Suomen merkittävin mediataiteen palkinto taiteilija Jenna Sutelalle
Vuoden 2020 AVEK-palkinnon sai kansainvälisesti tunnettu taiteilija Jenna Sutela (s. 1983), joka tutkii taiteessaan tekoälyä ja lajien välistä vuorovaikutusta. Hän työskentelee monipuolisesti audiovisuaalisten teosten, veistosten ja esitysten parissa.
AVEK-palkinto on vuosittain jaettava 15 000 euron arvoinen tunnustus luovasta työstä. Palkinto jaettiin tänään 10.9.2020 juhlatilaisuudessa Helsingin Kaupungintalolla.
”Olen kovin otettu tästä mediataiteen tunnustuksesta. Tuki luo tilaa kokeelliselle, riippumattomalle tekemiselle”, Jenna Sutela iloitsee. ”Käytän tuen harkiten, suhteessa ja osallistuen muuttuvaan maailmaan, ympäristö- ja tasa-arvokysymykset keskiössä.”
Berliinissä asuva Sutela yhdistelee taiteessaan teknologiaa, biologiaa ja mystiikkaa. Esimerkiksi taiteilija Memo Aktenin kanssa yhteistyössä tehty teos nimiia cétiï hyödyntää koneoppimista, äänitallenteita keksitystä marsilaisesta kielestä ja nattō-bakteerin liikkeitä. I Magma -teoksessa plastiset laavalamppuaivot tuottavat kuvia tulevaisuutta ennustavalle mystiselle koneälylle. Teos toimii sekä mobiilisovelluksena että fyysisenä installaationa.
”Taiteeni keskittyy lajien välisiin vuorovaikutussuhteisiin. Tutkimiini lajeihin lukeutuvat paitsi mikro-organismit myös oppivat koneet”, Sutela kuvailee. ”Teokset syntyvät usein yhteistyössä tieteentekijöiden ja toisten taiteilijoiden kanssa. Yhteisöllisyys ja symbioosi ovat keskiössä.”
Ihmiskunnan peruskysymyksiä pilke silmäkulmassa
Palkintoraati vakuuttui Sutelan tinkimättömän kokeilevasta taiteesta, jossa yhdistyy hienostunut visuaalisuus ja kiinnostavat tarinat. Teokset tutkivat posthumanismia ja tekoälyn rajoja, pureutuen myös eettisiin kysymyksiin.
”Käsitys mediataiteesta saa uusia ulottuvuuksia Jenna Sutelan töiden kautta”, palkintoraati kuvailee lausunnossaan. ”Sutelan taiteessa perusidea hakeutuu yhden ihmiskuntaa kutkuttaneen peruskysymyksen äärelle tavalla, joka on tuttua jo Frankensteinista ja viime vuosisadan robottisaagoista. Voiko kone elää, kasvaa ja tuntea? Sutela hakeutuu eettisten kysymysten äärelle, mutta varovaisesti, harkiten ja silti pilke silmäkulmassa.”
Turusta kotoisin oleva Sutela valmistui vuonna 2008 maisteriksi New Media -ohjelmasta Aalto-yliopiston Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulusta. Vuosina 2019–2020 hän on toiminut residenssitaiteilijana MIT Center for Art, Science & Technology -keskuksessa Yhdysvalloissa.
Sutelan töitä on nähty lukuisissa yksityis- ja ryhmänäyttelyissä esimerkiksi Lontoossa, New Yorkissa ja Shanghaissa. I Magma ja mobiilisovellus I Magma App olivat viime syksynä osana Mud Muses: A Rant About Technology -näyttelyä Tukholman Moderna Museetissa sekä Lontoon Serpentine Galleries -galleriassa. Keväällä ja kuluvan kesän aikana hänellä oli yksityisnäyttely NO NO NSE NSEKunsthall Trondheimissa Norjassa.
Lue artikkeli Sutelasta Helsingin Sanomista:
https://www.hs.fi/kulttuuri/art-2000006631135.html
Sutelan videoessee Holobiont (2018) katsottavissa AVEKin sivuilla 20.9.2020 saakka:
https://www.kopiosto.fi/en/AVEK/avek-award-winner-jenna-sutelas-video-essay-holobiont-2018/
- Julkaistu:
- Päivitetty:
Lue lisää uutisia
Väitöstutkimus selvitti, miksi kestävän liiketoiminnan läpilyönti yritysmaailmassa on ollut hidasta, miten sitä voisi kiihdyttää – ja samalla tehdä tuottoisaa tulosta
Kaupallinen ja sopimusjohtaminen on yritysjohdon strateginen työväline, jota käyttäen yritys voi saavuttaa sekä ympäristöllisesti kestävät että taloudelliset tulostavoitteensa, ilmenee tällä viikolla tarkastettavasta väitöskirjasta.
Tulevaisuuden rakennukset ovat sekä energian tuottajia että käyttäjiä
Aalto-yliopistossa kehitetty uusi innovatiivinen rakenne parantaa levylämmönvaihtimen tehokkuutta jopa 20 prosenttia. Lämpöpumppuun kytkettynä sillä on lukuisia käyttökohteita aina kotien käyttöveden lämmityksestä maalämpölaitoksiin ja rakennusten ilmanvaihtoon.
Jopa 80 prosenttia rakennustyömailla tehtävästä työstä on tehotonta – jatkuvat keskeytykset vaikuttavat myös turvallisuuteen
Valtaosa rakennustyömailla tehtävistä töistä ei suoraan vaikuta työn varsinaiseen edistymiseen. Tuore väitöstutkimus löysi kuitenkin helpon keinon parantaa rakentamisen tuottavuutta ja samalla myös hyvinvointia: työntekijöiden toiminnan seuranta.