiämme. Siksi kokemuksellisuuden huomioon ottaminen ja ymmärtäminen on tärkeää maiseman analysoinnissa ja kaupunkien suunnittelussa. On pyrittävä rakentamaan siltoja eri alojen ja menetelmien välille, samoin kuin suunnittelijan systeemisen ajattelun ja maiseman kokemisen välille.”  
  

Mitä siitä voi seurata? 

”Fenomenologinen näkökulma, joka korostaa moniaistista kokemusta, kokonaisvaltaisuutta, eläytyvää ymmärtämistä ja yhteenkuuluvuutta ihmisen ja luonnon välillä voi olla avain uudenlaiseen luontosuhteeseen. Ajattelu, jossa luonto nähdään ekosysteeminä ja ihminen sitä ohjailevana ja siitä erillisenä, voisi korvautua jonkinlaisella vastuullisella osallisuudella: toimiamme ohjaisi tällöin ymmärrys luonnon ja kulttuuristen prosessien toiminnasta ja kiinnostus niitä kohtaan.  
  
Tutkimuksessani esitetty analyysikehikko toivottavasti herättää keskustelua siitä, mikä on olennaista suunnittelun käytännöissä, mitä kaupunkimaisemia suunnittelevien pitäisi ottaa huomioon ja, mikä tärkeintä, millaiset arvot ohjaavat kaupunkien suunnittelua. Jos kokonaisvaltaista ymmärrystä maisemasta ja sen arvoista sekä niiden kokemisesta ja merkityksistä edellytettäisiin osana kaikkea suunnittelua, tehtäisiin ehkä viihtyisämpiä kaupunkeja, jotka olisi helppo kokea omakseen.  
  
Toivon myös, että esittämieni näkökulmien pohjalta löytyisi innostusta kehittää entistä parempia välineitä koetun kaupunkimaiseman ymmärtämiseen ja kokemuksen tutkimiseen ja mittaamiseen, tai vaikka erilaisten näkökulmien yhteensovittamiseen. Haluaisin myös nähdä lisää innovatiivisia tapoja näkymättömän tekemiseen näkyväksi taiteen tai suunnittelun keinoin. Parhaimmillaan tästä voi seurata ihmisen tarpeisiin paremmin eläytyvää suunnittelua, joka ehkä ymmärtää syvällisemmin myös ihmisen roolin osana luontoa sekä näiden välisen vuorovaikutuksen.” 

Jaakkolan väitöskirja Understanding Green Urban Landscape - A Phenomenological Approach tarkastettiin Aalto-yliopistossa 15. lokakuuta 2021.   

  
Yhteystiedot:  

Maisema-arkkitehti Maria Jaakkola, [email protected], 040 3342 205